Liesjärven kansallispuisto (Tammela)

Sijainti: Alueella on useita pysäköintipaikkoja, joten suunnittele reitti etukäteen ja valitse lähtöpaikka sen perusteella. Me lähdimme tällä retkikerralla liikkeelle Kanteluksentieltä, mutta monien muiden merkittyjen kierrosten lähtöpiste on Korteniementien pysäköintialue (Korteniementie 242). Katso kansallispuiston pdf-esite.

Reitin pituus: Monenlaisia mahdollisuuksia 1-5 km välillä sekä erilaisia polkuja yhdistelemällä voi toki kulkea oman useiden kilometrien pituisen reitin. Alueella kulkee myös Hämeen Ilvesreitin polkuja.

Vaikeus: Suurimmaksi osaksi helppo.

Peukaloisen polku (n. 4 km)

Peukaloisen polku on vaativa esteetön reitti, mutta ilman apuvälineitä kulkevalle se on siis helppo reitti. Vastapäivään kierrettäessä on lyhyt matka Peukalolammin laavulle.

Kaksvetinen

Täältä löytyy kota ja nuotiopaikka kauniilla näköalalla Kaksvetinen-järvelle.

Hieman Kaksvetisen jälkeen poikkesimme Peukaloisen polulta Ilvesreitin reittipätkälle, joka ei siis ole esteetön.

Seuraavan kuvan tieosuuteen päättyi Peukaloisen polku.

Tänne täytyisi tulla joskus kesäaikaan kiertämään esimerkiksi Punatulkun polku, Hyypiön polku ja Pohjantikan polku. Kesäaikaan myös Korteniemen perinnetila on avoinna. 🙂

Kauklaistenjärven lintutorni ja Kirkkopolku (Lappi, Rauma)

Sijainti: Kauklaistentie 239 B (Lappi), Google Mapsiin voi laittaa määränpääksi ”Kauklaisten kylätalo”.

Reitin pituus: Kylätalon vierestä lintutornille on matkaa vain noin 300 m (janareitti). Vannaskorven kodalle kylätalolta on matkaa noin 1,5 km, mutta Kirkkopolun pituus kokonaisuudessaan on muutama kilometri ja polulle voi lähteä siis myös toisesta päästä. Ei ole rengasreitti. Me emme kulkeneet Kirkkopolkua kuin Rajahölläntielle asti, joten ihan koko reitistä ei ole kokemusta. Polku näkyy esim. trailmap.fi:ssä.

Reitin vaikeus: Helppokulkuinen.

Kirkkopolku

Vannaskorven kodalla ei ollut ainakaan tällä kertaa puuvarastossa puita eli omat mukaan.

Kauklaistenjärven lintutorni

Pahamäki (Ahlainen, Pori)

Sijainti: Maijalantieltä on selkeät opasteet paikalle, osoite on suunnilleen Pahamäentie 235 (Pori).

Reitin pituus ja vaikeus: Kota/nuotiopaikka sijaitsee aivan autotien vieressä. Ahlaisten retkeilyreittiä voi toki lähteä kävelemään Pahamäeltä esim. Kitukoskelle päin (Kitukoskelle on noin 6 km) tai Uksjärvelle (noin 3 km), mutta reitit ovat paljolti autoteillä kulkemista.

Pahamäellä on kota, tavallinen nuotiopaikka (polttopuita on) ja puucee.

Ps. Tässä blogissa on merkinnät myös mm. Kitukoskesta, Kirkkoniitun reitistä, Onnenkoskesta ja Hööpäkistä.

Neva-Lyly (Karvia)

Sijainti: Alkkiantieltä (Alkkiantie 1454, Karvia) kääntyy nimetön tie kohti Neva-Lylyä. (Google Maps osaa ohjata kohteeseen perille, jos määränpääksi kirjoittaa Neva-Lyly.)

Reitin pituus: Pienen järven ympäri menee reilun kilometrin pituinen luontopolku pitkospuita pitkin. Auton saa pysäköityä aivan uimarannan lähelle.

Vaikeus: Helppo.

