Vaarinnevankeitaan reitistä alku kulkee metsätietä pitkin.
Ennen pitkospuureitin alkamista on pöytä ja penkit, missä voisi pitää tauon reitin aluksi tai lopuksi. Myös reitin puolivälissä on taukopaikka. Nuotiopaikkaa ei tältä kierrokselta löydy lainkaan.
Sijainti: Ripovuorentien päässä (Ripovuorentie 58, Huittinen).
Reitin pituus: Laavu ja näköalapaikka on aivan pysäköintipaikan vieressä (esteetön). Luontopolkua täällä ei mene, mutta toki lähiympäristössä voi pienen kävelyretken tehdä.
Tämä ei ole siis mikään metsäretkikohde, mutta jos etsii kauniilla näköalalla olevaa helposti saavutettavaa laavua, täältä sellainen löytyy. Omat polttopuut ilmeisesti täytyy mukaan ottaa, sillä mitään puuvarastoa en nähnyt.
Sijainti: Pysäköi vain merkityille paikoille Huovinrinteen alueella. Me lähdimme liikkeelle Paviljongin pysäköintialueelta (katso sijainti Google Mapsista), koska kävelimme laavulenkin. Huovinrinteen alueen ulkoilureittien kartan voi ladata pdf-tiedostona tästä ja siitä näkyy myös muut pysäköintialueet.
Reitin pituus: Alueella kulkee useita reittejä, pituudet 2-5 km. Huom. Alue on Puolustusvoimien käytössä eli sallittua on kulkea vain merkittyjä ulkoilureittejä pitkin.
Vaikeus: Helposti kuljettavia leveitä polkuja (voisi kulkea myös esim. lastenrattaiden kanssa), korkeuseroja.
Sijainti: Auton voi pysäköidä Sieravuorentielle (Sieravuorentie 104) ennen lomakeskusta olevalle pysäköintialueelle.
Reitin pituus: Alueella on mahdollista tehdä eripituisia reittejä. Varsinainen ulkoilureitti on kokonaisuudessaan noin 8 km, mutta reitillä on mahdollista oikaista tai sitten voi kiertää esimerkiksi vain Sieravuoren puolella lyhyehkön reitin. Reitti näkyy esim. retkikartta.fi:ssä ja pdf-esite täällä.
Vaikeus: Helppoa pururataa, toki metsässä menee myös kapeampia metsäpolkuja.
Me emme tällä kertaa kulkeneet koko ulkoilureittiä, vaan kävimme kulkemassa Sieravuorella metsäpolkuja ja katselemassa Pyhäjärven rantakallioita.
Sijainti: Lintutornin pysäköintipaikan osoite on Haurlahdentie 456 (Pyhäranta). Paikka löytyy Google Mapsista nimellä ”Rihtniemennokan lintutorni”.
Reitin pituus: Parkkipaikalta on matkaa lintutornille alle 200 metriä. Ei ole esteetön.
Rihtniemestä löytyy myös mm. Vihitynmaan rinki (kivimuodostelma) ja pieni luonnonsuojelualue, jonka tarkan sijainnin näkee maastokartasta (esim. retkikartta.fi).
Rihtniemen luonnonsuojelualueelle pääsee pitkin metsäpolkua, joka lähtee osoitteen Haurlahdentie 141 kohdilta. Kyseisen autotien varrella on kohtia, joihin auton pystyy hyvin pysäköimään. Matkaa alueelle tulee alle 1 km per suunta autotieltä. Polku ei ole merkitty. Vihitynmaanrinki taas löytyy kävelemällä suunnilleen osoitteen Haurlahdentie 122 kohdilta lähtevää metsätietä (on osoitettu viitalla). Autotieltä matkaa on alle 1 km per suunta.
Rihtniemennokka on Etelä-Suomen mantereen läntisin paikka. Jos lintujen bongailu ei kiinnosta, myrskyisellä säällä siellä voisi katsella upeita aaltoja, koska paikalta näkee suoraan avomerelle.
***
Aivan lintutornin parkkipaikan vierestä löytyy luontolava. Korkeampi lintutorni löytyy siis hieman pidemmältä metsäpolkua seuraamalla.
Vihitynmaanrinki.
Rihtniemen luonnonsuojelualue.
***
PS. Jos haluat kävelemään pidemmälle luontopolulle, josta löytyy myös laavu, tutustu täältä noin kymmenen kilometrin päästä löytyvään Hierkonpolkuun!
Sijainti: Luontopolun lähtöpiste löytyy osoitteesta Lemmetynperäntie 269 (Sastamala). Tien viereen sopii auton pysäköimään.
Reitin pituus: Polku on noin 4,3 km pitkä (rengasreitti), oikaisemaankin olisi halutessaan pystynyt laavun kohdilla.
Vaikeus: Helpohkoa tavallista metsäpolkua, hieman korkeuseroja.
