Sijainti: Pieni parkkipaikka ja polun lähtöpiste löytyy osoitteesta Rajalantie 46 (Kokemäki).
Reitin pituus: 1,6 km. Melkein kokonaan rengasreitti.
Vaikeus: Helppo. Reitillä on kapeahkoa metsäpolkua ja pitkospuita.
Tämä reitti on vielä pientä viimeistelyä vaille valmis, mutta oikein hyvin siis jo tällä hetkellä kuljettavissa. Reitti kulkee suoalueella, pienen suolammen vierestä. Myös laavu löytyy.
Sijainti: Pysäköintialue ”Elijärvenkulma” löytyy osoitteesta Honkilahdentie 303, Pöytyä.
Reitin pituus: Noin 19 km:n rengasreitti, reitti on merkitty retkikartta.fi:hin. Lasten kanssa suosittelisin janareittiä Elijärvenkulmalta Valastenmaan taukopaikalle (silloin reitin pituus on noin 4 km per suunta).
Vaikeus: Helppo reitti, joka kulkee metsäpolkuja, pitkospuita ja autoteitä pitkin. Melko tasainen maasto.
Tämä reitti sisälsi mielestäni liian paljon tieosuuksia ja vain siis osa reitistä kulkee Vaskijärven luonnonpuiston alueella. Huomaa, että luonnonpuistossa saa kulkea vain merkittyä polkua pitkin. Reitti ei kulje järven rannalla.
Itse kiersin reitin vastapäivään.
Elijärvenkulma–Valastenmaa
Tämä reittiosuus oli mielestäni Vaskijärven kierroksen hienoin osuus.
Osittain pitkospuut olivat reitillä huonossa kunnossa, mutta paikalla näkyi uusia lautoja, joten reittiä ollaan oletettavasti lähitulevaisuudessa kunnostamassa.
Valastenmaan taukopaikalla on tulentekomahdollisuus.
Valastenmaa–Vesirauma
Valastenmaan taukopaikan jälkeen reitti jatkuu tietä pitkin.
Tien loputtua reitti jatkuu kapeahkoa metsäpolkua pitkin hakkuualueelle.
Hakkuualueen jälkeen on melko lyhyt metsä- ja suo-osuus ennen Vesirauman laavua. Laavulla oli polttopuita. Vesiraumalta olisi mahdollisuus kiertää lyhyt kolmen kilometrin pituinen ympyräreitti Kajavajärven kierros. (Autolla ei kuitenkaan pääse ilmeisesti suoraan Vesirauman laavulle, koska ainakin Vaskijärventie on puomilla suljettu, vaikka Google Maps sitä reittiä ehdottaakin.)
Vesirauma–Elijärvenkulma
Vesirauman jälkeen on pitkä tieosuus kuljettavana.
Periaatteessa Vaskijärven reitillä pärjäisi ilman karttaa, mutta yksi risteys sai minut kulkemaan hetken aikaa väärää polkua ennen kuin tulin katsoneeksi, miten reitin kuuluisi oikeasti kulkea. Tämä tapahtui Vesiraumantietä pitkin kävellessä, missä toinen samalla tavalla merkitty polku kääntyi oikealle ja automaattisesti käännyin merkkien mukaisesti sen enempää ajattelematta, vaikka oikeasti Vaskijärven reitti kääntyi siis kyseiseltä tieltä vasta hieman myöhemmin vasemmalle. Seuraavan kuvan näyttämästä kohdasta ei siis tule kääntyä, jos ei ole menossa Pyhän Henrikin tietä.
Pitkien tieosuuksien välissä on lyhyitä metsäosuuksia.
Lopuksi reitti suuntaa jälleen Vaskijärven luonnonpuiston alueelle.
Minulta reitin kiertämiseen meni reilu 4 tuntia, mutta vähemmän metsäkävelyitä harrastavan tai muuten rauhallisemmin etenevän kannattaa toki varata selvästi enemmän aikaa.
