Sijainti: Alueella on useita pysäköintipaikkoja, joten suunnittele reitti etukäteen ja valitse lähtöpaikka sen perusteella. Me lähdimme tällä retkikerralla liikkeelle Kanteluksentieltä, mutta monien muiden merkittyjen kierrosten lähtöpiste on Korteniementien pysäköintialue (Korteniementie 242). Katso kansallispuiston pdf-esite.
Reitin pituus: Monenlaisia mahdollisuuksia 1-5 km välillä sekä erilaisia polkuja yhdistelemällä voi toki kulkea oman useiden kilometrien pituisen reitin. Alueella kulkee myös Hämeen Ilvesreitin polkuja.
Vaikeus: Suurimmaksi osaksi helppo.
Peukaloisen polku(n. 4 km)
Peukaloisen polku on vaativa esteetön reitti, mutta ilman apuvälineitä kulkevalle se on siis helppo reitti. Vastapäivään kierrettäessä on lyhyt matka Peukalolammin laavulle.
Kaksvetinen
Täältä löytyy kota ja nuotiopaikka kauniilla näköalalla Kaksvetinen-järvelle.
Hieman Kaksvetisen jälkeen poikkesimme Peukaloisen polulta Ilvesreitin reittipätkälle, joka ei siis ole esteetön.
Seuraavan kuvan tieosuuteen päättyi Peukaloisen polku.
Tänne täytyisi tulla joskus kesäaikaan kiertämään esimerkiksi Punatulkun polku, Hyypiön polku ja Pohjantikan polku. Kesäaikaan myös Korteniemen perinnetila on avoinna. 🙂
Sijainti: Somerontieltä löytyy kaksi pysäköintialuetta. Osoitteessa Somerontie 840 sijaitseva Pehkun parkkialue on isompi, mutta jos etsit lyhyttä esteetöntä reittiä, lähde liikkeelle Kiljamon parkkipaikalta eli osoitteesta Somerontie 732.
Reitin pituus: Erilaisia mahdollisuuksia. Kiljamonkierros on pituudeltaan vain 1,5 km, mutta pidempi rengasreitti Suotaival on noin 8,5 km pitkä. Lisäksi alueella on kaksi lyhyttä esteetöntä janareittiä. Tarkempia tietoja reiteistä täällä.
Itse kävelin Suotaival-reitin, mutta lapset kävelivät miehen kanssa lyhyemmän reitin Pehkun pysäköintialueelta Kiljamoon ja siellä siis kiersivät Kiljamonkierroksen ennen takaisin paluuta (silloin reitin pituus yhteensä noin 3,5 km).
Vaikeus: Melko helppo. Reitti on suurimmaksi osaksi pitkospuilla kulkemista.
SUOTAIVAL
Pehkun pysäköintialueelta vastapäivään kiertäen reitti kulkee aluksi pienen osuuden metsäpolkua ennen pitkospuita.
Suo-osuuden jälkeen reitti kulkee pienen matkan autotietä pitkin, kunnes jälleen käännytään metsään.
Louhos
Reitti kulkee ohi Härksaaren vanhan avolouhoksen. Louhokselta on louhittu aikoinaan mm. kvartsia.
Metsäosuuden jälkeen reitti kulkee suolla pitkin pitkospuita yli kaksi kilometriä.
KILJAMONKIERROS (+Suopursupolku ja Suokukkapolku)
Kiljamon taukopaikalla on keittokatos, nuotiopaikka ja käymälä sekä näköalatorni.
Kiljamonkierros ei kuulu kokonaisuudessaan Suotaival-reittiin, mutta itse kuljin reitin siten, että näin myös esteettömän pitkospuuosuuden.
Jos etsit reittiä, jolla saat kävellä pitkän matkan suolla pitkospuilla, on tämä oikein hyvä valinta!
Sijainti: Auton voi pysäköidä joko parkkipaikalle osoitteeseen Keltolahdentie 47 (P1) tai osoitteeseen Kintulammentie 378 (P2).
Reitin pituus: Me kävelimme Keltolahdentieltä aloittaen noin 5 kilometrin mittaisen rengasreitin (linkki aukeaa trailmappiin), mutta alueella voi siis kulkea monenlaisia muitakin reittejä pitkin ja tehdä vaikka yli 10 kilometrin lenkin. Kintulammin retkeilyalueen kartta löytyy pdf:nä täältä.
Vaikeus: Helpohko, tavallista metsäpolkua ja joissakin kohdissa pitkospuita.
Keltolahdentieltä pääsee sulan maan aikana esteettömästi Kirkkokiven laavulle asti (noin 300 m per suunta). Tällä hetkellä (25.3.23) alueella oli vielä täysin talvi eli lunta oli paljon.
Erikoisuutena tältä reitiltä on mainittava laavut, jotka eivät ole aivan perinteisiä (katso kuvia alempaa). Laavuilla oli polttopuita valmiina.