Suolla kiertävä luontopolku on lyhyt, mutta se sopii siis hyvin pienille lapsille. Tämä on myös ihana paikka uimiselle, sillä alueella on yleisessä käytössä oleva tynnyrisauna (minkä mekin juhannuksen kunniaksi lämmitimme). Suosittelut!

PS. Samalla kertaa kannattaa käydä kiertämässä Alkkianvuoren luontopolku, jos tänne tulee pidemmän matkan takaa.

Alkkianvuori (Parkano)

Sijainti: Luontopolku lähtee Alkkianvuorentieltä (Alkkianvuorentie 143, Parkano). Polun lähtökohdassa sopii pysäköimään auton tien viereen.

Reitin pituus: Noin 4 km. Reitti näkyy esim. retkikartta.fi:ssä.

Vaikeus: Kivikkoista metsäpolkua ja pitkospuita.

Reitti oli vaihteleva ja pituudeltaan mukava.

PS. Tänään (25.6.21) reitillä oli aivan h*lvetisti hyttysiä, mikä teki retkestä aika ikävän enkä suosittele siellä retkeilyä lähiaikoina sen vuoksi, mutta toki tällä hetkellä vähän kaikkialla on paljon hyttysiä…

Lähtöpaikassa on kota lammenrannassa, reitin varrella nuotiopaikkoja ei ole.

Reitti on aluksi kivikkoinen, kunnes alkaa suoalue pitkospuineen.

Mukurapuu on yksi reitin nähtävyyksistä.

Alkkianvuori kohoaa noin 200 metrin korkeuteen.

Suosittelut! Tämän luontopolun kiertämisen jälkeen siirryimme viettämään uinti- ja saunailtaa Neva-Lylylle, joka on täältä vain noin kymmenen minuutin automatkan päässä.

Hämeenkangas: Harjuluontopolku ja Koivistonkierros (Jämijärvi)

Sijainti: Auton voi jättää Jämikeskuksen parkkipaikalle (Sormelantie 77, Jämijärvi) ja kävellä siitä reitin lähtökohtaan. Jos tarkoitus on kiertää vain Koivistonkierros tai mennä muuten esteetöntä reittiä Niinikodalle, auton voi pysäköidä Niinikodan lähelle (Rinnetie).

Reitin pituus: Tämä merkintä kertoo Harjuluontopolusta, joka on vähän alle 5 kilometrin pituinen sekä Koivistonkierroksesta, jonka pituus on noin 4,5 km. Nämä kaksi reittiä voi halutessaan yhdistää reilun 9 km:n reitiksi ja niiden lisäksi Hämeenkankaalla kulkee todella paljon erilaisia polkuja, joten niitä yhdistelemällä voi tietenkin kulkea sen pituisen reitin kuin itse haluaa.

Vaikeus: Hieman korkeuseroja harjulle nousemisen vuoksi, mutta helppokulkuinen.

Harjuluontopolku

Kun me lähdimme Jämikeskukselta, lähdimme ensin kulkemaan hieman väärää polkua (koska emme tutustuneet reittikarttaan tarkasti), mutta onneksi pian huomasimme virheemme ja löysimme Harjuluontopolun, joka on siis merkitty käpykuvilla. Reitti on tarkoitus kulkea myötäpäivään.

Reitin ensimmäinen nuotiopaikka löytyy Jämi-Jukola-laavulta.

Reitti on kapeaa hyväkuntoista metsäpolkua Niinikodalle asti ja sen jälkeen leveää polkua. Jos siis haluat kulkea rattaiden kanssa, katso reitti sen mukaisesti.

Reitin lopussa (tai alussa) voi käydä Soininharjun näkötornissa, josta seuraava näköala on kuvattu.

Koivistonkierros

Lähtöpaikka on Niinikota, mutta tämän polun voi tosiaan yhdistää myös hyvin Harjuluontopolkuun, jolloin saa pidemmän luontoreitin. Suositeltu kiertosuunta on vastapäivään, reitti on risteyksissä viitoitettu. Tämäkin reitti kulkee pitkin harjumetsiä.

