Sijainti: Liikkeelle voi lähteä monesta paikasta, esimerkiksi Tahmelantieltä tai Näkötornintieltä.
Reitin pituus: Itse valittavissa. Näkötornilta lähtevän luontopolun pituus on 4 km. Alueella on mahdollista tehdä siis useamman kilometrin lenkkejä, mutta lyhyelläkin kävelyllä pääsee ihastelemaan alueen kauneutta. Esimerkiksi näkötornin vierestä on vain lyhyt matka ensimmäiselle merkitylle näköalapaikalle. Polut näkyvät esim. trailmap.fi:ssä.
Vaikeus: Helpot polut, mutta toki mäkiä on. (Kaikki polkureitit eivät ole kuljettavissa esim. rattaiden kanssa, koska portaita on.)
Täällä on tullut useamman kerran käytyä Tampereella matkaillessa, mutta tähän blogiin en ole huomannut merkintää tehdä. Pyynikin harju on hieno ulkoilualue ja näkötornin munkkikahvilan munkit ovat herkullisia. 😉
Ylös näkötorniin pääsee pienellä sisäänpääsymaksulla.
Tällä kertaa emme käyneet tornissa, vaikka munkit kävimmekin syömässä, joten seuraava kesäinen kuva muutama vuosi sitten otetulta retkeltä.
Luontopolun varrella on kuntoilukatos ja talvella alueelle tehdään myös hiihtolatuja. Ps. Pyynikillä (luonnonsuojelualueen ulkopuolella) on myös uimaranta.
Sijainti: Paikka sijaitsee Kristiinankaupungin ja Karijoen rajalla. Kristiinankaupungin karttapalvelun mukaan tie on Varggrottsvägen/Susiluolantie, mutta esim. Google Mapsista ei sellaista tietä hakemalla löydä (määränpääksi voi laittaa kuitenkin siis Susiluolan ja ohjaa tällöin oikealle tielle).
Reitin pituus: Pysäköintipaikalta on vain 400 metriä luolalle (janareitti), mutta kyseisellä autotiellä ei ole talvikunnossapitoa eli näin talvella me päädyimme kävelemään reilun kilometrin verran metsäpolun alkuun Karijoentieltä.
Vaikeus: Helpohko, hieman nousua vuorelle.
Luolaan ei pääse sisälle, sillä se on suljettu aidalla. Susiluola on tärkeä tutkimuskohde, koska luolassa on todennäköisesti aikanaan oleskellut neandertalinihminen. Lauhanvuoriregion.fi kertoo Susiluolasta lisää.
PS. Melko läheltä Susiluolaa löytyy myös näkötorni, mutta siellä emme huomanneet tällä retkellä käydä.
Sijainti: Alueella kiertävän yksisuuntaisen rengastien (Aulangonmetsäntie) varrella on useampi eri pysäköintialue, joten tarkempi lähtöpaikka kannattaa suunnitella sen mukaan, mitä reittiä aikoo kulkea.
Reitin pituus: Monenlaisia mahdollisuuksia. Nähtävyydet sijaitsevat aivan pysäköintialueiden vieressä, joten pitkiä kävelyitä ei tarvitse tehdä, mutta halutessaan alueella voi retkeillä pidempiäkin polkureittejä pitkin. Esimerkiksi Joutsenlammen kierros on vain noin kilometrin pituinen, kun taas Aulangonjärven ympäri kiertävä reitti on 7 km pituinen. Aulangon pdf-kartta löytyy Hämeenlinnan sivuilta, mihin on merkittynä myös etäisyydet sekä toisenlainen esite löytyy luontoon.fi-sivustolta. Polut näkyvät esimerkiksi trailmap.fi:ssä.
Vaikeus: Yleisesti ottaen helppo.
Me olimme retkellä nyt talviaikaan ja tutustuimme Aulangon luonnonsuojelualueen nähtävyyksiin, mutta täytyisi ehkä joskus lähteä käymään täällä kesällä ja kiertää pidempi reitti Aulangonjärven ympäri mm. Sibeliuksen metsän läpi. Luonnonsuojelualueella ei ole sallittua leiriytyä eikä tehdä nuotiota, mutta pari nuotiopaikkaa löytyy alueen ulkopuolelta. Talvella alueella menee myös hiihtolatuja.