Sijainti: Reitille voi lähteä useasta eri paikasta. Omana lähtöpaikkanani oli Kurjenpesä (osoite: Kuhankuonontie, Pöytyä). Liikkeelle voisi hyvin lähteä myös esimerkiksi Rantapihan pysäköintialueelta (Savojärventie, Nousiainen) tai Vajosuon pysäköintipaikalta (Vajosuontie, Rusko). Netistä löytyy kansallispuiston esite pdf:nä, jossa on merkittynä kaikki pysäköintialueet.
Vaikeus: Helpohko. Tavallisia metsäpolkuja, pitkospuita ja osittain tiellä kulkemista. Vain vähän korkeuseroja.
Minulta reitin kiertämiseen meni noin 7,5 tuntia parilla tauolla, mutta vähemmän metsäkävelyitä harrastavan tai muuten rauhallisemmin etenevän kannattaa toki varata selvästi enemmän aikaa (mieluiten yön yli kestävä retki).
Lähdin itse kiertämään vaellusreittiä Kurjenpesältä vastapäivään eli ensimmäiseksi Savojärven osuuden, vaikka Savojärven kierroksen merkitty kiertosuunta onkin myötäpäivään, mutta halusin kulkea kauniin järviosuuden aamuauringossa. Seuraava kuva on Kurjenpesän laiturilta.
Savojärven osuuden jälkeen reitti jatkuu Rantapihalta kohti Pukkipalon kierrosta. Tällä osuudella on pieni matka autotiellä kulkemista, mutta muuten tämä osuus on oikein mukava ja nätti.
Itse poikkesin tältä osuudelta tekemään pienen lisäkäynnin Lakjärvelle, vaikka se ei Vajosuon vaellukseen varsinaisesti kuulukaan. Tämä lisäsi vaellukselle pituutta vain reilun kilometrin.
Lakjärveltä jatkoin Pukkipalon kierrosta.
Pukkipalon kierroksella on pienesti korkeuseroja, sillä reitti nousee Takaniitunvuorelle.
Takaniitunvuorelta vaellusreitti jatkuu tietä pitkin ja sen jälkeen on taas noin parin kilometrin kallioinen metsäosuus.
Tämän metsäosuuden jälkeen reitti kulkee jälleen autotietä pitkin melko pitkän osuuden ja kaiken lisäksi kyseessä oli näin syksyllä melko mutainen tie… Sen jälkeen kuitenkin reitti siirtyi taas joksikin aikaa kulkemaan rämesuolla ja metsässä.
Tämän jälkeen reitti eteneekin nimikkosuolleen eli Vajosuolle. Reitiltä voi poiketa lintutornille.
Vajosuon metsäosuuden jälkeen reitti kulkee jälleen autotietä pitkin Töykkälään. Töykkälä–Kurjenpesä -osuudella on pitkospuuosuuksia suolla sekä tavallista metsäpolkua Kurjenrahkan alueella. Myös tällä osuudella yksi lintutorni.
Viimeinen lyhyt osuus reitistä ennen Kurjenpesää on esteetöntä Karpalopolkua.
Monipuolinen ja hieno reitti, vaikka toki autotieosuuksia olisi toivonut olevan hieman vähemmän.
Sijainti: Uittajanpolulle voi lähteä Koverosta (osoite: Seitsemisentie 948, Ikaalinen) tai vaikkapa Saari-Soljasen parkkipaikalta (Soljostentie, tarkempi kohta löytyy Google Mapsista nimellä ”Saari-Soljanen pysäköintialue”).
Reitin pituus: Uittajanpolun pituus on 18 km (rengasreitti). Saari-Soljasen rengasreitti on 2 km pitkä ja siitä pieni osuus (n. 500 m) on esteetöntä. Netistä löytyy pdf:nä Seitsemisen esite.
Vaikeus: Helpohko. Uittajanpolku on tavallista metsäpolkua ja pitkospuita sekä osittain myös metsäteitä pitkin kulkevaa. Saari-Soljasen reitti kulkee suolla eli reitillä on paljon pitkospuita.
