Kirkkoniittu (Pori)

Sijainti: Kirkkoniitun laavulle vievälle retkeilyreitille voi lähteä joko Porin Saaristotieltä eli Pohjoiselta satamatieltä (Google mapsiin voi laittaa Pohjoinen satamatie 1097) tai Kellahden rantatieltä (osoite suunnilleen Kellahden rantatie 627). Pohjoisella satamatiellä on sillan vieressä hyvä iso parkkipaikka, jonne auton voi jättää. Jotkut ovat ajaneet autolla myös suoraan Kirkkoniitun laavun viereiselle tielle, josta laavulle on matkaa vain 200 m.

Reitin pituus: Pohjoiselta satamatieltä on Kirkkoniitun laavulle reilu 3 km (kyseessä on janareitti eli yhteensä reilu 6 km) ja Kellahden rantatieltä taas on Kirkkoniitulle reilun 4 km:n janareitti eli edestakaisin yli 8 km.

Kävelin itse 8-vuotiaan kanssa koko reitin Pohjoiselta satamatieltä Kellahden rantatielle asti, jolloin reitin pituudeksi tuli siis noin 7,5 km. Jos hakijaa ei toisessa päässä ole eikä halua samaa reittiä mennä takaisin, voisi kävellä autotietä pitkin takaisin lähtöpaikkaan ja siitä reitille tulisi lisäpituutta noin 6,5 km.

Vaikeus: Saaristotie / Pohjoinen satamatie – Kirkkoniittu -reitti oli helpohko. Sen sijaan Kirkkoniittu – Kellahden rantatie -reitti oli keskivaikea (katso lisätietoja alempaa) enkä ensimmäisenä suosittelisi kyseistä osuutta, mutta Saaristotieltä Kirkkoniittuun menevä reitti oli siis mukava!

Reitin kartan näet täältä (arcg.is). Polku näkyy myös trailmapissa.

Kirkkoniitun laavun ja kodan lähelle menee myös tie, josta on vain 200 metrin matka perille. Itselläni ei kuitenkaan ole kokemuksia siitä, onko tähän kohtaan tulevat autotiet puomilla suljettuja yksityisteitä.

Alueella on useita tuulivoimaloita, esimerkiksi laavun läheisyydessä on yksi.

Kirkkoniitulta Kellahden rantatielle menevä reittiosuus oli monesta kohtaa vaikeasti kuljettava ainakin näin keväällä, koska maasto oli hyvin märkää vanhojen metsäteiden kohdalta. Näitä väistellessä etenemisnopeus oli meillä melko hidas…

Haastetta reitille toivat myös myrskyn kaatamat puut, jotka täytyi kiertää tai ylittää.

Osittain Kirkkoniittu-Kellahden rantatie -reitti oli melko huonoa polkua.

Tämän tylsän hakkuualueen jälkeen loppureitti kulki metsäautoteitä.

Harjunpäänkalliot (Harjunpää, Ulvila)

Sijainti: Ulvilan Harjunpäässä. Liikkeelle voi lähteä Harjunpään koulun (Katinhännäntie 17, Harjunpää) takaa kallioille nousemalla tai esim. Iidankujan päästä metsään suuntaamalla.

Reitin pituus: Ei mitään yhtä merkittyä reittiä eli itse valittavissa. Alueella kulkevia polkuja voi katsoa esim. Trailmap.fi:stä. Harjunpäänkallioiden poluilla pystyy helposti kulkemaan esimerkiksi noin parin kilometrin pituisen rengasreitin ja halutessaan voi kulkea useamman kilometrin reitin vaikka Kukkulakalliolle asti.

Reitin vaikeus: Tavallista metsäpolkua kallioineen.

