Sijainti: Lapväärtintie 1227 (paikka löytyy Google Mapsista myös nimellä Storholmenin luontopolku). Paikka sijaitsee voimalaitosalue Pärus Forsin vieressä.
Reitin pituus: Alle 1 km.
Vaikeus: Helppo, ei esteetön.
Storholmen on saari Lapväärtinjoen keskellä, mutta sinne menee siis kävelysilta eli venettä ei tarvitse. Luontopolku on lyhyt, mutta paikka oli oikein kaunis näin keväällä (sadepäivästä huolimatta).
Koskien poikki menevät padot.
Saaresta löytyy nuotiopaikka (polttopuitakin näytti olevan).
Sijainti: Paikka löytyy Google Mapsista Myllylaavu-nimellä, autolla voi ajaa pikkutien loppuun asti (yhden auton sopii tien päähän hyvin pysäköimään). Katso sijainti.
Reitin pituus: Autolla pääsee aivan laavun lähelle. Täällä ei mene mitään luontopolkua, joten lähinnä tämä on kiva paikka käydä syömässä ulkona eväitä. Me kävimme katsomassa tämän paikan (ja syömässä siis retkilounaan) samalla matkalla, kun olimme menossa Lauhanvuoren kansallispuistoon.
Laavu sijaitsee pellon ja kuohuvan joen vieressä. Laavun hieno erikoisuus on se, että se on pyörivän alustan päällä eli laavua voi halutessaan pyörittää eri suuntaan esim. auringonpaisteen mukaisesti.
Birgitan polku on yhteensä noin 50 kilometrin pituinen vaellusreitti (ympyräreitti), mutta tämä merkintä kertoo sen kahdesta kohteesta, joihin pääsee tarvittaessa helposti myös lasten kanssa lyhyttä reittiä.
Sijainti: Kirskaanniemelle lähimmät pysäköintipaikat löytyvät Koipitaipaleentien varrelta. Vähä-Riutalle lyhyin reitti on Savontieltä (osoite suunnilleen Savontie 656).
Reitin pituus: Kirskaanniemelle lyhyin reitti on alle kilometrin per suunta, mutta esimerkiksi Hyttyskorven läpi kulkemalla matkaa tulee 1,5 km per suunta. Kirskaanniemen alueella on mahdollista kulkea helposti esimerkiksi ”Pelipolkua” pitkin muutaman kilometrin pituinen rengasreitti tai sitten esimerkiksi tämmöistä reittiä pitkin (linkki aukeaa trailmappiin) noin 5,5 kilometrin ympyräreitti. Netissä kerrotaan, että Kirskaanniemelle voi kulkea esim. lastenrattaiden kanssa myös huoltotietä, joka lähtee punaisen portin takaa, mutta tätä en siis itse tarkistanut.
Vähä-Riutalle on matkaa Kirskaanniemeltä noin 8 km per suunta. Savontieltä Vähä-Riutalle on alle 1,5 km esteetöntä metsätietä pitkin.
Me kävelimme Kirskaanniemelle Hyttyskorvelta ja sen jälkeen teimme kierroksen, jossa kävelimme Koipitaipaleen läpi.
Kirskaanniemellä on laavu ja useita nuotiopaikkoja (puuvarastossa oli puita).
Kirskaanniemessä kulkee myös pelipolku ”Koipitaipaleen aarteet”, jossa voi suorittaa erilaisia haasteita lisätyllä todellisuudella (lue lisää).
Koipitaipale
Koipitaipaleen nuotiopaikka oli pieni eikä siellä ollut polttopuita valmiina.
Koipitaipaleen alue oli ihana siellä kulkevan puron vuoksi.
Vähä-Riutta
Vähä-Riutalta löytyy laavu ja nuotiopaikka sekä laituri.
Jos Vähä-Riutalta jatkaa kävelyä kohti Koukkurahkaa, näkee polun vieressä mielenkiintoisen ison siirtolohkareen Eevertin kiven. Talvella alueella kulkee hiihtolatuja.
Koukkurahkalla reitti ei kulje ja siellä ei siis näyttänyt pitkospuita olevan.
Hieman ennen Koukkurahkaa metsään kääntyy pieni metsäpolku, jota pitkin pääsee katsomaan kaunista maisemaa (nimeä paikalle ei kai ole). Polku näkyy esimerkiksi trailmapissa.
Suosittelut! Birgitan polulla on toki monia muitakin kohteita, joihin olisi kiva tulla retkeilemään.
