Birgitan polku: Kirskaanniemi ja Vähä-Riutta (Lempäälä)

16.4.202316.4.2023 / Mira / Jätä kommentti

Birgitan polku on yhteensä noin 50 kilometrin pituinen vaellusreitti (ympyräreitti), mutta tämä merkintä kertoo sen kahdesta kohteesta, joihin pääsee tarvittaessa helposti myös lasten kanssa lyhyttä reittiä.

Sijainti: Kirskaanniemelle lähimmät pysäköintipaikat löytyvät Koipitaipaleentien varrelta. Vähä-Riutalle lyhyin reitti on Savontieltä (osoite suunnilleen Savontie 656).

Reitin pituus: Kirskaanniemelle lyhyin reitti on alle kilometrin per suunta, mutta esimerkiksi Hyttyskorven läpi kulkemalla matkaa tulee 1,5 km per suunta. Kirskaanniemen alueella on mahdollista kulkea helposti esimerkiksi ”Pelipolkua” pitkin muutaman kilometrin pituinen rengasreitti tai sitten esimerkiksi tämmöistä reittiä pitkin (linkki aukeaa trailmappiin) noin 5,5 kilometrin ympyräreitti. Netissä kerrotaan, että Kirskaanniemelle voi kulkea esim. lastenrattaiden kanssa myös huoltotietä, joka lähtee punaisen portin takaa, mutta tätä en siis itse tarkistanut.

Vähä-Riutalle on matkaa Kirskaanniemeltä noin 8 km per suunta. Savontieltä Vähä-Riutalle on alle 1,5 km esteetöntä metsätietä pitkin.

Reitin vaikeus: Melko helppo suurimmaksi osaksi.

Birgitan polun esite pdf:nä sekä myös maastokartta löytyy pdf:nä. Polut näkyvät myös esim. trailmapissa.

Kirskaanniemi

Me kävelimme Kirskaanniemelle Hyttyskorvelta ja sen jälkeen teimme kierroksen, jossa kävelimme Koipitaipaleen läpi.

Kirskaanniemellä on laavu ja useita nuotiopaikkoja (puuvarastossa oli puita).

Kirskaanniemessä kulkee myös pelipolku ”Koipitaipaleen aarteet”, jossa voi suorittaa erilaisia haasteita lisätyllä todellisuudella (lue lisää).

Koipitaipale

Koipitaipaleen nuotiopaikka oli pieni eikä siellä ollut polttopuita valmiina.

Koipitaipaleen alue oli ihana siellä kulkevan puron vuoksi.

Vähä-Riutta

Vähä-Riutalta löytyy laavu ja nuotiopaikka sekä laituri.

Jos Vähä-Riutalta jatkaa kävelyä kohti Koukkurahkaa, näkee polun vieressä mielenkiintoisen ison siirtolohkareen Eevertin kiven. Talvella alueella kulkee hiihtolatuja.

Koukkurahkalla reitti ei kulje ja siellä ei siis näyttänyt pitkospuita olevan.

Hieman ennen Koukkurahkaa metsään kääntyy pieni metsäpolku, jota pitkin pääsee katsomaan kaunista maisemaa (nimeä paikalle ei kai ole). Polku näkyy esimerkiksi trailmapissa.

Suosittelut! Birgitan polulla on toki monia muitakin kohteita, joihin olisi kiva tulla retkeilemään.

***

Ps. Olethan huomannut, että retkiämme voi seurata myös Instassa?

Kintulammin retkeilyalue / luonnonsuojelualue (Teisko-Aitolahti, Tampere)

26.3.202327.3.2023 / Mira / Jätä kommentti

Sijainti: Auton voi pysäköidä joko parkkipaikalle osoitteeseen Keltolahdentie 47 (P1) tai osoitteeseen Kintulammentie 378 (P2).

Reitin pituus: Me kävelimme Keltolahdentieltä aloittaen noin 5 kilometrin mittaisen rengasreitin (linkki aukeaa trailmappiin), mutta alueella voi siis kulkea monenlaisia muitakin reittejä pitkin ja tehdä vaikka yli 10 kilometrin lenkin. Kintulammin retkeilyalueen kartta löytyy pdf:nä täältä.

Vaikeus: Helpohko, tavallista metsäpolkua ja joissakin kohdissa pitkospuita.