Reitin varrella on iso Koivistonvadin laavu nuotiopaikkoineen sekä vieressä leirikoululaavu.

Katso myös merkintä Uhrilähteestä sekä Vaarinnevankeitaasta! Hämeenkankaan reiteistä Kankaanpään puolelta on kirjoitettu aiemmin täällä.

Kirkkoniittu (Pori)

Sijainti: Kirkkoniitun kodalle vievälle retkeilyreitille voi lähteä joko Porin Saaristotieltä eli Pohjoiselta satamatieltä (Google mapsiin voi laittaa Pohjoinen satamatie 1097) tai Kellahden rantatieltä (osoite suunnilleen Kellahden rantatie 627). Pohjoisella satamatiellä on sillan vieressä hyvä iso parkkipaikka, jonne auton voi jättää. Jotkut ovat ajaneet autolla myös suoraan Kirkkoniitun viereiselle tielle, josta paikalle on matkaa vain 200 m.

Reitin pituus: Pohjoiselta satamatieltä on Kirkkoniitun kodalle noin 3,5 km (kyseessä on janareitti eli yhteensä noin 7 km). Kellahden rantatieltä taas on Kirkkoniitulle hieman yli 4 km:n janareitti eli edestakaisin yli 8 km.

Kävelin itse 8-vuotiaan kanssa koko reitin Pohjoiselta satamatieltä Kellahden rantatielle asti, jolloin reitin pituudeksi tuli siis noin 7,5 km. Jos hakijaa ei toisessa päässä ole eikä halua samaa reittiä mennä takaisin, voisi kävellä autotietä pitkin takaisin lähtöpaikkaan ja siitä reitille tulisi lisäpituutta noin 6,5 km.

Vaikeus: Saaristotie / Pohjoinen satamatie – Kirkkoniittu -reitti oli helpohko. Sen sijaan Kirkkoniittu – Kellahden rantatie -reitti oli keskivaikea (katso lisätietoja alempaa) enkä ensimmäisenä suosittelisi kyseistä osuutta, mutta Saaristotieltä Kirkkoniittuun menevä reitti oli siis mukava!

Reitin kartan näet täältä (arcg.is). Polku näkyy myös trailmapissa.

Kirkkoniitun kodan lähelle menee myös tie, josta on vain 200 metrin matka perille. Itselläni ei kuitenkaan ole kokemuksia siitä, onko tähän kohtaan tulevat autotiet puomilla suljettuja yksityisteitä.

Alueella on useita tuulivoimaloita, esimerkiksi kota-alueen läheisyydessä on yksi.

Kirkkoniitulta Kellahden rantatielle menevä reittiosuus oli monesta kohtaa vaikeasti kuljettava ainakin näin keväällä, koska maasto oli hyvin märkää vanhojen metsäteiden kohdalta. Näitä väistellessä etenemisnopeus oli meillä melko hidas…

Haastetta reitille toivat myös myrskyn kaatamat puut, jotka täytyi kiertää tai ylittää.

Osittain Kirkkoniittu-Kellahden rantatie -reitti oli melko huonoa polkua.

Tämän tylsän hakkuualueen jälkeen loppureitti kulki metsäautoteitä.

Susisuon reitti (Pori)

Sijainti: Susisuon maja löytyy Susisuontien päästä, missä on useammalle autolle parkkipaikka ennen puomia (osoite Susisuontie 111).

Reitin pituus: Susisuolta Isomäkeen (Eteläväylälle) oleva reitti on janareitti eli liikkeelle voisi lähteä kummasta päästä vain. Pituus on noin 8,5 km per suunta, mutta sitä voi tietenkin kulkea vain sen verran kuin haluaa.

Vaikeus: Reitillä on tavallista metsäpolkua ja auto-/kävelyteitä.

Susisuon majan piha-alueelta löytyy nuotiopaikka, jota retkeilijät siis saavat käyttää. Majan takaa lähtee merkitty patikointireitti kohti Isomäkeä. Me kävelimme lasten kanssa reittiä vain pari kilometriä ja palasimme sitten takaisin majalle päin, joten kokonaisuutena reitistä ei ole (vielä) kokemusta.

