📍 Parkkipaikan sijainti: Loimoontien varrelta löytyy opasteet uimarannalle.
🥾 Reitin pituus: Uusi luontopolku tulee olemaan vähän yli 1 km pitkä.
🌱 Vaikeus: Helppo.
🔥 Taukopaikka: Alueelta löytyy laavu, kun reitti valmistuu.
👀 Hyvä tietää: HUOM! Peurajärven luontopolku on siis vielä tällä hetkellä (5/2026) keskeneräinen ja kulkeminen on kiellettyä. Reitti avataan myöhemmin tänä vuonna. Uimarannalle voi mennä.
Sijainti: Suunnilleen osoitteen ”Loimoontie 99-103, Karijoki” kohdilta kääntyy tie, mikä opastaa Peurajärven uimarannalle. Saapua voi toki myös pidemmän matkan päästä retkeilyreittiä pitkin.
Reitin pituus: Peurajärven luontopolun pituus reilu 1 km, mutta kokonaisuudessaan Muinaisvuorten reitistö on pitkä vaellusreitti.
Vaikeus: Helppo, luontopolku tulee olemaan avustettavasti esteetön. Pitkospuita.
Tämä ei ollut varsinainen kohteeni tällä retkeilyreissulla, mutta kävin siis katsomassa, josko reitti olisi jo avattu kuljettavaksi. Näin ei kuitenkaan ollut, joten en uhmannut työmaa-alueen kylttejä, vaan tyydyin ihastelemaan järveä uimarannalta käsin. Karijoen kunnan tiedotteita kannattaa siis seurata, milloin luontopolku avataan. Tänne täytyy ehdottomasti palata myöhemmin tänä vuonna, kun reitti on avattu. 🙂
***
Tammen laavu lyhyesti
📍 Parkkipaikan sijainti: Laavu sijaitsee Sahankankaantie 38 (Karijoki) kohdilla.
🥾 Reitin pituus: Laavu on aivan autotien vieressä ja siksi helposti saavutettavissa.
Tammen laavu sijaitsee hienolla paikalla Karijoen varrella. Omat polttopuut mukaan! Vieressä on Myllypato ja joen voi ylittää siltaa pitkin ja jatkaa Muinaisvuorten reitistöä kohti Iso-Kakkoria.
🔥 Taukopaikka: Alueelta löytyy kota ja lisäksi parkkipaikan vieressä laavu.
👀 Hyvä tietää: Talvella lähistölle tehdään hiihtolatu. Täällä on myös näkötorni, josta näkee pitkälle!
Sijainti: Luovankyläntie 202, Karijoki kohdalta kääntyy nimetön tie. Karijoen metsästysseuran majan / ampumaradan vieressä on pysäköintitilaa. Nettitietojen mukaan Iso-Kakkorille kulkee myös toinen polku Sivintien varresta, mutta tästä ei itselläni siis kokemusta.
Reitin pituus: Iso-Kakkorille on matkaa parkkipaikalta noin 2 km, mutta Muinaisvuorten reitistöä voi jatkaa toki pidemmällekin.
Vaikeus: Helpohko. Ensin kuljetaan soratietä pitkin, sen jälkeen on toki hieman nousua metsäpolkua pitkin Iso-Kakkorille.
Parkkipaikan vierestä löytyy Kakkorin pururadan laavu. Reitti Iso-Kakkorille lähtee kuitenkin toiseen suuntaan, opasteet ovat hyvät.
Iso-Kakkorin päällä on infokylttejä alueesta. Iso-Kakkorilta löytyy esimerkiksi kivipelto.
Iso-Kakkori on Karijoen korkein vuori (145 m) ja sen päältä löytyy siis kodan lisäksi näkötorni, mistä näkee pitkälle.
📍 Parkkipaikan sijainti: Murjuntie 349 (Somero). Lue tarkemmin saapumisohjeesta alempaa.
🥾 Reitin pituus: Järven ympäri kiertävä reitti on noin 4 km, mutta parkkipaikalta on lyhyt matka esim. laavulle.
🌱 Vaikeus: Helppo.