Joutsenlampi
Emme kiertäneet tällä kertaa Joutsenlampea ympäri, joten siitä reitistä ei kokemuksia. Hiihtolatu näytti menevän lammen vierestä.
Ruusulaakson paviljonkija Tuijametsä
Ruusulaakson paviljongin vieressä on pieni Metsälampi.
Paviljonkia vastapäätä tien toiselta puolelta lähtee metsäpolku. Pienen kävelemisen (n. 100 m) jälkeen käännytään vasemmalle ja opasteet näyttävät reitin Tuijametsään. Autotieltä Tuijametsään on matkaa vain noin parisataa metriä.
Tuijametsän reitillä on pitkospuut, jotka johdattavat pienelle taukopaikalle puron solistessa vieressä. Ihana paikka!
Aulangon näkötorni ja karhuluola
Näkötornin parkkipaikalta on lyhyt kävelymatka näkötornille. Monen mielestä tämä on varmasti Aulangon hienoin kohde, sillä järvelle avautuma maisema on upea.
Näköalapaikan vierestä lähtevät portaat alas. Huom. portaissa ei ole talvikunnossapitoa ja meidän retkeillessämme ne olivat aivan lumen peitossa. Lapset päätyivätkin laskemaan portaat pyllymäkeä alas, mutta sentään myös jaksoivat kiivetä ne takaisin myös ylös. Toki alhaalta olisi päässyt myös kiertämällä polkua pitkin takaisin näkötornille.
Graniittilinna
Onnentemppeli
Tätä emme katselleet kuin auton ikkunan läpi, joten siitä ei enempää ole kerrottavaksi eikä valokuvaakaan ole.
Koska merkintä Lauhanvuoren kansallispuistosta venyi pitkäksi, se on selvyyden vuoksi jaettu nyt kahteen osaan. Tässä merkinnässä tietoa Spitaalijärvestä (sekä sieltä lähtevästä reitistä kohti Kivijataa) ja Rantapolusta. Toisessa merkinnässä on tietoa Kivijatasta ja Aumakivestä, joihin suosittelen myös tutustumaan!
Sijainti: Lauhanvuorentiellä Isojoella. Useita pysäköintipaikkoja, joten reitti kannattaa suunnitella jo etukäteen ja valita parkkipaikka sen mukaan.
Reitin pituus: Erilaisia vaihtoehtoja, joihin voit tutustua täällä ja alueen esite pdf:nä. Polut näkyvät retkikartta.fi:ssä.
Tässä merkinnässä esitelty Rantapolku on noin 2,5 km pitkä rengasreitti. Spitaalijärveltä kohti Kivijataa menevä polku on janareitti, joten pituus on itse valittavissa, mutta jos kulkee esimerkiksi Spitaalijärven parkkipaikalta Paavonkankaalle asti, pituus on noin 3 km per suunta (ja jos kiertää lisäksi Pirunkierroksen ja palaa sitten takaisin, pituutta tulee reitille lähemmäs 10 km). Terassikierros-niminen rengasreitti on pituudeltaan 9 km, mutta sitä en ole itse kulkenut vielä.
Vaikeus: Yleisesti ottaen helppokulkuinen. Spitaalijärvelle pääsee esteettömästi.
SPITAALIJÄRVI
Spitaalijärven parkkipaikalta on lyhyt matka esteetöntä polkua pitkin kauniille Spitaalijärvelle.
Spitaalijärvellä on keittokatos sekä kaksi tavallista nuotiopaikkaa.
Spitaalijärveltä on mahdollista lähteä kiertämään noin 9 km:n pituista ”Terassikierrosta”, mutta siitä ei ole itselläni vielä kokemuksia. Sen sijaan lämpimästi voin suositella ihanaa reittiä kohti Kivijataa.
Spitaalijärven parkkipaikalta Kivijataan päin
Tämä reitti on janareitti, joten sitä voi kulkea haluamansa pituuden. Suosittelen kulkemista ainakin Peräkorvelle asti, koska siellä on mm. kauniita lähteitä. Jos kulkee Paavonkankaalle asti, pituus on noin 3 km per suunta (eli yhteensä noin 6 km), mutta jos kiertää lisäksi Pirunkierroksen ja palaa sitten takaisin, pituutta tulee reitille lähemmäs 10 km. Katso polku retkikartta.fi:stä.
Reitillä on kauniita suomaisemia.