Sijainti: Alueella on useita pysäköintipaikkoja, joten suunnittele reitti etukäteen ja valitse lähtöpaikka sen perusteella. Me lähdimme tällä retkikerralla liikkeelle Kanteluksentieltä, mutta monien muiden merkittyjen kierrosten lähtöpiste on Korteniementien pysäköintialue (Korteniementie 242). Katso kansallispuiston pdf-esite.
Reitin pituus: Monenlaisia mahdollisuuksia 1-5 km välillä sekä erilaisia polkuja yhdistelemällä voi toki kulkea oman useiden kilometrien pituisen reitin. Alueella kulkee myös Hämeen Ilvesreitin polkuja.
Vaikeus: Suurimmaksi osaksi helppo.
Peukaloisen polku(n. 4 km)
Peukaloisen polku on vaativa esteetön reitti, mutta ilman apuvälineitä kulkevalle se on siis helppo reitti. Vastapäivään kierrettäessä on lyhyt matka Peukalolammin laavulle.
Kaksvetinen
Täältä löytyy kota ja nuotiopaikka kauniilla näköalalla Kaksvetinen-järvelle.
Hieman Kaksvetisen jälkeen poikkesimme Peukaloisen polulta Ilvesreitin reittipätkälle, joka ei siis ole esteetön.
Seuraavan kuvan tieosuuteen päättyi Peukaloisen polku.
Tänne täytyisi tulla joskus kesäaikaan kiertämään esimerkiksi Punatulkun polku, Hyypiön polku ja Pohjantikan polku. Kesäaikaan myös Korteniemen perinnetila on avoinna. 🙂
Sijainti: Somerontieltä löytyy kaksi pysäköintialuetta. Osoitteessa Somerontie 840 sijaitseva Pehkun parkkialue on isompi, mutta jos etsit lyhyttä esteetöntä reittiä, lähde liikkeelle Kiljamon parkkipaikalta eli osoitteesta Somerontie 732.
Reitin pituus: Erilaisia mahdollisuuksia. Kiljamonkierros on pituudeltaan vain 1,5 km, mutta pidempi rengasreitti Suotaival on noin 8,5 km pitkä. Lisäksi alueella on kaksi lyhyttä esteetöntä janareittiä. Tarkempia tietoja reiteistä täällä.
Itse kävelin Suotaival-reitin, mutta lapset kävelivät miehen kanssa lyhyemmän reitin Pehkun pysäköintialueelta Kiljamoon ja siellä siis kiersivät Kiljamonkierroksen ennen takaisin paluuta (silloin reitin pituus yhteensä noin 3,5 km).
Vaikeus: Melko helppo. Reitti on suurimmaksi osaksi pitkospuilla kulkemista.
SUOTAIVAL
Pehkun pysäköintialueelta vastapäivään kiertäen reitti kulkee aluksi pienen osuuden metsäpolkua ennen pitkospuita.
Suo-osuuden jälkeen reitti kulkee pienen matkan autotietä pitkin, kunnes jälleen käännytään metsään.
Louhos
Reitti kulkee ohi Härksaaren vanhan avolouhoksen. Louhokselta on louhittu aikoinaan mm. kvartsia.
Metsäosuuden jälkeen reitti kulkee suolla pitkin pitkospuita yli kaksi kilometriä.
KILJAMONKIERROS (+Suopursupolku ja Suokukkapolku)
Kiljamon taukopaikalla on keittokatos, nuotiopaikka ja käymälä sekä näköalatorni.
Kiljamonkierros ei kuulu kokonaisuudessaan Suotaival-reittiin, mutta itse kuljin reitin siten, että näin myös esteettömän pitkospuuosuuden.
Jos etsit reittiä, jolla saat kävellä pitkän matkan suolla pitkospuilla, on tämä oikein hyvä valinta!
Sijainti: Auton voi pysäköidä joko parkkipaikalle osoitteeseen Keltolahdentie 47 (P1) tai osoitteeseen Kintulammentie 378 (P2).
Reitin pituus: Me kävelimme Keltolahdentieltä aloittaen noin 5 kilometrin mittaisen rengasreitin (linkki aukeaa trailmappiin), mutta alueella voi siis kulkea monenlaisia muitakin reittejä pitkin ja tehdä vaikka yli 10 kilometrin lenkin. Kintulammin retkeilyalueen kartta löytyy pdf:nä täältä.
Vaikeus: Helpohko, tavallista metsäpolkua ja joissakin kohdissa pitkospuita.