🔥 Taukopaikka: Täältä löytyy laavu ja lisäksi useampi nuotiopaikka.
👀 Hyvä tietää: Järven vesi on upean kirkasta ja täällä on paljon telttailuun sopivia paikkoja parkkipaikan lähistöllä.
Sijainti: Parkkipaikka löytyy, kun laittaa navigointiin osoitteen Murjuntie 349 (Somero) ja seuraa viittoja. Huomaa, että Murjuntielle kannattaa ajaa Somerniemen suunnasta, sillä toisesta suunnasta tie on nettilähteiden mukaan huonokuntoinen eli jos tulee vaikkapa Salosta, navigointi voi ohjata huonolle reitille.
Reitin pituus: Luontopolun pituus on noin 4 km (rengasreitti + lisäksi lyhyt janareitti), mutta jos kaipaa vain aivan lyhyttä ulkoilua, niin jo heti parkkipaikan vierestä näkee kauniita järvimaisemia. Polku näkyy mm. retkikartta.fi:ssä.
Vaikeus: Helppo.
Me teimme tänne toukokuussa 2026 telttaretken ja paikka soveltui siihen mainiosti. Lasten kanssa retkeillessä tavaraa on yleensä paljon mukana, joten silloin tällaiset paikat soveltuvat hyvin, missä pääsee telttailemaan suht lähelle parkkipaikkaa, mutta sen lisäksi on kuitenkin ainakin muutaman kilometrin reitti kierrettävänä. Vaikka väkeä oli täällä jonkin verran, löytyi helposti rauhallinen paikka yöksi, kun ei majoittunut ihan laavun viereiselle alueelle. 🙂
Upean kirkas vesi olisi kutsunut uimaan, mutta nyt toukokuussa sitä tuli vain ihasteltua rannalta käsin. Täällä olisi kyllä ollut vuokrasaunamökkikin.
Iso-Valkeelta löytyy useampi nuotiopaikka, tässä niistä yksi.
Järven ympäri kiertävä polku on suht helppokulkuinen.
Varsinaisen kierroksen lisäksi voi tehdä pienen piston janareittinä Parilammit-nimiselle metsälammelle.
Laavu löytyy läheltä parkkipaikkaa ja on helposti saavutettavissa esim. lastenrattaidenkin kanssa.
PIKKU-VALKEE
Iso-Valkeen vierestä löytyy toinen järvi: Pikku-Valkee. Sen ympäri ei kulje polkua, mutta rannalla voi kuitenkin käydä katselemassa ja kiertää muita lähistön polkuja.
Lämpimät suosittelut, vaikka täällä hienoina kesäpäivinä onkin varmasti aina paljon väkeä.
🥾 Reitin pituus: Erilaisia vaihtoehtoja 2-5 km:n välillä.
🌱 Vaikeus: Helppoja/keskivaikeita ympyräreittejä.
🔥 Taukopaikka: Täältä löytyy laavu nuotiopaikalla.
👀 Hyvä tietää: Alueella on tehty melko paljon hakkuita, minkä vuoksi en itse kovin hyvää arvosanaa reiteille antaisi.
Sijainti: Auton voi pysäköidä Lantula-talon piha-alueelta löytyvälle pysäköintipaikalle, osoite on Vatajantie 396 (Kolimäki, Sastamala).
Reitin pituus: Kolme erilaista ympyräreittiä, joista pisin noin 5 km. Reittejä voi toki osittain yhdistellä.
Vaikeus: Helppo/keskivaikea. Reiteillä on tavallisia metsäpolkuja, latupohjaa ja hieman soratielläkin kulkemista.
Talvella alueelle tehdään ilmeisesti hiihtolatu.
Kävelin itse Maisemareitin ja Rusun reitin yhdistettynä (pituus noin 5 km) eli kävin katsomassa karttaan merkityt näköalapaikat ja Latukkameri-lammen sinistä reittiä seuraamalla, mutta sen jälkeen siirryin punaiselle Rusun reitille.
Lähtöpisteen alueella on myös frisbeegolfrata.