Tämän reitin erikoisuutena voi pitää maakuoppa-asutuksista jäljellä olevia kivirakenteita.

Pirulanvuori ja Suodenniemen retkeilypolut (Sastamala)

Sijainti: Jos olet menossa Pirulanvuoren näkötornille, auton voi jättää Laviantien varteen pienelle parkkipaikalle (osoite: Laviantie 600, Sastamala). Samasta paikasta voi lähteä alueen luontopolulle.

Reitin pituus: Laviantien varresta Pirulanvuoren näkötornille on matkaa vain 250 metriä. Pienten lasten kanssa voi jäädä seikkailemaan ihan vain Pirulanvuoren päälle (siinäkin saa mukavaa ulkoilua riittävästi, kun kiipeilee kallioilta toisille), mutta jos kaipaa pidempää luontopolkua, voi lähteä kulkemaan Suodenniemen retkeilyreittiä. Reitti on janareitti ja pituus on ilmeisesti noin 10 km, mutta me teimme lasten kanssa muutaman kilometrin pituisen reitin, jossa kiersimme Huutijärven ja Kaituri-järven. (Polku näkyy retkikartta.fi:ssä, mutta netistä löytyy myös pdf-kartta.)

Vaikeus: Melko helppo, toki kallioilla pitää lasten kanssa olla varovainen. Ei ole esteetön.

Pirulanvuoren näkötorni nousee korkealle ja sieltä voi katsella maisemia pitkälle mm. Palojärven ympäristöön.

Me jatkoimme Pirulanvuorelta kohti Huutijärveä, polku on merkitty keltaisin merkein puissa. Huutijärveltä jatkoimme matkaa kohti Kaituria ja sen matkan varrella oli kota, jonka vieressä söimme eväät. Molemmilla näillä kahdella pienellä lammella/järvellä oli useita laitureita – niillä voisi kai kalastaa. Tällä osuudella ei ole laavua, mutta kartan mukaan sellainen löytyy toiselta puolelta reittiä mm. Suodenjärven vierestä.

+ Lisävinkki: Pirulanvuoren näkötornin parkkipaikalta on lyhyt matka pienelle putoukselle (Velhonvuoren putous), jota kannattaa ilmeisesti käydä katsomassa kevätaikaan. Me olimme retkeilemässä syksyllä, jolloin putousta ei juuri putoukseksi erottanut edes… Lisäys: uudella retkellä kävimme helmikuussa ja silloin jäinen putous oli hienon näköinen.

Orjasaaren luontoretkipolku (Eurajoki)

Sijainti: Lähellä Olkiluotoa, Orjansaaressa. Olkiluodontieltä kääntyy Orjasaarentie. Pian sillan jälkeen näet oikealla pienehkön kyltin, joka näyttää polun alkupaikan. Kyseisessä kohtaa on myös tilaa pysäköidä auto tien sivuun.

Reitin pituus: Rengasreitti, jonka pituus on 3,5 km. Oikein sopiva lapsiperheillekin.

Vaikeus: Suurelta osin tavallista metsäpolkua, hieman korkeuseroja kallioiden vuoksi. Reittiä ei näy retkikartta.fi:ssä, mutta se on merkitty selvästi punaisin nauhoin.

Mukavan pituinen reitti, kivoja maisemia ja lapsille kivaa bongailtavaa.

Tämän reitin erikoisuutena voi pitää nalleja, joita lapset (ja miksei aikuisetkin) voivat reitiltä bongata useita erilaisia. Matkalta löytyy myös heittopeli.

Reitin alkupuolella on hyvin varusteltu laavu.

Laavun lisäksi reitin varrelta löytyy kota (näkyy merkinnän toisessa kuvassa), mutta se oli kylläkin meidän retken aikana rikkinäinen.

Reitti kulkee kaksi kertaa Olkiluodosta tulevien isojen voimalinjojen alta.

Suosittelut!