Keltolahdentieltä pääsee sulan maan aikana esteettömästi Kirkkokiven laavulle asti (noin 300 m per suunta). Tällä hetkellä (25.3.23) alueella oli vielä täysin talvi eli lunta oli paljon.

Erikoisuutena tältä reitiltä on mainittava laavut, jotka eivät ole aivan perinteisiä (katso kuvia alempaa). Laavuilla oli polttopuita valmiina.

Kirkkokivi

Reittien risteyksissä on selkeät opasteet.

Kaukaloistenkallio

Kintulammi

Seuraavan kuvan rakennus löytyy Kortejärven tilan pihamaalta. Kortejärven tilalta löytyy vuokramökki ja myös Kintulammin vierestä löytyy toinen vuokramökki.

Tällä retkellä emme käyneet Saarijärven laavulla, mutta tämä oli oikein mukava retkeilyalue, joten täytyisi tulla käymään joskus uudelleen kesäaikaan. 🙂 Suosittelut!

Vaskijärven reitti / Vaskijärven luonnonpuisto (Pöytyä)

5.11.20226.11.2022 / Mira / Jätä kommentti

Sijainti: Pysäköintialue ”Elijärvenkulma” löytyy osoitteesta Honkilahdentie 303, Pöytyä.

Reitin pituus: Noin 19 km:n rengasreitti, reitti on merkitty retkikartta.fi:hin. Lasten kanssa suosittelisin janareittiä Elijärvenkulmalta Valastenmaan taukopaikalle (silloin reitin pituus on noin 4 km per suunta).

Vaikeus: Helppo reitti, joka kulkee metsäpolkuja, pitkospuita ja autoteitä pitkin. Melko tasainen maasto.

Tämä reitti sisälsi mielestäni liian paljon tieosuuksia ja vain siis osa reitistä kulkee Vaskijärven luonnonpuiston alueella. Huomaa, että luonnonpuistossa saa kulkea vain merkittyä polkua pitkin. Reitti ei kulje järven rannalla.

Itse kiersin reitin vastapäivään.

Elijärvenkulma–Valastenmaa

Tämä reittiosuus oli mielestäni Vaskijärven kierroksen hienoin osuus.

Osittain pitkospuut olivat reitillä huonossa kunnossa, mutta paikalla näkyi uusia lautoja, joten reittiä ollaan oletettavasti lähitulevaisuudessa kunnostamassa.

Valastenmaan taukopaikalla on tulentekomahdollisuus.

Valastenmaa–Vesirauma

Valastenmaan taukopaikan jälkeen reitti jatkuu tietä pitkin.

Tien loputtua reitti jatkuu kapeahkoa metsäpolkua pitkin hakkuualueelle.

Hakkuualueen jälkeen on melko lyhyt metsä- ja suo-osuus ennen Vesirauman laavua. Laavulla oli polttopuita. Vesiraumalta olisi mahdollisuus kiertää lyhyt kolmen kilometrin pituinen ympyräreitti Kajavajärven kierros. (Autolla ei kuitenkaan pääse ilmeisesti suoraan Vesirauman laavulle, koska ainakin Vaskijärventie on puomilla suljettu, vaikka Google Maps sitä reittiä ehdottaakin.)

Vesirauma–Elijärvenkulma

Vesirauman jälkeen on pitkä tieosuus kuljettavana.

Periaatteessa Vaskijärven reitillä pärjäisi ilman karttaa, mutta yksi risteys sai minut kulkemaan hetken aikaa väärää polkua ennen kuin tulin katsoneeksi, miten reitin kuuluisi oikeasti kulkea. Tämä tapahtui Vesiraumantietä pitkin kävellessä, missä toinen samalla tavalla merkitty polku kääntyi oikealle ja automaattisesti käännyin merkkien mukaisesti sen enempää ajattelematta, vaikka oikeasti Vaskijärven reitti kääntyi siis kyseiseltä tieltä vasta hieman myöhemmin vasemmalle. Seuraavan kuvan näyttämästä kohdasta ei siis tule kääntyä, jos ei ole menossa Pyhän Henrikin tietä.

Pitkien tieosuuksien välissä on lyhyitä metsäosuuksia.

Lopuksi reitti suuntaa jälleen Vaskijärven luonnonpuiston alueelle.

Minulta reitin kiertämiseen meni reilu 4 tuntia, mutta vähemmän metsäkävelyitä harrastavan tai muuten rauhallisemmin etenevän kannattaa toki varata selvästi enemmän aikaa.