Ensimmäiseksi lähdin kulkemaan Maisemareittiä, mutta valitettavasti aluksi maisemat eivät olleet kovin kauniita hakkuualueen vuoksi. Melko pian reitti saapuu kuitenkin metsäalueelle ja ensimmäisenä nähtävyytenä on pieni Hallankorven lähde.
Seuraavassa kuvassa reitin ensimmäinen näköalapaikka Ohrankankaanvuoren päältä.
Ja reitin toinen näköalapaikka, josta näkee pitkälle Sastamalaan (mm. Ellivuoren).
Pian tämän osuuden jälkeen oli nähtävyytenä pieni lampi, mutta muuten reitti oli melko tylsää pururadalla ja soratiellä kulkemista, kunnes reitti kaartoi taas metsään kohti laavua.
Laavu on kivalla paikalla Rusunvuoren kallion päällä. Polttopuita näytti olevan runsaasti.
Valitettavasti hakkuut olivat pilanneet maisemaa monessa kohtaa reittiä.
… mutta kivojakin metsäosuuksia täältä siis löytyi:
Ja uudelleenkin tervetulleeksi toivotettiin murteella.
***
LISÄVINKKI:
Melko lähellä tätä paikkaa on uusi ”Mäyräkallion luontokeskus”, joka on jonkinlainen yksityinen hanke eikä siitä löytynyt oikein mitään tietoa netistä. Täältä löytyy mm. korkea näkötorni, josta on hienot näköalat.
Paikka löytyy Google Mapsista, parkkipaikan osoite on suunnilleen Pikkuluhdantie 33-53, Sastamala.
(Kaukana Satakunnasta ja toistaiseksi täällä on tullut kierrettyä vain yksi kierros, mutta ehkäpä merkintä joskus tulevaisuudessa päivittyy!)
Fiskträskin kierros lyhyesti
📍 Parkkipaikan sijainti: Knutersintie 256, Sipoo.
🥾 Reitin pituus: Noin 5 km kierros.
🌱 Vaikeus: Melko helppo.
🔥 Taukopaikka: Laavu ja nuotiopaikka löytyy.
Fiskträskin kierros
Sijainti: Liikkeelle voi lähteä esim. Korvenportin parkkipaikalta (Knutersintie 256, Sipoo).
Reitin pituus: Yhteensä reitin pituus on noin 5 km (aluksi on janareittipätkä ennen kolmen kilometrin kierroksen alkamista). Netistä luontoon.fi:stä löytyy pdf-kartta.
Vaikeus: Reitti on helpohko: metsäpolkua, leveämpää sorapolkua ja pitkospuita. Korkeuseroja on vain vähän. Kävimme täällä 10.11.24 ja silloin reitti oli melko mutainen, mutta goretex-lenkkareilla pärjäsi hyvin.
Reitillä on vaihtelevaa metsämaisemaa ja suo-osuuksia.
Fiskträskin järven taukopaikalta löytyy keittokatos ja laavu sekä telttailualue.
Tässä merkinnässä tietoa metsäalueesta, josta löytyy mm. seuraavat kalliot: Hollinginkallio, Lankoorankallio, Yrjönkallio & Kiimakalliot.
Toukarin metsäalueista lyhyesti
📍 Parkkipaikan sijainti: Esim. Yrjönkalliontielle voi pysäköidä.
🥾 Reitin pituus: Ei merkittyä reittiä, mutta esim. 5 km:n ympyräreitin saa helposti tehtyä.
🌱 Vaikeus: Helppo/keskivaikea.
🔥 Taukopaikka: Ei nuotiopaikkaa.
👀 Hyvä tietää: Kiimakallioilla ajetaan offroad-autoilla.
Sijainti: Liikkeelle voi lähteä monesta eri paikasta, esimerkiksi Yrjönkalliontieltä (suunnilleen osoitteen Yrjönkalliontie 98 kohdilla sopii pysäköimään auton tien viereen ja myös polku lähtee siltä kohdin).
Reitin pituus: Ei mitään merkittyä reittiä eli itse valittavissa. Alueella on mahdollisuuksia tehdä monenlaisia reittejä, esim. noin 5 kilometrin pituinen rengasreitti Yrjönkallio – Lankoorankallio – Hollinginkallio (trailmap).