(Tämän merkinnän kanssa on hieman sama juttu kuin Ruosniemen monien eri kallioiden kanssa eli viitsiikö sitä kirjoitella jokaisesta metsäalueesta oman merkintänsä, jos alueella ei edes kulje mitään virallista luontopolkua. Mutta olen päätynyt siihen, että myös näistä on kiva vinkkailla niille, jotka eivät ole sen tarkemmin tutustuneet eri metsäalueisiin!)

Harjunpäänkallioilta näkymänä on peltoja.

Kadonnut Ruosniemen luontopolku (Pori)

Tämän pienen metsäalueen pienille kallioille ei nimeä taida olla, mutta alueella on aiemmin kulkenut kylttien perusteella Ruosniemen luontopolku. Merkittyä/huollettua reittiä täällä ei siis enää mene, ja siksi olen miettinyt, kannattaako tätä merkintää edes julkaista, koska Suomihan on täynnä metsiä polkuineen… Lisäksi Pohjois-Porin kallioisista metsistä on tässä blogissa jo useita merkintöjä: Kukkulakallio, Kettukallio ja Luolakallio, Rännärinkallio, Palokallio. Julkaistaan tämä nyt kuitenkin vinkiksi ainakin niille lähistöllä asuville, jotka eivät ole alueelle vielä poikenneet! Mitään erityisempää täällä ei siis ole.

Sijainti: Kulje vanhaa rautatietä laskettelukeskuksen parkkipaikalta (Myyrynkuja) Noormarkun suuntaan. Pienen matkan päässä (pian metsäautotien jälkeen), kääntyy oikealle pieni metsäpolku. Retkikartassa alueen nimenä lukee Verähokki.

Reitin pituus: Ei merkittyä reittiä, joten pituus on itse valittavissa sen perusteella, miten paljon jaksaa eri polkuja kierrellä.

Vaikeus: Tavallista metsäpolkua, kiviä ja juuria siis on.

Vanhat ränsistyneet kyltit paljastavat, että alueella on joskus kulkenut luontopolku.

Maisemat ovat samanlaisia kuin muissakin Ruosniemen alueen kallioisissa metsissä.

Läheltä löytyy myös Suokalliot, joille pääsee myös junanraiteita pitkin kulkemalla ja kääntymällä sitten metsäpolulle. (Katso kallioiden sijaintikohta retkikartasta.)

Ps. Polut näkee esim. trailmap.fi:stä.

Torajärvi – Mustalahti – Kuuskoskenlahti -reitti (Noormarkku, Pori)

Reitti on osa Noormarkun retkeilyreittiä.

Sijainti: Jos retkelle lähtee Noormarkusta läheltä Ahlströmin aluetta, auton voi jättää Vanhan sahan tien päähän, sillan ja punaisen ladon viereen. (Vanhan sahan tie 95). Mustalahden ja Kuuskoskenlahden lähellä osa teistä on yksityisteitä, joilla on kielletty ajamasta, mutta myös ainakin Sauvakoskentielle on mahdollista pysäköidä.

Reitin pituus: Janareitti eli itse valittavissa, miten pitkälle haluaa kävellä… Jos kävelee Vanhan sahan tieltä Mustalahden nuotiopaikalle, pituus on arviolta vajaa 5 km ja siitä on vielä n. 3 km Kuuskoskenlahden laavulle. Kuuskoskenlahden laavulta Sauvakoskentielle on noin 2,5 km. Reitti on selvästi merkitty.

Vaikeus: Helppo/keskivaikea. Reitti on esteetön vain Vanhan sahan tieltä Torajärven laavulle asti; sen jälkeen ei. Reitti kulkee kivikkoisia metsäpolkuja pitkin sekä esim. parissa kohtaa pitkospuita. Korkeuserot ovat pieniä.

Reitti kulkee paljolti voimakkaasti virtaavan Noormarkunjoen varrella. Maisemat ovat hienot ja vaihtelevat. Torajärven ja Mustalahden välisellä osuudella on aitaus, jossa ilmeisesti voisi nähdä peuroja/kauriita(?), mutta itse en niitä bongannut.