PS. Katso myös Kurjenrahkan kansallispuisto.

Vajosuon vaellus (Kurjenrahkan kansallispuisto)

23.10.20228.4.2023 / Mira / Jätä kommentti

Sijainti: Reitille voi lähteä useasta eri paikasta. Omana lähtöpaikkanani oli Kurjenpesä (osoite: Kuhankuonontie, Pöytyä). Liikkeelle voisi hyvin lähteä myös esimerkiksi Rantapihan pysäköintialueelta (Savojärventie, Nousiainen) tai Vajosuon pysäköintipaikalta (Vajosuontie, Rusko). Netistä löytyy kansallispuiston esite pdf:nä, jossa on merkittynä kaikki pysäköintialueet.

Reitin pituus: Noin 30 km (rengasreitti). Kurjenrahkan kansallispuiston lyhyemmistä reiteistä on kerrottu aiemmassa merkinnässä.

Vaikeus: Helpohko. Tavallisia metsäpolkuja, pitkospuita ja osittain tiellä kulkemista. Vain vähän korkeuseroja.

Minulta reitin kiertämiseen meni noin 7,5 tuntia parilla tauolla, mutta vähemmän metsäkävelyitä harrastavan tai muuten rauhallisemmin etenevän kannattaa toki varata selvästi enemmän aikaa (mieluiten yön yli kestävä retki).

Lähdin itse kiertämään vaellusreittiä Kurjenpesältä vastapäivään eli ensimmäiseksi Savojärven osuuden, vaikka Savojärven kierroksen merkitty kiertosuunta onkin myötäpäivään, mutta halusin kulkea kauniin järviosuuden aamuauringossa. Seuraava kuva on Kurjenpesän laiturilta.

Savojärven osuuden jälkeen reitti jatkuu Rantapihalta kohti Pukkipalon kierrosta. Tällä osuudella on pieni matka autotiellä kulkemista, mutta muuten tämä osuus on oikein mukava ja nätti.

Itse poikkesin tältä osuudelta tekemään pienen lisäkäynnin Lakjärvelle, vaikka se ei Vajosuon vaellukseen varsinaisesti kuulukaan. Tämä lisäsi vaellukselle pituutta vain reilun kilometrin.

Lakjärveltä jatkoin Pukkipalon kierrosta.

Pukkipalon kierroksella on pienesti korkeuseroja, sillä reitti nousee Takaniitunvuorelle.

Takaniitunvuorelta vaellusreitti jatkuu tietä pitkin ja sen jälkeen on taas noin parin kilometrin kallioinen metsäosuus.

Tämän metsäosuuden jälkeen reitti kulkee jälleen autotietä pitkin melko pitkän osuuden ja kaiken lisäksi kyseessä oli näin syksyllä melko mutainen tie… Sen jälkeen kuitenkin reitti siirtyi taas joksikin aikaa kulkemaan rämesuolla ja metsässä.

Tämän jälkeen reitti eteneekin nimikkosuolleen eli Vajosuolle. Reitiltä voi poiketa lintutornille.

Vajosuon metsäosuuden jälkeen reitti kulkee jälleen autotietä pitkin Töykkälään. Töykkälä–Kurjenpesä -osuudella on pitkospuuosuuksia suolla sekä tavallista metsäpolkua Kurjenrahkan alueella. Myös tällä osuudella yksi lintutorni.

Viimeinen lyhyt osuus reitistä ennen Kurjenpesää on esteetöntä Karpalopolkua.

Monipuolinen ja hieno reitti, vaikka toki autotieosuuksia olisi toivonut olevan hieman vähemmän.

***

Ps. Jos pitkät vaellusreitit kiinnostavat, oletko tutustunut Joutsijärven retkeilyreittiin?

Seitsemisen kansallispuisto (Uittajanpolku ja Saari-Soljanen, Kuru/Ikaalinen)

16.10.20228.4.2023 / Mira / Jätä kommentti

Sijainti: Uittajanpolulle voi lähteä Koverosta (osoite: Seitsemisentie 948, Ikaalinen) tai vaikkapa Saari-Soljasen parkkipaikalta (Soljostentie, tarkempi kohta löytyy Google Mapsista nimellä ”Saari-Soljanen pysäköintialue”).