Reitin vaikeus: Alueella kulkee paljon eri metsäpolkuja, joiden vaikeus hieman vaihtelee. Kallioiden vuoksi hieman korkeuseroja. Huom! Osa polkukarttaan merkityistä poluista on täällä huonokuntoisia / niin vaikeasti kuljettavissa, etten suosittele. Täällä on myös louhosalueita (näkee kartasta) ja Kiimakallioiden alueella ajetaan offroad-autoilla. Siksi retkeilyyn parhaimpia polkuja ovat: vanha kuntopolku ja edellä mainittu Yrjönkallio – Lankoorankallio – Hollinginkallio (vaikka siinäkin on yksi vähän huonompi [lyhyt] osuus). Kuitenkin siis halutessaan Yrjönkalliontieltä Kiimakallioille voi mennä helposti esim. tätä reittiä pitkin (trailmap).
Yrjönkallio – Lankoorankallio – Hollinginkallio
Reitti trailmapissa, seuraava reittikuvaus on tehty siten, että reitti on kuljettu myötäpäivään. (Jos retkeilee aivan pienten lasten kanssa, suosittelen lyhyttä janareittiä Yrjönkalliolle tai Hollinginkalliolle.)
Reitin aluksi on vanhaa, upeaa sammaleista metsää.
Vaikka reitiltä voi jatkaa suoraan oikealle tuon polkuosuuden jälkeen, suosittelen käymään kuitenkin pistäytymässä Yrjönkallion päällä. Hieno kallioalue!
Alueella näkee joitakin isoja siirtolohkareita.
Jos kulkee linkittämääni rengasreittiä, reitillä on yksi vähän huonompi osuus – nimittäin voimalinjojen alla kulkeva polku. Oli ihan kuljettavissa, mutta polku on suht kapea (ja varmaankin kesäaikaan siksi aika ärsyttävä kulkea… nyt pitkät ulkohousut jalassa ei haitannut).
Ojien ylittämiseen on onneksi kunnolliset sillat.
Voimalinjaosuuden jälkeen pääsee pian Lankoorankalliolle. (Tästäkin voisi jatkaa lyhyemmän reitin suoraan ohi, mutta suosittelen kuitenkin käymään katsomassa kalliomaisemia.)
Myös reitin viimeinen kallio eli Hollinginkallio on hieno alue.
Toukarin kuntopolku – Kiimakalliot
Reitti trailmapissa (vaikka merkitty polkureitti näyttää loppuvan jo ennen Kiimakallioille pääsyä, siitä pääsee kyllä kulkemaan hyvin eteenpäin loppuun asti).
Polku on tällä kuntopolkuosuudella hyväkuntoista.
Kun kuntopolku päättyy, kannattaa kääntyä oikealle ja jatkaa matkaa siis autotietä pitkin, sillä eteenpäin ojanviertä seuraava metsäpolku on huonokuntoinen ja reitti Kiimakallioille on sitä kautta haastava (nimim. kokemusta on).
Tie loppuu louhokselle ja sen jälkeen pääsee taas hienoille kallioisille metsäpoluille.
Kiimakallioita lähestyttäessä reitillä on aidattu osuus (aidan sisäpuolella on avolouhos).
Kiimakallioiden alueella ajetaan myös offroad-autoilla, mutta retkipäivänäni siellä oli onneksi vain rauhallista.
Olen joskus aiemminkin täällä retkeillyt ja nämä kaksi kuvaa ovat siltä ulkoilulta eli sama Kiimakallioiden alue on kyseessä.
Täältäkin löytyy louhosalue eli jyrkänteellä on oltava varovainen.
Sijainti: Parkkipaikka löytyy osoitteesta Rutajärventie 180 (Orivesi).
Reitin pituus: Noin 4,5 km (rengasreitti). Reittiin voi yhdistää myös 6 km:n pituisen Siikajärven reitin, mutta me emme nyt lasten kanssa sitä lähteneet kiertämään eli siitä ei ole tässä merkinnässä kuvia tai tietoa. Alempana karttakuva, joka löytyy myös netistä pdf:nä.