Keltolahdentieltä pääsee sulan maan aikana esteettömästi Kirkkokiven laavulle asti (noin 300 m per suunta). Tällä hetkellä (25.3.23) alueella oli vielä täysin talvi eli lunta oli paljon.
Erikoisuutena tältä reitiltä on mainittava laavut, jotka eivät ole aivan perinteisiä (katso kuvia alempaa). Laavuilla oli polttopuita valmiina.
Kirkkokivi
Reittien risteyksissä on selkeät opasteet.
Kaukaloistenkallio
Kintulammi
Seuraavan kuvan rakennus löytyy Kortejärven tilan pihamaalta. Kortejärven tilalta löytyy vuokramökki ja myös Kintulammin vierestä löytyy toinen vuokramökki.
Tällä retkellä emme käyneet Saarijärven laavulla, mutta tämä oli oikein mukava retkeilyalue, joten täytyisi tulla käymään joskus uudelleen kesäaikaan. 🙂 Suosittelut!
Sijainti: Luontopolulle voi lähteä kolmelta eri parkkipaikalta, mutta ainakaan tänä talviviikonloppuna kaikki parkkipaikat eivät olleet aurattuja kunnolla eli suosittelisin autolla tuleville lähtöpaikaksi näin talvella Merikadun varrella olevaa pysäköintipaikkaa (löytyy Google Mapsista nimellä Tiilitehtaanmäki-Pohjoislahti -luontopolku). Itäpuolen parkkipaikka löytyy täältä.
Reitin pituus: Luontopolkuosuuksien pituus on noin 5 km (riippuu hieman siitä, mitä reittiä kulkee), mutta jos ei halua kulkea samoja polkuja takaisin, on lisäksi kaupunkiteillä kulkemista noin 1,5 km eli reitistä saa tehtyä helposti siten rengasreitin. Halutessaan voi toki tehdä janareittinä lyhyemmän retken jommallakummalla puolella. Netistä löytyy pdf-tiedostona esite, missä kartta ja eri pisteiden etäisyydet.
Vaikeus: Melko helppo. Reitillä on metsäpolkua ja pitkospuuosuuksia.
Kaunis reitti näin talvellakin, mutta kesällä tämä olisi varmasti vieläkin upeampi kohde ja silloin aitauksissa näkisi myös lampaita. Riippusillan vierestä löytyy nuotiopaikka ja kuivakäymälä.
Reitti on merkitty selvästi puihin sinisin (ja punaisin) merkein sekä sen lisäksi reitin varrella on useita karttakuvia.
Tiilitehtaanmäen luontopolku
Reitin varrella on opastetauluja alueen luontoon liittyen.
Sijainti: Alueella kiertävän yksisuuntaisen rengastien (Aulangonmetsäntie) varrella on useampi eri pysäköintialue, joten tarkempi lähtöpaikka kannattaa suunnitella sen mukaan, mitä reittiä aikoo kulkea.
Reitin pituus: Monenlaisia mahdollisuuksia. Nähtävyydet sijaitsevat aivan pysäköintialueiden vieressä, joten pitkiä kävelyitä ei tarvitse tehdä, mutta halutessaan alueella voi retkeillä pidempiäkin polkureittejä pitkin. Esimerkiksi Joutsenlammen kierros on vain noin kilometrin pituinen, kun taas Aulangonjärven ympäri kiertävä reitti on 7 km pituinen. Aulangon pdf-kartta löytyy Hämeenlinnan sivuilta, mihin on merkittynä myös etäisyydet sekä toisenlainen esite löytyy luontoon.fi-sivustolta. Polut näkyvät esimerkiksi trailmap.fi:ssä.
Vaikeus: Yleisesti ottaen helppo.
Me olimme retkellä nyt talviaikaan ja tutustuimme Aulangon luonnonsuojelualueen nähtävyyksiin, mutta täytyisi ehkä joskus lähteä käymään täällä kesällä ja kiertää pidempi reitti Aulangonjärven ympäri mm. Sibeliuksen metsän läpi. Luonnonsuojelualueella ei ole sallittua leiriytyä eikä tehdä nuotiota, mutta pari nuotiopaikkaa löytyy alueen ulkopuolelta. Talvella alueella menee myös hiihtolatuja.
Joutsenlampi
Emme kiertäneet tällä kertaa Joutsenlampea ympäri, joten siitä reitistä ei kokemuksia. Hiihtolatu näytti menevän lammen vierestä.