Jos lähtöpaikkana on Kovero, Uittajanpolku kulkee aluksi (ja myös lopuksi) samaa reittiä kuin Torpparintaival ja lisäkuvia voikin katsoa siitä reitistä kertovasta merkinnästä. Tällä osuudella on hieman korkeuseroja harjun vuoksi, mutta muuten Uittajanpolku on melko tasainen reitti.
Kun reitti kääntyy Multiharjulta eri suuntaan kuin Torpparintaival, polku muuttuu kapeammaksi ja kyseisellä osuudella olevat pitkospuut ovat osittain huonokuntoisia.
Reitti ei ole kovin tiheään merkitty (välillä puissa on valkoisia pisteitä, varmaankin jonkun aiemman reitin jäljiltä? ja isommissa risteyksissä kyltit opastavat kulkusuuntaa), mutta pärjäsin kuitenkin itse ilman karttaa.
Ensimmäinen taukopaikka on nimeltään Jokiristi, jonne Koverosta on matkaa noin 5 km. Valitettavasti kuvaa en siitä huomannut ottaa, mutta alueella on siis telttapaikka, nuotiopaikka puuvajoineen ja puucee. Jokiristin jälkeen seuraava osuus on hieman tylsempi, sillä se kulkee leveää polkua ja sen jälkeen metsätietä pitkin.
Autotieosuuden jälkeen reitti kääntyy jälleen metsäpolulle ja polku kulkee mm. Liesijoen yli.
Saari-Soljanen
Uittajanpolku kulkee Saari-Soljasen vierestä lyhyen pätkän, mutta halutessaan siellä menevän parin kilometrin ympyräreitin voisi yhdistää Uittajanpolku-kierrokseen kokonaankin.
Parkkipaikan vierestä löytyy iso keittokatos sekä nuotiopaikka.
Saari-Soljasen reitistä noin puoli kilometriä on esteetöntä.
Uittajanpolku jatkuu
Saari-Soljasen jälkeen reitti kulkee muutaman kilometrin pitkin metsätietä.
Tieosuuden jälkeen viimeiset viisi kilometriä reitistä menee metsäpolkuja ja yhdistyy siis lopuksi Torpparintaival-reittiin. Näin syksyisenä sadepäivänä reitillä oli joitakin mutaisia kohtia, mutta goretex-kengillä pärjäsi.
Haukilammella on nuotiopaikka ja telttailupaikka.
Minulta reitin kiertämiseen meni hieman yli 4 tuntia lyhyellä tauolla, mutta vähemmän metsäkävelyitä harrastavan tai muuten rauhallisemmin etenevän kannattaa toki varata selvästi enemmän aikaa.
Joutsijärvestä on tässä blogissa ollut tietenkin merkintä jo blogin alkuajoilta lähtien, sillä olemme retkeilleet kyseisen järven reiteillä kymmeniä kertoja. Kyseinen merkintä on ehkä hieman sekava, sillä se kertoo Joutsijärven niistä monista eri reittiosuuksista, jotka sopivat pientenkin lasten kanssa kuljettavaksi. Tämä merkintä on tehty nyt selvyyden vuoksi koko retkeilyreitistä.
Sijainti: Auton voi jättää esim. Tammen parkkipaikalle (Tammentie 199, Ulvila), joka oli omana lähtöpaikkana tällä kertaa, mutta hyvin voisi lähteä liikkeelle esim. Korpelantieltä tai Rekitaipaleenjärveltä. Huonokuntoista Kakkurintietä en tavallisella henkilöautolla lähtisi ajamaan.
Reitin pituus: 27 km rengasreitti. Joutsijärven retkikartan voi ladata täältä ja polut näkyvät myös esim. retkikartta.fi:ssä. Halutessaan reittiä voi pidentää muutamalla kilometrillä kulkemalla Kakkurista Korsulle ja sieltä Kustaan Savupirtin kautta Sisälmystenlahdelle (eikä siis suoraan Kakkurista Sisälmystenlahdelle). Lisäksi voi tehdä pienen koukkauksen Hiivaniemeen ja/tai Kulhan laavulle.