Vaikeus: Helpohko/keskivaikea reitti, jolla metsäpolkuja ja pitkospuita. Ei kovin isoja korkeuseroja, mutta kallioilla on toki pienten lasten kanssa oltava varovaisia putoamisvaaran vuoksi.
Reitti kulkee upeissa järvimaisemissa. Iso Vuorijärven rantojen kallioilla on ihanaa istua auringossa ja katsella maisemaa.
Reitin erikoisuus on riippukivikallio ja sen luola. Nuotiopaikka on rakennettu siis kalliokiven alle. Polttopuita oli ainakin nyt.
Reitti kulkee suurelta osin aivan järven vieressä.
Alueella on erämaatunnelma, mitään mökkejä ei siis täällä näy rannoilla.
Iso Vuorijärven jälkeen reitti jatkuu kohti Kirvesjärviä. Tällä osuudella on suomaastoa.
Kirvesjärvien laavulla on reitin toinen nuotiopaikka.
Kirvesjärvien jälkeen reitillä oli pari kosteampaa kohtaa, mutta ainakin nyt näin kesällä goretex-kengät olivat täysin riittävät
Reitti kulkee vielä seuraavassa kuvassa näkyvän Salmijärven ohi.
Lyhyt loppuosuus reitistä kulkee pitkin autotietä. Halutessaan autotieltä voisi kääntyä kulkemaan vielä myös Siikajärven reitin.
Suosittelut! Kaunis reitti, joka on pituudeltaan hyvä lapsillekin.
📍 Parkkipaikan sijainti: Auton voi jättää esim. Pinsiöntie 419.
🥾 Reitin pituus: Monia erilaisia mahdollisuuksia lyhyistä pitkiin.
🌱 Vaikeus: Helpohko/keskivaikea.
🔥 Taukopaikka: Yksi laavu löytyy, jossa nuotiopaikka. (Lisäksi Kivikeskun rannalla nuotiopaikat.)
👀 Hyvä tietää: Ranta-alueilla liikkumista tulee välttää kaakkurien pesintäaikana 1.5.-15.7.
Sijainti: Kyseessä on isohko alue, joka on monien eri pienten järvien ja lampien muodostama kokonaisuus Nokialla. Mahdollisia lähtöpaikkoja on useita, itse lähdin Pinsiöntieltä (osoite suunnilleen Pinsiöntie 419, Nokia). Toinen parkkipaikka löytyy esim. Kivikeskun läheltä (osoite: Koukkujärventie 518, Nokia).
Reitin pituus: Alueella ei mene merkittyjä reittejä paitsi Kivikeskun reitti, mutta polkukartan (esim. trailmap.fi) avulla on mahdollista suunnitella monenlaisia rengasreittejä parin kilometrin reiteistä yli kahdenkymmenen kilometrin reitteihin.
Ohessa oma n. 20 kilometrin pituinen rengasreittini ja sama trailmapissa. Selostus reitistä myöhemmin tässä merkinnässä.
Vaikeus: Yleisesti ottaen helpohkoja metsäpolkuja, mutta toki jotkut polut ovat erittäin kivikkoisia ja suoalueilla ei mene pitkospuita eli vedenkestävät kengät olivat pakollinen varuste näin kesäaikaankin.
HUOM. Alueen vesistöissä elää kaakkureita ja suurin osa alueesta on luonnonsuojelualuetta. Kaakkuri on herkkä lintulaji ja sen vuoksi ranta-alueilla liikkumista tulee välttää pesintäaikana 1.5.-15.7. Retkeillä toki alueella saa muuten ympäri vuoden. Kaakkureita tulikin itse bongattua useampia tämän retken aikana.
Järvien rannoilla näkyi paljon laittomia nuotiopaikkoja, mutta alueen nuotiopaikat löytyvät siis Nuijalammen laavulta ja Kivikeskun rannalta. Telttailu on kiellettyä luonnonsuojelualueilla eli esim. Kivikeskun alueella, mutta esim. Nuijalammen laavu ei sijaitse suojelualueella.