Reitin pituus: Uittajanpolun pituus on 18 km (rengasreitti). Saari-Soljasen rengasreitti on 2 km pitkä ja siitä pieni osuus (n. 500 m) on esteetöntä. Netistä löytyy pdf:nä Seitsemisen esite.

Vaikeus: Helpohko. Uittajanpolku on tavallista metsäpolkua ja pitkospuita sekä osittain myös metsäteitä pitkin kulkevaa. Saari-Soljasen reitti kulkee suolla eli reitillä on paljon pitkospuita.

PS. Seitsemisen kansallispuistosta on myös kaksi aiempaa merkintää: Torpparintaival (ja Aarnipolku) sekä Runokangas (ja Harjupolku).

Uittajanpolku

Jos lähtöpaikkana on Kovero, Uittajanpolku kulkee aluksi (ja myös lopuksi) samaa reittiä kuin Torpparintaival ja lisäkuvia voikin katsoa siitä reitistä kertovasta merkinnästä. Tällä osuudella on hieman korkeuseroja harjun vuoksi, mutta muuten Uittajanpolku on melko tasainen reitti.

Kun reitti kääntyy Multiharjulta eri suuntaan kuin Torpparintaival, polku muuttuu kapeammaksi ja kyseisellä osuudella olevat pitkospuut ovat osittain huonokuntoisia.

Reitti ei ole kovin tiheään merkitty (välillä puissa on valkoisia pisteitä, varmaankin jonkun aiemman reitin jäljiltä? ja isommissa risteyksissä kyltit opastavat kulkusuuntaa), mutta pärjäsin kuitenkin itse ilman karttaa.

Ensimmäinen taukopaikka on nimeltään Jokiristi, jonne Koverosta on matkaa noin 5 km. Valitettavasti kuvaa en siitä huomannut ottaa, mutta alueella on siis telttapaikka, nuotiopaikka puuvajoineen ja puucee. Jokiristin jälkeen seuraava osuus on hieman tylsempi, sillä se kulkee leveää polkua ja sen jälkeen metsätietä pitkin.

Autotieosuuden jälkeen reitti kääntyy jälleen metsäpolulle ja polku kulkee mm. Liesijoen yli.

Saari-Soljanen

Uittajanpolku kulkee Saari-Soljasen vierestä lyhyen pätkän, mutta halutessaan siellä menevän parin kilometrin ympyräreitin voisi yhdistää Uittajanpolku-kierrokseen kokonaankin.

Parkkipaikan vierestä löytyy iso keittokatos sekä nuotiopaikka.

Saari-Soljasen reitistä noin puoli kilometriä on esteetöntä.

Uittajanpolku jatkuu

Saari-Soljasen jälkeen reitti kulkee muutaman kilometrin pitkin metsätietä.

Tieosuuden jälkeen viimeiset viisi kilometriä reitistä menee metsäpolkuja ja yhdistyy siis lopuksi Torpparintaival-reittiin. Näin syksyisenä sadepäivänä reitillä oli joitakin mutaisia kohtia, mutta goretex-kengillä pärjäsi.

Haukilammella on nuotiopaikka ja telttailupaikka.

Minulta reitin kiertämiseen meni hieman yli 4 tuntia lyhyellä tauolla, mutta vähemmän metsäkävelyitä harrastavan tai muuten rauhallisemmin etenevän kannattaa toki varata selvästi enemmän aikaa.

Kuninkaankierros (Kiukainen ja Panelia, Eura)

11.9.202217.10.2022 / Mira / 2 kommenttia

Sijainti: Kierrokselle voisi lähteä monestakin kohdasta, mutta itse lähdin liikkeelle Kiukaisten keskustasta (Myllykuja 2). Panelian päässä auton voisi pysäköidä esimerkiksi Mäkiläntiellä olevan leikkipuiston viereen.

Reitin pituus: Kokonaisuudessaan reitti on noin 16-17 km pitkä (riippuen siitä, käykö Kuninkaanhaudalla ja laavulla), mutta hyvin voisi kiertää esimerkiksi vain rengasreittiosuuden, jolloin reitti lyhenee noin 10 kilometriin. Katso kartta merkinnän ensimmäisestä kuvasta.