Alueella on lähteitä.
LAUHANVUOREN LAKI / NÄKÖTORNI JA RANTAPOLKU
Aivan Lauhanvuoren näkötornin vieressä on pysäköintialue, joten näkötornille ei montaa metriä tarvitse kävellä. Näkötornista on upea näköala pitkälle.
Näkötornilta voi lähteä kulkemaan noin 9 kilometrin pituisen Terassikierroksen, mutta me olemme lasten kanssa kulkeneet lyhyen (noin 2,5 kilometrin pituisen) Rantapolun.
Rantapolku
Rantapolku on helppokulkuista metsäpolkua.
Reitiltä voi käydä pitämässä tauon Lauhan laavulla.
Sijainti: Google Mapsiin voi kirjoittaa määränpääksi ’Katselmankallion näkötorni’, jolloin navigointi ohjaa Katselmantiellä olevalle pysäköintialueelle.
Reitin pituus: Näkötornille ja laavulle on parkkipaikalta matkaa vain reilu 100 metriä, mutta esimerkiksi me kävelimme lasten kanssa Haapakeitaan retkeilyreittiä suolla Pieni Haapajärvelle asti ja takaisin samaa reittiä, jolloin reitin pituudeksi tuli yhteensä lähemmäs 5 km. Jos haluaa kulkea koko rengasreitin (hyödyntämällä autoteitä takaisin tullessa), pituus on lähemmäs 10 km. Ks. alempaa kartta; reitti ei ole näkyvissä retkikartta.fi:ssä, mutta se on selkeästi merkitty puihin punaisilla merkeillä.
Vaikeus: Melko helppo.
Polku Haapakeitaalla oli helposti lenkkareilla kuljettavissa näin helleaikana, mutta vain osa reitistä kulkee pitkospuilla, joten sateisina aikoina reitti vaatinee kumisaappaat. (Ja nytkin olisi ollut järkevää olla vähintään pitkälahkeiset housut, koska polku suolla oli monessa kohtaa kapea ja suopursut osuivat koko ajan jalkoihin. :))
Pieni Haapajärven rannalla on pöytä ja tuolit, joten se sopii hyvin evästauon pitämiseen.
Sijainti: Auton voi jättää Jämikeskuksen parkkipaikalle (Sormelantie 77, Jämijärvi) ja kävellä siitä reitin lähtökohtaan. Jos tarkoitus on kiertää vain Koivistonkierros tai mennä muuten esteetöntä reittiä Niinikodalle, auton voi pysäköidä Niinikodan lähelle (Rinnetie).
Reitin pituus: Tämä merkintä kertoo Harjuluontopolusta, joka on vähän alle 5 kilometrin pituinen sekä Koivistonkierroksesta, jonka pituus on noin 4,5 km. Nämä kaksi reittiä voi halutessaan yhdistää reilun 9 km:n reitiksi ja niiden lisäksi Hämeenkankaalla kulkee todella paljon erilaisia polkuja, joten niitä yhdistelemällä voi tietenkin kulkea sen pituisen reitin kuin itse haluaa.
Vaikeus: Hieman korkeuseroja harjulle nousemisen vuoksi, mutta helppokulkuinen.
Harjuluontopolku
Kun me lähdimme Jämikeskukselta, lähdimme ensin kulkemaan hieman väärää polkua (koska emme tutustuneet reittikarttaan tarkasti), mutta onneksi pian huomasimme virheemme ja löysimme Harjuluontopolun, joka on siis merkitty käpykuvilla. Reitti on tarkoitus kulkea myötäpäivään.
Reitin ensimmäinen nuotiopaikka löytyy Jämi-Jukola-laavulta.
Reitti on kapeaa hyväkuntoista metsäpolkua Niinikodalle asti ja sen jälkeen leveää polkua. Jos siis haluat kulkea rattaiden kanssa, katso reitti sen mukaisesti.
Reitin lopussa (tai alussa) voi käydä Soininharjun näkötornissa, josta seuraava näköala on kuvattu.
Koivistonkierros
Lähtöpaikka on Niinikota, mutta tämän polun voi tosiaan yhdistää myös hyvin Harjuluontopolkuun, jolloin saa pidemmän luontoreitin. Suositeltu kiertosuunta on vastapäivään, reitti on risteyksissä viitoitettu. Tämäkin reitti kulkee pitkin harjumetsiä.