Sekä Torajärven että Kuuskoskenlahden laavulla on nuotiopaikka ja puucee. 

Torajärven laavu

Vanhan sahan tieltä Torajärven laavulle on matkaa reilu kilometri soratietä pitkin. (Torajärven laavulle olevasta lyhyestä reittiosuudesta on kirjoitettu myös aiemmassa merkinnässä, mutta tässä merkinnässä tietoja hieman pidemmältä osuudelta.)

Pian Torajärven laavun jälkeen reitti kulkee jonkin aikaa (peura-?)aitauksien vierestä. Sen jälkeen polku jatkuu metsässä sekä Noormarkunjoen rannalla.

Mustalahden nuotiopaikka

Mustalahdelle tultaessa täytyy kulkea pienen matkaa soratietä pitkin. Sen jälkeen sillan vierestä löytyy nuotiopaikka. Kun sillan ylittää, pääsee jatkamaan matkaa kohti Kuuskoskenlahden laavua. Reitti kulkee voimakkaasti virtaavan joen vieressä.

Kohti Kuuskoskenlahden laavua

Kiva reitti, suosittelut!

Hyypänvuoren luontopolku (Eurajoki)

Sijainti: Eurajoella. Auton voi jättää Rikantilan koulun pihaan (Rikantilantie 194, Eurajoki), josta on lyhyt matka reitin alkukohtaan. Ks. kartta alla.

Reitin pituus: Noin 4 km pituinen rengasreitti. Polkua ei näy retkikartta.fi:ssä.

Vaikeus: Melko helppo; tavallista kapeahkoa metsäpolkua ja yhdessä kohtaa reitti kulkee siis Hyypänvuorella.

Hieno reitti, jonka varrelta löytyi monenlaista katseltavaa. Pituuskin on sopiva, jos mukana on hieman pienempiä lapsia. Suosittelut! PS. Reitin varrella oleva laavu oli palanut eikä ainakaan nyt syksyllä 2020 uutta oltu vielä rakennettu.

Reitin varrella on opastetauluja, jotka kertovat reitillä olevista asioista. Ensimmäinen oli ”Sofin torppa”, josta oli jäljellä kuvassa näkyvä kellarin perusta.

Reitti on merkitty punaisilla merkeillä.

Toinen mainittava ”nähtävyys” polun varrella on hiidenkiukaat eli muinaishautaröykkiö, joka näkyy alla olevassa kuvassa.

Luontopolun puolivälissä oli laavupaikka, josta laavu oli kuitenkin siis palanut. Nuotiopaikka löytyi kuitenkin edelleen.

Reitillä oli monenlaista maastoa. Loppumatka oli hieman tylsempi, sillä se kulki jonkin aikaa läpi hakkuualueen.

Hirvi-Kallen kierros/luontopolku (Noormarkku, Pori)

Sijainti: Porin Noormarkussa. Kalviikintieltä kääntyy nimetön tie, jonka varrella on ”Kalviikin korsu” (sijainti suunnilleen tämä). Korsun vierestä lähtee kyseinen luontopolku. Kalviikintie on kyltin mukaan yksityistie, jolla ei saisi ilman lupaa ajaa, joten auto kannattanee jättää muualle. Metsästysaikana ei kannata alueella liikkua.

Reitin pituus: Noin 2,3 km pituinen rengasreitti. (Polku ei näy retkikartta.fi:ssä.)

Vaikeus: Helppo/keskivaikea, kapehkoa metsäpolkua, jossa on paljon esim. kiviä. Märkänä aikana suosittelen kumisaappaita tai vähintäänkin hyviä goretex-kenkiä suo-osuuden vuoksi.

Reitin varrella on monenlaista maastoa (rämesuo, kuusikko, kallio, jne.) ja kalliolta löytyy myös korkea näkötorni, josta on upeat maisemat pitkälle. Reitti on melko lyhyt, joten sen saa kuljettua hyvin myös pienten lasten kanssa. Matkan varrella on myös tietoiskuja sisältäviä kylttejä.