Tämä kierros ei ole metsäretkeilyyn sopiva, sillä suurin osa reitistä kulkee pitkin autoteitä, joten minä kävin tämän yksin kulkemassa ihan vain liikuntamielessä. Lasten kanssa voisi luontoretkeillä janareittinä Paneliasta Mäkiläntieltä Tolvin laavulle ja takaisin, jolloin reitin pituus olisi reilun kaksi kilometriä per suunta ja sillä reittiosuudella on melko paljon metsäpolkua.

Vaikeus: Helppo. Reitti on suurelta osin autoteillä kulkemista. Kuninkaankierros on selvästi merkitty eli ilman karttaakin pärjää, mutta reitti näkyy retkikartta.fi:ssä.

Kiukaisissa reitti kulkee aluksi Eurajoen yli, minkä jälkeen on muutama kilometri pitkin autoteitä kulkemista.

Asfaltti- ja sorateiden jälkeen reitti kääntyy metsätielle, minkä päätyttyä reitti kulkee pienen matkaa metsässä.

Metsäpätkän jälkeen on taas pidempi osuus soratietä maalaismaisemissa.

Sen jälkeen seuraava osuus kulkee pellon reunassa joen vieressä.

Reitin varrella on useita infotauluja, joissa kerrotaan alueen historiasta.

Varsinaiselta reitiltä voi tehdä pienen koukkauksen (lisää pituutta reitille noin 700 m) Paneliantien varrella olevalle Kuninkaanhaudalle.

Paneliassa reitti kulkee mukavan osuuden metsässä.

Loppureitti kulkee jälleen soratietä pitkin. Jos haluat poiketa laavulle, se lisää reitille pituutta yhteensä 300 m.

Tolvin laavulle on toki mahdollista mennä autolla suoraankin, Haavontieltä kääntyy sinne nimetön tie (katso sijainti Google Mapsista). Laavulla näytti olevan polttopuita valmiina.

Kaasmarkku (Ulvila) – Puolivälin tulet – Salomonkallio (Nakkila)

6.11.202130.10.2022 / Mira / Jätä kommentti

Sijainti: Liikkeelle voi lähteä Kaasmarkun keskisen myllyltä (Myllärinkuja 20, Ulvila) tai vaihtoehtoisesti Salomonkallion laskettelukeskukselta.

Reitin pituus: Noin 7 kilometrin janareitti (eli yht. 14 km, jos koko reitin menee edestakaisin). Tämän polkureitin kartan näkee esim. tästä pdf-tiedostosta.

Ps. Kaasmarkun päässä voi tehdä myös parin kilometrin pituisen rengasreitin, ks. merkintä Keskisen myllyn luontopolku.

Vaikeus: Helpohko. Kaasmarkussa reitti kulkee aluksi pitkin kapeaa kivikkoista polkua keskellä voimakkaasti virtaavaa jokea, mutta muuten reitti on tavallista metsäpolkua ja paljon autoteitä.

Reitti on merkitty risteyskohdissa puisilla kylteillä, mutta muuten mitään säännöllisiä merkkejä ei ole.

Metsäpolkuja etsiville tämä reitti ei ole ensisijainen vaihtoehto, koska suurin osa reitistä kulkee autoteitä pitkin pelloilla tai metsämaisemissa.

Puolivälin tulet -laavulla voi pitää tauon.

Metsäpolkuosuuden jälkeen reitti kulkee useamman kilometrin soratietä pitkin.

Seitsemän järven reitti: Särklampi (Vermuntila, Rauma)

30.10.202130.10.2022 / Mira / 2 kommenttia

Seitsemän järven retkeilyreitti on pitkä reitistö, mutta tämä merkintä kertoo toistaiseksi vain sen yhdestä osasta eli janareitistä Hietalantieltä Särklammelle.

Sijainti: Auton voi pysäköidä merkitylle P-paikalle Hietalantielle, mutta jos aikoo kiertää koko alueen retkeilyreitin, pysäköintipaikkoja on muuallakin (esim. Noitajärven uimarannan parkkipaikka).

Reitin pituus: Särklammelle matkaa on Hietalantieltä noin 2,4 km (janareitti eli yhteensä noin 5 km), mutta halutessaan alueella voi siis tehdä paljon pidemmänkin retken myös rengasreittinä. Katso kuva alueen kartasta alempaa tai täältä. Polut näkyvät esim. trailmap.fi:ssä.

Reitin vaikeus: Keskivaikea. Hietalantie-Särklampi-osuudesta osa kulki hakkuualueella, missä oli paljon lammikkoja, joiden väisteleminen vaikeutti kulkemista.