***
Pinsiöntieltä Nokian saaristoon (Ylisenjärvenlammi – Ylinenjärvi – Porrasjärvi – Pieni Porrasjärvi – Juottojärvi – Kalliojärvi)
Parkkipaikalta ei tarvinnut kävellä kuin pieni matka nähdäkseen ensimmäisen upean järvimaiseman!
Porrasjärven ranta (seuraava kuva) ihastutti minut täysin. Muita ihmisiä ei näkynyt ja järvellä oli niin rauhaisa tunnelma.
Koska kyseessä ei ole mikään merkitty virallinen reitti, osa silloista oli vähän mitä oli, mutta hyvin pääsi silti ylittämään.
Porrasjärvien ylitykseen oli ihan kunnollinen silta.
Saariston kallioalueelle oli pieni nousu, jonka jälkeen upeat näköalat palkitsivat.
Kalliojärven kallioilla oli mukavaa viettää taukoa järveä ihaillen.
Kalliojärven päästä kulkee Kirkkopolku, joka on vanha kulkureitti Nokialta Hämeenkyrön suuntaan. Se polku ei kuulunut omiin reittisuunnitelmiini, vaan lähdin kulkemaan Ruokejärven suuntaan ohittaen myös Pitkälammin.
Vanha kyltti ja kuluneet merkinnät puissa paljastavat, että joskus täällä on mennyt merkitty reitti kohti Koukkujärveä. Koukkujärvi kuului omaankin reittisuunnitelmaani, mutta itse tein sinne pidemmän reitin muualta kiertäen eli kuljin tätä polkua vain hetken aikaa.
Kuten jo aiemmin todettu, alueella on useita märkiä suokohtia ilman pitkospuita, minkä vuoksi vedenpitävät kengät tulevat tarpeeseen (itse siis pärjäsin hyvin goretex-lenkkareilla).
Ruokejärvellä näkyi paljon joutsenia, mutta ne olivat kännykällä liian kaukana kuvattaviksi.
Ruokejärven jälkeen jätin rantamaisemat hetkeksi aikaa taakseni ja kiersin Huuhkajanvuoren kautta Korpijärvelle.
Korpijärvi oli ihana pikkujärvi suon vieressä.
Korpijärveltä kävelin lyhyehkön matkan metsäautotietä Nuijalammen laavulle. Polttopuita näytti olevan nyt melko vähän, mutta itselläni ei suunnitelmia nuotion tekemiseen ollutkaan, vaan jatkoin matkaa kohti Kivikeskua. Kyltit paljastivat, että talvella täällä kulkee hiihtolatuja.
Laavulle voisi ilmeisesti ajaa sulan maan aikaan myös autolla, sillä viereen kulkee metsäautotie, mutta osittain se näytti huonokuntoiselta eli en ehkä ensimmäisenä suosittelisi.
Talvella kävimme Kivikeskulla ja silloin päätinkin, että palaisin tälle seudulle retkeilemään kesäaikaan. Kivikeskun rannalta löytyy pari nuotiopaikkaa, mutta puuvarasto on Koukkujärventien varrella.
Näitä erilaisia pieniä lampia täällä riittää.
Kivikeskun jälkeen kävelin lyhyen matkaa autotietä ja poikkesin katsomaan myös Kiimalammia.
Koukkujärvi alkoi olla retkeni viimeisiä järviä.
Koukkujärveltä suuntasin kohti Ruokejärveä, jonka olin ohittanut jo aiemmin toiselta puolelta.
Ruokejärven jälkeen oli taas jonkin aikaa metsä- ja suomaisemia ilman rantamaisemia.
Ylisenlammi ja Ylinenjärvi olivat retkeni viimeiset järvimaisemat.
Ehdottomasti lämpimät suosittelut tällä alueella retkeilyyn, tulen varmasti tänne itsekin vielä palaamaan. Jos oikein laskin, tuli tällä kertaa nähtyä yhteensä 16 eri lampea tai järveä.
Lopuksi vielä kyltti liittyen kaakkurien pesimärauhan turvaamiseen.
📍 Parkkipaikan sijainti: Esim. Vatulanharjuntie 5.