Minulta 27 kilometrin reittiin meni taukoineen yhteensä noin 7 tuntia, mutta vähemmän metsäkävelyitä harrastavan tai muuten rauhallisemmin etenevän kannattaa toki varata selvästi enemmän aikaa.
Vaikeus: Helppoja osuuksia esim. pitkospuita pitkin kulkien, mutta myös kivikkoisia metsäpolkuja. Pieni osuus kulkee soratietä pitkin.
Tämä merkintä on tehty siten, että reitti on kuljettu vastapäivään Tammelta.Nuotiopaikoilla on puuvarastot, joissa polttopuita on aina ollut hyvin.
Rekitaipaleenjärveltä löytyy laavu ja nuotiopaikka. Kun reittiä jatkaa niiden ohi Kulhantielle, löytyy myös kaivo.
REKITAIPALEENJÄRVI – KULHANSUO
Kulhantien jälkeen reitti jatkuu kohti Joutsijärven rantaa. Reitillä on välillä pitkospuita ja välillä tavallista metsäpolkua. Tältä reittiosuudelta voi halutessaan poiketa käymään Hiivaniemessä ja Kulhassa (molemmista löytyy laavut nuotiopaikkoineen). Niistä löydät kuvia toisesta Joutsijärvi-merkinnästä, sillä en käynyt kummassakaan tällä koko järven kierroksellani.
KULHANSUO – PIENI LATOSUO – KRONKISTO (KRONIKISTO)
Kulhansuon jälkeen reitti kulkee Kulhantien yli kohti Pientä latosuota. Tällä osuudella on tehty metsähakkuita.
Lyhyen soratieosuuden jälkeen reitti kääntyy jälleen metsään.
KRONKISTO – KAKKURI – SISÄLMYSTENLAHTI
Kronkisto vai Kronikisto? – joka tapauksessa paikalta löytyy nuotiopaikka ja laituri.
Kakkuri on reitin puolivälissä ja sieltä löytyy laavu nuotiopaikkoineen. Kakkuri-lammen rannalla on myös pieni laituri.
Kakkurista reittiä voi pidentää muutamalla kilometrillä kulkemalla Kakkurista Korsulle ja sieltä Kustaan Savupirtin kautta Sisälmystenlahdelle (eikä siis suoraan Kakkurista Sisälmystenlahdelle). PS. Katso myös merkintä Kourijärvi – Sisälmystenlahti.
Sisälmystenlahdelta löytyy nuotiopaikka ja autiotupa sekä pienen matkan päästä kaivo.
SISÄLMYSTENLAHTI – TUURUNKANGAS – KORPELANTIE
Tältä osuudelta löytyy monenlaista maastoa: kivikkoisia metsäpolkuja, pitkospuuosuuksia kosteammilla alueilla ja vesistön ylityksiä lossilla.
Ennen Tuurunkangasta löytyy järven rannalla oleva taukopaikka (ei nuotiopaikkaa).
Tuurunkankaalla on nuotiopaikka, laituri ja autiotupa.
KORPELANTIE – PITKÄNIEMI – TAMMI
Korpelantielle saavuttaessa reitti jatkuu jonkin aikaa pitkin soratietä, minkä jälkeen on lyhyt metsäosuus, kunnes reitti jatkuu jälleen soratietä. Joutsijärven reitti on yleisesti ottaen oikein hyvin merkitty, mutta tässä kannattaa olla tarkkana, sillä mielestäni kyseinen soratieosuus ei ollut kovin hyvin merkitty siinä vaiheessa, kun pitää kääntyä puomilla suljetulle tielle. Reitin voi toki kartasta varmistaa kulkiessaan.
Pitkäniemestä löytyy laavu ja nuotiopaikka.
Pitkäniemestä on enää lyhyt matka Tammeen. Reitillä on osittain pitkospuita.
Sijainti: Auton voi jättää pysäköintialueelle, jonne pääsee nimetöntä tietä pitkin Vahdontieltä. Paikan löytää Google Mapsista nimellä ”Isosuon P-alue” (Turku).