Ruusulaakson paviljonkija Tuijametsä
Ruusulaakson paviljongin vieressä on pieni Metsälampi.
Paviljonkia vastapäätä tien toiselta puolelta lähtee metsäpolku. Pienen kävelemisen (n. 100 m) jälkeen käännytään vasemmalle ja opasteet näyttävät reitin Tuijametsään. Autotieltä Tuijametsään on matkaa vain noin parisataa metriä.
Tuijametsän reitillä on pitkospuut, jotka johdattavat pienelle taukopaikalle puron solistessa vieressä. Ihana paikka!
Aulangon näkötorni ja karhuluola
Näkötornin parkkipaikalta on lyhyt kävelymatka näkötornille. Monen mielestä tämä on varmasti Aulangon hienoin kohde, sillä järvelle avautuma maisema on upea.
Näköalapaikan vierestä lähtevät portaat alas. Huom. portaissa ei ole talvikunnossapitoa ja meidän retkeillessämme ne olivat aivan lumen peitossa. Lapset päätyivätkin laskemaan portaat pyllymäkeä alas, mutta sentään myös jaksoivat kiivetä ne takaisin myös ylös. Toki alhaalta olisi päässyt myös kiertämällä polkua pitkin takaisin näkötornille.
Graniittilinna
Onnentemppeli
Tätä emme katselleet kuin auton ikkunan läpi, joten siitä ei enempää ole kerrottavaksi eikä valokuvaakaan ole.
Sijainti: Pieni parkkipaikka ja polun lähtöpiste löytyy osoitteesta Rajalantie 46 (Kokemäki).
Reitin pituus: 1,6 km. Melkein kokonaan rengasreitti.
Vaikeus: Helppo. Reitillä on kapeahkoa metsäpolkua ja pitkospuita.
Tämä reitti on vielä pientä viimeistelyä vaille valmis, mutta oikein hyvin siis jo tällä hetkellä kuljettavissa. Reitti kulkee suoalueella, pienen suolammen vierestä. Myös laavu löytyy.
Sijainti: Parkkipaikka löytyy Nokianvaltatien varrelta, autogrillin vierestä. Google Mapsista paikka löytyy nimellä ”Vihnusjärven uimarannan P-paikka”.
Reitin pituus: Noin 5,2 km (rengasreitti). Polut näkyvät mm. trailmap.fi:ssä.
Vaikeus: Hyväkuntoista metsäpolkua ja osa matkasta on leveämpää liikuntapolkua, hieman korkeuseroja. Selkeät reittimerkinnät.
Mukava ja kaunis reitti, joka täytyisi käydä kiertämässä joskus kesäaikaan!
Parkkipaikalta reitti lähtee portaiden kohdalta. Aluksi reitti kulkee Maatialanharjun laella.
Seuraavan kuvan kohdassa harjun laki oli kapea ja koska oli liukasta, toinen lapsista päätyi kulkemaan kyykyssä, jotta ei liukastuisi. 🙂
Matkan varrella oli muutamia tietokylttejä alueeseen liittyen.
Harjulla on 1. maailmansodan aikaisia vallihautoja, joiden ohi luontopolku kulkee. Lisäksi pienen ylimääräisen koukkauksen tekemällä voi käydä katsomassa Pitkäniemen sairaalan vanhaa hautausmaata (katso tarkempi sijainti kartasta, mutta Kappelinmäen kohdilla).
Noin puolivälissä matkaa eli harjun päädyssä on Sarpatinharjun näköalapaikka.
Näköalapaikan jälkeen polku laskeutuu alas harjulta ja jonkin matkaa reitti on sen jälkeen leveää liikuntapolkua, missä myöhemmin talvella pitäisi olla myös kunnollinen hiihtolatu.
Liikuntapolkuosuuden jälkeen reitti jatkuu taas kapeampaa metsäpolkua pitkin ja menee Vihnusjärven rantaan. Rannalla on pieni nuotiopaikka, mutta se ei ollut kovin hyvässä kunnossa ja omat polttopuut täytyy ottaa mukaan.
Reitti menee loppumatkan järven rantaa pitkin.
Lopussa on pieni matka pitkospuita.
Uimarantaa en käynyt tällä kertaa kuvaamassa, mutta sellainen siis alueelta löytyy (Kennonnokka). Hiihtolatuja on talvella 1-3 km pituisina, alla kartta.
Retkeilyä Satakunnassa ja muualla Suomessa 