Reitin varrella on iso Koivistonvadin laavu nuotiopaikkoineen sekä vieressä leirikoululaavu.
Sijainti: Porin Noormarkussa. Kalviikintieltä kääntyy nimetön tie, jonka varrella on ”Kalviikin korsu” (sijainti suunnilleen tämä). Korsun vierestä lähtee kyseinen luontopolku. Metsästysaikana ei kannata alueella liikkua.
Reitin pituus: Noin 2,3 km pituinen rengasreitti. (Polku näkyy nyk. retkikartta.fi:ssä.)
Vaikeus: Helppo/keskivaikea, kapehkoa metsäpolkua, jossa on paljon esim. kiviä. Märkänä aikana suosittelen kumisaappaita tai vähintäänkin hyviä goretex-kenkiä suo-osuuden vuoksi.
Reitin varrella on monenlaista maastoa (rämesuo, kuusikko, kallio, jne.) ja kalliolta löytyy myös korkea näkötorni, josta on upeat maisemat pitkälle. Reitti on melko lyhyt, joten sen saa kuljettua hyvin myös pienten lasten kanssa.
Lisäys 2023: Reitin varrella, näkötornin vieressä, näytti olevan jonkinlainen nuotiopaikka, mutta ei siis polttopuita. Myös korsun yhteydessä on mahdollisuus tehdä nuotio (jos käytät korsua, maksa 10e:n käyttömaksu paikasta). Reittimerkit ovat osittain melko kuluneet, joten melko tarkkana saa olla, että pysyy reitillä.
Reitti lähtee korsun vierestä; puusta roikkuva kyltti näyttää polun lähtökohdan selkeästi. Reitti kulkee aluksi suolla, joten vedenkestävät kengät on järkevä valinta sulan maan aikaan.
Matkan varrella on myös tietoiskuja sisältäviä kylttejä.
Kalviikinkallio on hieno paikka ja korkeimmalta kohdalta löytyy näkötorni.
Sijainti: Jos olet menossa Pirulanvuoren näkötornille, auton voi jättää Laviantien varteen pienelle parkkipaikalle (osoite: Laviantie 600, Sastamala). Samasta paikasta voi lähteä alueen luontopolulle.
Reitin pituus: Laviantien varresta Pirulanvuoren näkötornille on matkaa vain 250 metriä. Pienten lasten kanssa voi jäädä seikkailemaan ihan vain Pirulanvuoren päälle (siinäkin saa mukavaa ulkoilua riittävästi, kun kiipeilee kallioilta toisille), mutta jos kaipaa pidempää luontopolkua, voi lähteä kulkemaan Suodenniemen retkeilyreittiä. Reitti on janareitti ja pituus on ilmeisesti noin 10 km, mutta me teimme lasten kanssa muutaman kilometrin pituisen reitin, jossa kiersimme Huutijärven ja Kaituri-järven. (Polku näkyy retkikartta.fi:ssä, mutta netistä löytyy myös pdf-kartta.)
Vaikeus: Melko helppo, toki kallioilla pitää lasten kanssa olla varovainen. Ei ole esteetön.
Pirulanvuoren näkötorni nousee korkealle ja sieltä voi katsella maisemia pitkälle mm. Palojärven ympäristöön.
Me jatkoimme Pirulanvuorelta kohti Huutijärveä, polku on merkitty keltaisin merkein puissa. Huutijärveltä jatkoimme matkaa kohti Kaituria ja sen matkan varrella oli kota, jonka vieressä söimme eväät. Molemmilla näillä kahdella pienellä lammella/järvellä oli useita laitureita – niillä voisi kai kalastaa. Tällä osuudella ei ole laavua, mutta kartan mukaan sellainen löytyy toiselta puolelta reittiä mm. Suodenjärven vierestä.
+ Lisävinkki: Pirulanvuoren näkötornin parkkipaikalta on lyhyt matka pienelle putoukselle (Velhonvuoren putous), jota kannattaa ilmeisesti käydä katsomassa kevätaikaan. Me olimme retkeilemässä syksyllä, jolloin putousta ei juuri putoukseksi erottanut edes… Lisäys: uudella retkellä kävimme helmikuussa ja silloin jäinen putous oli hienon näköinen.
Retkeilyä Satakunnassa ja muualla Suomessa 