Reitin pituus: Noin pari kilometriä (rengasreitti).
Vaikeus: Helppo, ei juurikaan korkeuseroja. Reitillä on paljon pitkospuita ja se ei ole siis esteetön.
Olimme muista syistä johtuen Turussa ja aikaa ulkoilulle oli vain vähän, joten tämä valikoitui kohteeksemme ja valinta oli oikein hyvä. Kyseessä on lyhyt, mutta kiva reitti, joka sopii varsinkin pikkulasten kanssa liikkuville. 🙂
Sijainti: Lähtöpaikkoja on useampi ja ne on lueteltu Harjureitin nettisivuilla, mutta me lähdimme liikkeelle Kantolaavun viereiseltä parkkipaikalta (Säkyläntie 717, Oripää).
Reitin pituus: Monenlaisia mahdollisuuksia. Meidän kulkema reitti oli vajaan 7 kilometrin pituinen rengasreitti, jossa kuljimme ensin Kantolaavulta Porsaanharjun näköalalaavulle ja sieltä Isosuon pitkospuureitille (ja sen jälkeen Isosuon parkkipaikalta loppumatka täytyi kulkea autotietä pitkin takaisin Kantolaavulle). Polut näkyvät retkikartta.fi:ssä ja tässä alueen kartta pdf:nä. Kokonaisuudessaan Harjureitin reitistö on 28 km pitkä.
Huom. Harjureitti kulkee osittain myös sotilasalueella ja tämän vuoksi sallittua on kulkea vain merkittyjä retkeilyreittejä pitkin.
Vaikeus: Helppoa leveää polkua, mikä sopii siis lenkkeilyynkin. Korkeuseroja harjun vuoksi. Suo-osuudella pitkospuita. Talvella alueelle tehdään hiihtolatuja.
Kantolaavu on aivan parkkipaikan vieressä, joten sille pääsee esteettömästi ja reitti kulkee pitkään leveää metsäpolkua pitkin, mutta kokonaisuudessaan tämä reitti ei siis esteetön ole. Kantolaavulla oli puuvarasto.
Kantolaavulta Porsaanharjulla olevalle näköalalaavulle on noin 2,5 km helppoa reittiä pitkin.
Koska merkintä Lauhanvuoren kansallispuistosta venyi pitkäksi, se on selvyyden vuoksi jaettu nyt kahteen osaan. Tässä merkinnässä tietoa Spitaalijärvestä (sekä sieltä lähtevästä reitistä kohti Kivijataa) ja Rantapolusta. Toisessa merkinnässä on tietoa Kivijatasta ja Aumakivestä, joihin suosittelen myös tutustumaan!
Sijainti: Lauhanvuorentiellä Isojoella. Useita pysäköintipaikkoja, joten reitti kannattaa suunnitella jo etukäteen ja valita parkkipaikka sen mukaan.
Reitin pituus: Erilaisia vaihtoehtoja, joihin voit tutustua täällä ja alueen esite pdf:nä. Polut näkyvät retkikartta.fi:ssä.
Tässä merkinnässä esitelty Rantapolku on noin 2,5 km pitkä rengasreitti. Spitaalijärveltä kohti Kivijataa menevä polku on janareitti, joten pituus on itse valittavissa, mutta jos kulkee esimerkiksi Spitaalijärven parkkipaikalta Paavonkankaalle asti, pituus on noin 3 km per suunta (ja jos kiertää lisäksi Pirunkierroksen ja palaa sitten takaisin, pituutta tulee reitille lähemmäs 10 km). Terassikierros-niminen rengasreitti on pituudeltaan 9 km, mutta sitä en ole itse kulkenut vielä.
Vaikeus: Yleisesti ottaen helppokulkuinen. Spitaalijärvelle pääsee esteettömästi.
SPITAALIJÄRVI
Spitaalijärven parkkipaikalta on lyhyt matka esteetöntä polkua pitkin kauniille Spitaalijärvelle.