Polku on merkitty selvästi punaisilla merkeillä eli eksymisvaaraa ei ole.

Reitti kulkee Pitkäjärvenkallioilla.

Polku kulkee myös hakkuualueella, missä vesialueiden väistely hidasti kulkemista.

Tämän reitin varrella ei ollut nuotiopaikkaa, mutta sellaisia löytyy muualta tämän retkeilyreitin varrelta.

Ps. Katso myös merkintä ”Vihreästä reitistä” ja muista Rauman kohteista.

Kourijärvi – Rottalammi – Sisälmystenlahti (Ulvila)

26.10.202130.10.2022 / Mira / Jätä kommentti

Sijainti: Auton voi pysäköidä Kourijärven uimarannan pysäköintipaikalle, osoite on Kirra-Katoperäntie 312 (Ulvila).

Reitin pituus: Kourijärveltä Rottalammille on noin 2,5 km, mutta kyseessä on siis janareitti eli yhteensä n. 5 km. Halutessaan voi toki tehdä lyhyemmän retken esimerkiksi vain Osalammille asti (noin 1,5 km per suunta) tai pidemmän retken esimerkiksi Joutsijärvelle Sisälmystenlahdelle asti. Mahdollista on lähteä myös toiseen suuntaan kohti Kalajärveä, jonne Kourijärveltä on matkaa 4 km.

Reitti näkyy retkikartta.fi:ssä sekä Porin arcgis.comin Joutsijärvi-Noormarkku-Ahlainen-kartassa.

Vaikeus: Helppo/keskivaikea. Polku Rottalammille on kivikkoista metsäpolkua ja kallioiden vuoksi reitillä on hieman korkeuseroja. Kalajärven suuntaan menevä reitti kulkee osittain autoteitä pitkin.

Kourijärven uimarannalle on parkkipaikalta vain muutaman sadan metrin kävely esteetöntä polkua pitkin (joskin tie oli suljettu yhdestä kohtaa ketjulla). Rannalta löytyy laiturin lisäksi nuotiopaikka ja keittokatos kamiinalla.

Osalammin rannalla on penkit, joilla voi tauon pitää.

Myös Rottalammilla on taukopaikka, mutta nuotiopaikkaa ei ole.

Rottalammilta voi jatkaa eteenpäin kohti Kustaan savupirttiä (noin 1,5 km).

Savupirtiltä on vielä 1,5 kilometriä Joutsijärvelle Sisälmystenlahdelle, jossa on kaivo ja autiotupa. Lue myös merkintä Joutsijärvestä.

Kairila – Löytänejärvi (Noormarkku, Pori)

26.9.20213.12.2022 / Mira / 2 kommenttia

Sijainti: Auton voi jättää esim. Kairilan entisen koulun lähelle: osoitteen ”Harjantie 1695, Pori” kohdalta kääntyy pikkutie, jonka alkupäähän saa yhden auton sopivasti pysäköityä. Reitti lähtee metsään toiselta puolelta Harjantietä. Toinen vaihtoehto on jättää auto esim. Mastontielle, jos haluaa kävellä lyhyemmän metsäreitin Löytänejärvelle (reitti kulkee suunnilleen osoitteen Mastontie 221-229 kohdalta).

Polku näkyy trailmap.fi:ssä, josta voi tarkemmin reitin sijainnin katsoa. Jos haluaa mennä suoraan järven rannalle ilman pitkää kävelemistä, lähin tie on Löytänejärventie.

Reitin pituus: Janareitti, joten itse valittavissa. Harjantieltä on Löytänejärvelle noin 7 km (eli yht. 14 km), mutta Mastontieltä matkaa on puolet vähemmän. Mastontie-Löytänejärvi-osuus on kyllä osittain hieman tylsä, koska siitä on noin puolet autotiellä kävelemistä.

Vaikeus: Keskivaikea. Reitillä on helposti kuljettavia pitkospuuosuuksia sekä autoteitä, mutta myös metsäpolkua, joka on aika huonokuntoista (reitin kunnostus on kai edelleen kesken). Reitti on merkitty selvästi punaisilla merkeillä, joten ilman karttaakin pärjää.

Ensimmäiset kuvat ovat Löytänejärveltä. Löytänejärven rannalla on kaksoislaavu, puucee ja laituri. Ei tavallista nuotiopaikkaa, mutta kamiina on!