Kirkkokivi
Reittien risteyksissä on selkeät opasteet.
Kaukaloistenkallio
Kintulammi
Seuraavan kuvan rakennus löytyy Kortejärven tilan pihamaalta. Kortejärven tilalta löytyy vuokramökki ja myös Kintulammin vierestä löytyy toinen vuokramökki.
Tällä retkellä emme käyneet Saarijärven laavulla, mutta tämä oli oikein mukava retkeilyalue, joten täytyisi tulla käymään joskus uudelleen kesäaikaan. 🙂 Suosittelut!
Sijainti: Liikkeelle voi lähteä monesta paikasta, esimerkiksi Tahmelantieltä tai Näkötornintieltä.
Reitin pituus: Itse valittavissa. Näkötornilta lähtevän luontopolun pituus on 4 km. Alueella on mahdollista tehdä siis useamman kilometrin lenkkejä, mutta lyhyelläkin kävelyllä pääsee ihastelemaan alueen kauneutta. Esimerkiksi näkötornin vierestä on vain lyhyt matka ensimmäiselle merkitylle näköalapaikalle. Polut näkyvät esim. trailmap.fi:ssä.
Vaikeus: Helpot polut, mutta toki mäkiä on. (Kaikki polkureitit eivät ole kuljettavissa esim. rattaiden kanssa, koska portaita on.)
Täällä on tullut useamman kerran käytyä Tampereella matkaillessa, mutta tähän blogiin en ole huomannut merkintää tehdä. Pyynikin harju on hieno ulkoilualue ja näkötornin munkkikahvilan munkit ovat herkullisia. 😉
Ylös näkötorniin pääsee pienellä sisäänpääsymaksulla.
Tällä kertaa emme käyneet tornissa, vaikka munkit kävimmekin syömässä, joten seuraava kesäinen kuva muutama vuosi sitten otetulta retkeltä.
Luontopolun varrella on kuntoilukatos ja talvella alueelle tehdään myös hiihtolatuja. Ps. Pyynikillä (luonnonsuojelualueen ulkopuolella) on myös uimaranta.
Sijainti: Reitille pääsee monesta kohdasta, esim. osoitteesta Äyhönjärventie 5 ja siitä lähtiessä auton voi pysäköidä vaikkapa Kyärintiellä olevalle parkkialueelle.
Reitin pituus: 3 km (ympyräreitti).
Vaikeus: Helppo, suurimmaksi osaksi esteetöntä soratietä eli sopii myös oikein hyvin lenkkipoluksi. Reitin pystyisi kulkemaan lastenrattaiden kanssa, vaikka yksi osuus reitistä on hieman kapeampaa ja kivikkoisempaa. Koiria alueelle ei saa kyltin mukaan viedä eikä uiminen ole sallittua.
Nätti reitti, joka kiertää siis Äyhönjärven ympäri.
Reitin varrelta löytyy kuntoiluvälineitä kuten tämä seuraavassa kuvassa oleva Gritbird.
Reitin varrella näkee myös UPM:n kanavan.
Suosittelut! Vaikka reitti on lähellä kaupunkialuetta, järvimaisema tekee siitä hienon.
Sijainti: Uittajanpolulle voi lähteä Koverosta (osoite: Seitsemisentie 948, Ikaalinen) tai vaikkapa Saari-Soljasen parkkipaikalta (Soljostentie, tarkempi kohta löytyy Google Mapsista nimellä ”Saari-Soljanen pysäköintialue”).
Reitin pituus: Uittajanpolun pituus on 18 km (rengasreitti). Saari-Soljasen rengasreitti on 2 km pitkä ja siitä pieni osuus (n. 500 m) on esteetöntä. Netistä löytyy pdf:nä Seitsemisen esite.
Vaikeus: Helpohko. Uittajanpolku on tavallista metsäpolkua ja pitkospuita sekä osittain myös metsäteitä pitkin kulkevaa. Saari-Soljasen reitti kulkee suolla eli reitillä on paljon pitkospuita.
Jos lähtöpaikkana on Kovero, Uittajanpolku kulkee aluksi (ja myös lopuksi) samaa reittiä kuin Torpparintaival ja lisäkuvia voikin katsoa siitä reitistä kertovasta merkinnästä. Tällä osuudella on hieman korkeuseroja harjun vuoksi, mutta muuten Uittajanpolku on melko tasainen reitti.
Kun reitti kääntyy Multiharjulta eri suuntaan kuin Torpparintaival, polku muuttuu kapeammaksi ja kyseisellä osuudella olevat pitkospuut ovat osittain huonokuntoisia.
Reitti ei ole kovin tiheään merkitty (välillä puissa on valkoisia pisteitä, varmaankin jonkun aiemman reitin jäljiltä? ja isommissa risteyksissä kyltit opastavat kulkusuuntaa), mutta pärjäsin kuitenkin itse ilman karttaa.