🥾 Reitin pituus: Luontopolun pituus noin 4 km (ympyräreitti).
🌱 Vaikeus: Helpohko, hieman korkeuseroja.
🔥 Taukopaikka: Kota löytyy.
Sijainti: Auton voi pysäköidä esimerkiksi parkkipaikalle, jonka osoite on suunnilleen Palinperäntie 1314 (Ikaalinen) tai Vatulanharjuntien alkuun (Vatulanharjuntie 5).
Reitin pituus: Monenlaisia mahdollisuuksia, koska alueella kulkee paljon erilaisia polkuja. Vatulan luontopolku on noin 4 kilometrin pituinen.
Vatulanharju kuuluu harjumuodostelmaan, joka alkaa Hämeenkyröstä (Lintuharju) ja sen jälkeen jatkuu Ulvaanharjuna ja lopulta siis vuorossa on Vatulanharju. Tämän harjumuodostuman pituus Vatulanharjulta Hämeenkyrön lentokentälle asti on noin 10 km ja siitä voi jatkaa vielä eteenpäin Lintuharjulle asti. Vatulanharjulta voi toki jatkaa matkaa Pirkan uraa pitkin myös Kankaanpään suuntaan. Polkuja voi katsella esim. trailmapista.
Vaikeus: Polut helppokulkuisia, mutta korkeuseroja toki on.
Talvella alueella kulkee hiihtolatuja.
Palinperäntien parkkipaikan vieressä on kota. Myös Ulvaanharjulta löytyy kota, jos sinne asti jatkaa retkeilyä.
Vatulanharjun alueella kulkee luontopolku, jonka varrella on opastetauluja, mutta me emme kulkeneet luontopolkua kokonaisuudessaan, vaan teimme oman kierroksen eli kokonaisuutena kyseisestä luontopolusta ei ole kokemusta. Reittimerkinnät ainakin puutteelliset. Reitin aluksi oli tiedote, jonka mukaan rastitauluja puuttuu ja reitin uusinta odottaa tukirahoituspäätöstä kevään 2024 aikana. Alueella on myös frisbeegolfrata.
📍 Parkkipaikan sijainti: Monia eri vaihtoehtoja, esim. Haukkalammentie 32, Espoo.
🥾 Reitin pituus: Monenlaisia vaihtoehtoja merkityissä reiteissä 2-10 km:n välillä ja niitä voi tietenkin yhdistellä.
🌱 Vaikeus: Helppoja ja keskivaikeita reittejä.
🔥 Taukopaikka: Kansallispuistosta löytyy useita nuotiopaikkoja ja myös pari laavua.
Tässä merkinnässä tietoa seuraavista kierroksista: Haukankierros, Korpinkierros ja Soidinkierros.
Sijainti: Kansallispuisto sijaitsee Espoon, Kirkkonummen ja Vihdin alueella. Pysäköintipaikkoja on useita. Meidän yöpymispaikka oli tällä kertaa Hotelli Nuuksiossa, joten pysäköimme auton sen viereiselle parkkipaikalle (Naruportintie 70, Kirkkonummi) ja lähdimme siitä liikkeelle. Haukkalammen parkkialue löytyy osoitteesta Haukkalammentie 32 (Espoo).
Reitin pituus: Kansallispuistossa menee useita erilaisia merkittyjä rengasreittejä (2-10 km:n välillä) sekä sen lisäksi voi kulkea esim. yhdysreittejä pitkin paljon pidempiäkin reittiyhdistelmiä. Nuuksion kansallispuiston kartta pdf:nä.
Vaikeus: Riippuu reitistä, mutta suurimmaksi osaksi melko helppokulkuisia/keskivaikeita reittejä. Korkeuseroja kuitenkin on monilla reiteillä. Haukanholman keittokatokselle pääsee esteettömästi.
Me kuljimme noin 13 km:n kierroksen hotellilta Haukkalammelle (osittain Korpinkierroksen polkuja pitkin) ja sen jälkeen kiersimme Haukankierroksen, kunnes palasimme takaisin Korpinkierrosta pitkin hotellille. Erikseen kiersimme lisäksi muutaman kilometrin mittaisen Soidinkierroksen.