Reitti lähtee korsun vierestä; puusta roikkuva kyltti näyttää polun lähtökohdan selkeästi. Reitti kulkee aluksi suolla, joten vedenkestävät kengät on järkevä valinta.

Kalviikin kallio on hieno paikka ja korkeimmalta kohdalta löytyy näkötorni.

Reitin varrella metsässä ei ole laavua tai muutakaan nuotiopaikkaa.

Pirulanvuori ja Suodenniemen retkeilypolut (Sastamala)

Sijainti: Jos olet menossa Pirulanvuoren näkötornille, auton voi jättää Laviantien varteen pienelle parkkipaikalle (osoite: Laviantie 600, Sastamala). Samasta paikasta voi lähteä alueen luontopolulle.

Reitin pituus: Laviantien varresta Pirulanvuoren näkötornille on matkaa vain 250 metriä. Pienten lasten kanssa voi jäädä seikkailemaan ihan vain Pirulanvuoren päälle (siinäkin saa mukavaa ulkoilua riittävästi, kun kiipeilee kallioilta toisille), mutta jos kaipaa pidempää luontopolkua, voi lähteä kulkemaan Suodenniemen retkeilyreittiä. Reitin kokonaispituus on ilmeisesti noin 10 km, mutta me teimme lasten kanssa muutaman kilometrin pituisen reitin, jossa kiersimme Huutijärven ja Kaituri-järven. (Polku näkyy retkikartta.fi:ssä, mutta netistä löytyy myös pdf-kartta.)

Vaikeus: Melko helppo, toki kallioilla pitää lasten kanssa olla varovainen. Ei ole esteetön.

Pirulanvuoren näkötorni nousee korkealle ja sieltä voi katsella maisemia pitkälle mm. Palojärven ympäristöön.

Me jatkoimme Pirulanvuorelta kohti Huutijärveä, polku on merkitty keltaisin merkein puissa. Huutijärveltä jatkoimme matkaa kohti Kaituria ja sen matkan varrella oli kota, jonka vieressä söimme eväät. Molemmilla näillä kahdella pienellä lammella/järvellä oli useita laitureita – niillä voisi kai kalastaa. Tällä osuudella ei ole laavua, mutta kartan mukaan sellainen löytyy toiselta puolelta reittiä mm. Suodenjärven vierestä.

+ Lisävinkki: Pirulanvuoren näkötornin parkkipaikalta on lyhyt matka pienelle putoukselle (Velhonvuoren putous), jota kannattaa ilmeisesti käydä katsomassa kevätaikaan. Me olimme retkeilemässä syksyllä, jolloin putousta ei juuri putoukseksi erottanut edes… Lisäys: uudella retkellä kävimme helmikuussa ja silloin jäinen putous oli hienon näköinen.

Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuisto (Kauhajoki)

(Tässä merkinnässä on tietoa kansallispuiston kahdesta reitistä: Katikankanjonista ja Kauhalammin kierroksesta.)

Katikankanjoni

Sijainti: Navigointiin voi laittaa osoitteeksi Kiviluomantie 461, 61950 Kauhajoki.

Reitin pituus: Noin kahden kilometrin pituinen rengasreitti.

Vaikeus: Keskivaikea (korkeuseroja / jyrkkiä nousuja ja laskuja), mutta mitään ongelmia ei ollut muutaman vuoden ikäisen lapsenkaan kanssa. Ei ole esteetön.

Upeat maisemat ja muutenkin mukava reitti. Lyhyen pituutensa vuoksi sopii oikein hyvin lapsiperheillekin, mutta itse olisin mielellään kävellyt täällä paljon pidemmänkin kierroksen. Lämpimät suosittelut! Alueella on myös laavu.