Ensimmäinen taukopaikka on nimeltään Jokiristi, jonne Koverosta on matkaa noin 5 km. Valitettavasti kuvaa en siitä huomannut ottaa, mutta alueella on siis telttapaikka, nuotiopaikka puuvajoineen ja puucee. Jokiristin jälkeen seuraava osuus on hieman tylsempi, sillä se kulkee leveää polkua ja sen jälkeen metsätietä pitkin.
Autotieosuuden jälkeen reitti kääntyy jälleen metsäpolulle ja polku kulkee mm. Liesijoen yli.
Saari-Soljanen
Uittajanpolku kulkee Saari-Soljasen vierestä lyhyen pätkän, mutta halutessaan siellä menevän parin kilometrin ympyräreitin voisi yhdistää Uittajanpolku-kierrokseen kokonaankin.
Parkkipaikan vierestä löytyy iso keittokatos sekä nuotiopaikka.
Saari-Soljasen reitistä noin puoli kilometriä on esteetöntä.
Uittajanpolku jatkuu
Saari-Soljasen jälkeen reitti kulkee muutaman kilometrin pitkin metsätietä.
Tieosuuden jälkeen viimeiset viisi kilometriä reitistä menee metsäpolkuja ja yhdistyy siis lopuksi Torpparintaival-reittiin. Näin syksyisenä sadepäivänä reitillä oli joitakin mutaisia kohtia, mutta goretex-kengillä pärjäsi.
Haukilammella on nuotiopaikka ja telttailupaikka.
Minulta reitin kiertämiseen meni hieman yli 4 tuntia lyhyellä tauolla, mutta vähemmän metsäkävelyitä harrastavan tai muuten rauhallisemmin etenevän kannattaa toki varata selvästi enemmän aikaa.
Sijainti: Myllylähteen parkkipaikka löytyy osoitteesta Myllylähteentie 3 (Loimaa) tai vaihtoehtoisesti esteetöntä reittiä etsiville parkkipaikka on osoitteessa Myllylähteentie 44. Myllylähteentielle pääsee kääntymään Säkyläntieltä (Google Maps tarjoaa myös toista Myllylähteentietä Oripäässä, mutta se ei ole oikea paikka!).
Reitin pituus: Alle kilometrin (riippuu vähän, miten alueella kulkee).
Vaikeus: Helppo. Turvekammille ja ylivirtaaman havaintokohteen viereen pääsee esteettömästikin.
Sijainti: Ripovuorentien päässä (Ripovuorentie 58, Huittinen).
Reitin pituus: Laavu ja näköalapaikka on aivan pysäköintipaikan vieressä (esteetön). Luontopolkua täällä ei mene, mutta toki lähiympäristössä voi pienen kävelyretken tehdä.
Tämä ei ole siis mikään metsäretkikohde, mutta jos etsii kauniilla näköalalla olevaa helposti saavutettavaa laavua, täältä sellainen löytyy. Omat polttopuut ilmeisesti täytyy mukaan ottaa, sillä mitään puuvarastoa en nähnyt.
Sijainti: Pysäköi vain merkityille paikoille Huovinrinteen alueella. Me lähdimme liikkeelle Paviljongin pysäköintialueelta (katso sijainti Google Mapsista), koska kävelimme laavulenkin. Huovinrinteen alueen ulkoilureittien kartan voi ladata pdf-tiedostona tästä ja siitä näkyy myös muut pysäköintialueet.
Reitin pituus: Alueella kulkee useita reittejä, pituudet 2-5 km. Huom. Alue on Puolustusvoimien käytössä eli sallittua on kulkea vain merkittyjä ulkoilureittejä pitkin.
Vaikeus: Helposti kuljettavia leveitä polkuja (voisi kulkea myös esim. lastenrattaiden kanssa), korkeuseroja.
Sijainti: Auton voi pysäköidä parkkipaikalle, joka löytyy Google Mapsista nimellä ”Katariinanlaakson parkkipaikka”.
Reitin pituus: Reittiä voi kulkea hieman eri tavoilla, mutta noin pari kilometriä (lähes kokonaan rengasreitti). Polut näkyvät esimerkiksi trailmap.fi:ssä ja luontopolun reitti merkittynä myös Turun karttapalvelussa. Alueelta voi toki kulkea polkuja pitkin paljon pidemmällekin.
Vaikeus: Helppo, luontopolulla on mahdollista kulkea vaikkapa lastenrattaiden kanssa, kun ei poikkea esimerkiksi Ruskiakallion näköalapaikalle.
Alue on luonnonsuojelualuetta ja liikkuminen muualla kuin merkityillä poluilla on kiellettyä 15.4.-31.7. välisenä aikana.
Nätti reitti, joka sopii oikein hyvin pikkulastenkin kanssa kuljettavaksi. Kesällä paikka olisi varmasti vielä upeampi kuin mitä se oli näin keväällä. Nuotiopaikkaa täällä ei ole.
Retkeilyä Satakunnassa ja muualla Suomessa 