HAUKANKIERROS
Melkein 4 km:n pituinen ympyräreitti. Korkeuseroja on ja sen myötä myös hienoja näköaloja. Haukankierroksen varrella on myös mukava Mustalammen taukopaikka, josta löytyy keittokatos. Reitiltä voi poiketa myös halutessaan Haukanholman esteettömälle keittokatokselle, jonne pääsee myös parkkipaikalta suoraan alle kilometrin pituista reittiä pitkin.
KORPINKIERROS
Kiva reitti, jonka pituus on noin 7 km. Korkeuseroja on jonkin verran. Reitin varrella on Holma-Saarijärven nuotiopaikka/laavu sekä myös Mustalammen keittokatos.
Nuuksion kansallispuistossa on paljon puroja, joissa virtasi ainakin tähän vuodenaikaan vettä runsaasti.
Luontoon.fi kertoo, että Mustalammen nähtävyytenä on ajelehtivat turvelautat, mutta nyt lampi oli vielä jäässä.
Mustalammen taukopaikka näkyy seuraavassa kuvassa.
SOIDINKIERROS
Noin 4 km:n pituinen rengasreitti. Helppokulkuinen, reitin hienoin kohta oli mielestäni näkymä Soidinsuolle. Reitin varrella ei ole laavua tai muutakaan nuotiopaikkaa. (Hotellin läheisyydessä oli laavu, mutta ei tullut varmistettua, onko se vapaasti käytössä.)
Tänne olisi kiva tulla kesäaikaan kiertämään muitakin reittejä. 🙂
📍 Parkkipaikan sijainti: Esim. Partinkatu 15 tai Vanha Hervannantie 22.
🥾 Reitin pituus: Monia erilaisia mahdollisuuksia, esim. noin 5 km:n kierroksen saa hyvin tehtyä.
🌱 Vaikeus: Melko helppo, hieman korkeuseroja.
🔥 Taukopaikka: Nuotiopaikkoja löytyy sekä myös pieni Viitastenperän laavu.
Sijainti: Hervannassa Tampereella. Pysäköintipaikkoja on kolme (Vanhalla Hervannantiellä, Salmenkalliontiellä ja Partinkadulla) ja paikallehan pääsee kätevästi myös esim. ratikalla. Katso alueen kartta outdoorstampereen sivuilta.
Reitin pituus: Monenlaisia mahdollisuuksia, koska alueella kulkee paljon erilaisia polkuja. Me kuljimme Makkarajärvenkadulta ensin Makkarajärvelle ja sen jälkeen kiipesimme katsomaan metsäkappelia kallion päälle. Jatkoimme retkeä Kolmenkunnan rajapyykin kautta Viitastenperän laavulle ja sieltä siis takaisin autolle Makkarajärvenvuoren kautta. Kierrokselle tuli pituutta noin 4,5 km ja reitti oli mukavan vaihteleva. Meidän kulkema reitti trailmapissa. Pääpolut on merkittynä hyvin, risteyskohdista löytyy selkeät viitat.
Vaikeus: Helppokulkuinen, hieman korkeuseroja kallioille nousemisten vuoksi. (Lunta oli vielä paljon nyt 24.3.24, mutta polut olivat siis hyvin tallautuneet.)
Makkarajärvellä on nuotiopaikka. Iso puuvarasto löytyy eli omia puita ei tarvitse kantaa mukana. Talvella alueelle tehdään ilmeisesti myös hiihtolatuja.
Tämä seuraava kuva Makkarajärveltä on toiselta puolelta kuvattuna kuin missä nuotiopaikka on.
Metsäkappeli löytyi kallion päältä läheltä Makkarajärveä.
Kolmenkunnan rajapyykki.
Hervantajärvelle on hienot maisemat Viitastenperältä.
Viitastenperältä löytyy hieno laavu ja nuotiopaikka. Myös täällä on iso puuliiteri.
Näköala näin pilvisenä talvipäivänä ei ollut kaunein, mutta helposti voi kuvitella, kuinka hienoa täällä kesäaikaan on. 🙂