Kauhalammi

Sijainti: Kaksi lähtöpistettä, me lähdimme Salomaalta osoitteessa Kyrönkankaantie 357 (Karvia) sijaitsevalta parkkipaikalta. Toinen lähtöpaikka olisi Nummikankaalla. Katso karttaesite.

Reitin pituus: Hieman alle 3 kilometrin pituinen rengasreitti.

Vaikeus: Helpohko. Salomaan pysäköintialueelta lähtee esteetön polku, joka menee Nevalammelle asti, mutta koko rengasreitti ei ole esteetön eli kapeiden pitkospuiden alkaessa on käännyttävä takaisin, jos tarvitsee esteettömän reitin.

Sopivan pituinen ja kaunis reitti pientenkin lasten kanssa. Reitiltä löytyy laavu, jos haluaa myös ruokatauon retkeilyn lomassa pitää. Laavu on heti reitin aluksi, jos lähtee Salomaalta. Lisäksi Kauhalammilla on uimalaituri.

Omenapuumaan luontopolku (Rauma)

Sijainti: Taipalmaantien päässä (ennen Omenapuumaan porttia) on pysäköintitilaa autoille. Navigointiin osoitteeksi siis Taipalmaantie 300, Rauma.

Pituus: Jos kiertää koko reitin, pituus on hieman alle 6 km. Mahdollista on kuitenkin kulkea välireitin kautta, jolloin reitin pituudeksi tulee vain 2 km (tällöin jää kyllä näkemättä monia hienoja osuuksia). Luontopolku näkyy Retkikartta.fi:ssä.

Vaikeus: Suurimmaksi osaksi helppo, mutta viimeksi me olimme retkeilemässä myrskyn jälkeen ja polut olivat täynnä kaatuneita puita. Tokaluokkalaisen mielestä ne olivat kyllä vain mukavia luonnon temppuratoja. 😉

Vaihtelevaa maastoa, kauniita näköaloja, kivan pituinen reitti. Suosittelut!

Matkan varrella on useita penkkejä, joilla voi pitää taukoja hienoja maisemia ihaillen.

Jos kulkee koko reitin, matkan varrella näkee mm. pirunpellon ja kallion.

Reitin varrella on myös tietoiskukylttejä alueen luonnosta.

Joissakin kohdissa polku oli mutainen eli goretex-kengät ovat fiksu valinta, vaikkei sadepäivä olisikaan. Ja tosiaan myrskyn jäljiltä reitillä oli viimeksi todella paljon kaatuneita puita.

Reitillä ei ole laavua.

Orjasaaren luontoretkipolku (Eurajoki)

Sijainti: Lähellä Olkiluotoa, Orjansaaressa. Olkiluodontieltä kääntyy Orjasaarentie. Pian sillan jälkeen näet oikealla pienehkön kyltin, joka näyttää polun alkupaikan. Kyseisessä kohtaa on myös tilaa pysäköidä auto tien sivuun.

Reitin pituus: Rengasreitti, jonka pituus on 3,5 km. Oikein sopiva lapsiperheillekin.

Vaikeus: Suurelta osin tavallista metsäpolkua, hieman korkeuseroja kallioiden vuoksi. Reittiä ei näy retkikartta.fi:ssä, mutta se on merkitty selvästi punaisin nauhoin.

Mukavan pituinen reitti, kivoja maisemia ja lapsille kivaa bongailtavaa.

Tämän reitin erikoisuutena voi pitää nalleja, joita lapset (ja miksei aikuisetkin) voivat reitiltä bongata useita erilaisia. Matkalta löytyy myös heittopeli.

Reitin alkupuolella on hyvin varusteltu laavu.

Laavun lisäksi reitin varrelta löytyy kota (näkyy merkinnän toisessa kuvassa), mutta se oli kylläkin meidän retken aikana rikkinäinen.

Reitti kulkee kaksi kertaa Olkiluodosta tulevien isojen voimalinjojen alta.

Suosittelut!