Spitaalijärvellä on keittokatos sekä kaksi tavallista nuotiopaikkaa.
Spitaalijärveltä on mahdollista lähteä kiertämään noin 9 km:n pituista ”Terassikierrosta”, mutta siitä ei ole itselläni vielä kokemuksia. Sen sijaan lämpimästi voin suositella ihanaa reittiä kohti Kivijataa.
Spitaalijärven parkkipaikalta Kivijataan päin
Tämä reitti on janareitti, joten sitä voi kulkea haluamansa pituuden. Suosittelen kulkemista ainakin Peräkorvelle asti, koska siellä on mm. kauniita lähteitä. Jos kulkee Paavonkankaalle asti, pituus on noin 3 km per suunta (eli yhteensä noin 6 km), mutta jos kiertää lisäksi Pirunkierroksen ja palaa sitten takaisin, pituutta tulee reitille lähemmäs 10 km. Katso polku retkikartta.fi:stä.
Reitillä on kauniita suomaisemia.
Alueella on lähteitä.
LAUHANVUOREN LAKI / NÄKÖTORNI JA RANTAPOLKU
Aivan Lauhanvuoren näkötornin vieressä on pysäköintialue, joten näkötornille ei montaa metriä tarvitse kävellä. Näkötornista on upea näköala pitkälle.
Näkötornilta voi lähteä kulkemaan noin 9 kilometrin pituisen Terassikierroksen, mutta me olemme lasten kanssa kulkeneet lyhyen (noin 2,5 kilometrin pituisen) Rantapolun.
Rantapolku
Rantapolku on helppokulkuista metsäpolkua.
Reitiltä voi käydä pitämässä tauon Lauhan laavulla.
Sijainti: Google Mapsiin voi kirjoittaa määränpääksi ’Katselmankallion näkötorni’, jolloin navigointi ohjaa Katselmantiellä olevalle pysäköintialueelle.
Reitin pituus: Näkötornille ja laavulle on parkkipaikalta matkaa vain reilu 100 metriä, mutta esimerkiksi me kävelimme lasten kanssa Haapakeitaan retkeilyreittiä suolla Pieni Haapajärvelle asti ja takaisin samaa reittiä, jolloin reitin pituudeksi tuli yhteensä lähemmäs 5 km. Jos haluaa kulkea koko rengasreitin (hyödyntämällä autoteitä takaisin tullessa), pituus on lähemmäs 10 km. Ks. alempaa kartta; reitti ei ole näkyvissä retkikartta.fi:ssä, mutta se on selkeästi merkitty puihin punaisilla merkeillä.
Vaikeus: Melko helppo.
Polku Haapakeitaalla oli helposti lenkkareilla kuljettavissa näin helleaikana, mutta vain osa reitistä kulkee pitkospuilla, joten sateisina aikoina reitti vaatinee kumisaappaat. (Ja nytkin olisi ollut järkevää olla vähintään pitkälahkeiset housut, koska polku suolla oli monessa kohtaa kapea ja suopursut osuivat koko ajan jalkoihin. :))
Pieni Haapajärven rannalla on pöytä ja tuolit, joten se sopii hyvin evästauon pitämiseen.
Sijainti: Google Mapsiin voi laittaa määränpääksi Haukantie 387, Honkajoki. (Siikaistentieltä on paikkaan selkeät opasteviitat.) Reitin lähtökohdasta löytyy pysäköintialue, johon sopii useampi auto.
Reitin pituus: Lyhyt janareitti, jonka pituus on noin 0,8 km per suunta.
Vaikeus: Helppo.
Hieman tylsä reitti (varsinaisella suoalueella reitti ei kulje), mutta näköala suolle on lintutornista upea! Tällä reitillä ei ole nuotiopaikkaa.
Nyt kesällä osassa kohtaa polku oli pitkää heinikkoa täynnä ja tämä ei tietenkään punkkien vuoksi kovin hyvä asia…
Retkeilyä Satakunnassa ja muualla Suomessa 