Polut näkyvät retkikartta.fi:ssä, mutta varsinaisesti luontopolun reittiä ei siellä kokonaisuudessaan ole merkittynä. Puihin maalattuja keltaisia merkkejä seuraamalla ei kuitenkaan ole eksymisvaaraa.
Kaunis ja vaihteleva reitti, mikä sopii pituudeltaan myös pikkulapsille.
Maununvuoren huipulta näkee pitkälle. 🙂
Reitillä on laavu, mutta ilm. nuotiopaikkaa ei (en huomannut katsoa tarkemmin).
Suosittelut, mutta varoituksena todettakoon, että näin loppukesällä reitin varrelta tarttui päähämme kymmeniä hirvikärpäsiä, joten suosittelen retkeilyä tällä alueella mieluummin toisena ajankohtana…
Sijainti: Google Mapsiin voi kirjoittaa määränpääksi ’Katselmankallion näkötorni’, jolloin navigointi ohjaa Katselmantiellä olevalle pysäköintialueelle.
Reitin pituus: Näkötornille ja laavulle on parkkipaikalta matkaa vain reilu 100 metriä, mutta esimerkiksi me kävelimme lasten kanssa Haapakeitaan retkeilyreittiä suolla Pieni Haapajärvelle asti ja takaisin samaa reittiä, jolloin reitin pituudeksi tuli yhteensä lähemmäs 5 km. Jos haluaa kulkea koko rengasreitin (hyödyntämällä autoteitä takaisin tullessa), pituus on lähemmäs 10 km. Ks. alempaa kartta; reitti ei ole näkyvissä retkikartta.fi:ssä, mutta se on selkeästi merkitty puihin punaisilla merkeillä.
Vaikeus: Melko helppo.
Polku Haapakeitaalla oli helposti lenkkareilla kuljettavissa näin helleaikana, mutta vain osa reitistä kulkee pitkospuilla, joten sateisina aikoina reitti vaatinee kumisaappaat. (Ja nytkin olisi ollut järkevää olla vähintään pitkälahkeiset housut, koska polku suolla oli monessa kohtaa kapea ja suopursut osuivat koko ajan jalkoihin. :))
Pieni Haapajärven rannalla on pöytä ja tuolit, joten se sopii hyvin evästauon pitämiseen.
Sijainti: Auton voi jättää Jämikeskuksen parkkipaikalle (Sormelantie 77, Jämijärvi) ja kävellä siitä reitin lähtökohtaan. Jos tarkoitus on kiertää vain Koivistonkierros tai mennä muuten esteetöntä reittiä Niinikodalle, auton voi pysäköidä Niinikodan lähelle (Rinnetie).
Reitin pituus: Tämä merkintä kertoo Harjuluontopolusta, joka on vähän alle 5 kilometrin pituinen sekä Koivistonkierroksesta, jonka pituus on noin 4,5 km. Nämä kaksi reittiä voi halutessaan yhdistää reilun 9 km:n reitiksi ja niiden lisäksi Hämeenkankaalla kulkee todella paljon erilaisia polkuja, joten niitä yhdistelemällä voi tietenkin kulkea sen pituisen reitin kuin itse haluaa.
Vaikeus: Hieman korkeuseroja harjulle nousemisen vuoksi, mutta helppokulkuinen.
Harjuluontopolku
Kun me lähdimme Jämikeskukselta, lähdimme ensin kulkemaan hieman väärää polkua (koska emme tutustuneet reittikarttaan tarkasti), mutta onneksi pian huomasimme virheemme ja löysimme Harjuluontopolun, joka on siis merkitty käpykuvilla. Reitti on tarkoitus kulkea myötäpäivään.
Reitin ensimmäinen nuotiopaikka löytyy Jämi-Jukola-laavulta.
Reitti on kapeaa hyväkuntoista metsäpolkua Niinikodalle asti ja sen jälkeen leveää polkua. Jos siis haluat kulkea rattaiden kanssa, katso reitti sen mukaisesti.
Reitin lopussa (tai alussa) voi käydä Soininharjun näkötornissa, josta seuraava näköala on kuvattu.
Koivistonkierros
Lähtöpaikka on Niinikota, mutta tämän polun voi tosiaan yhdistää myös hyvin Harjuluontopolkuun, jolloin saa pidemmän luontoreitin. Suositeltu kiertosuunta on vastapäivään, reitti on risteyksissä viitoitettu. Tämäkin reitti kulkee pitkin harjumetsiä.
Reitin varrella on iso Koivistonvadin laavu nuotiopaikkoineen sekä vieressä leirikoululaavu.
Sijainti: Isojoella. Muun muassa Suojoentien (tie nro 661) varrella on pysäköintipaikka, katso sijainti Google Mapsissa (paikka on osoitettu selvästi kyltillä) tai sitten auton voi ajaa järven viereen, mistä reitille voi myös lähteä liikkeelle (käänny Harjuntieltä oikealle, ks. sijainti Mapsissa).
Reitin pituus: Koko reitin pituus on noin 5,5 km (rengasreitti), mutta koko reittiä ei ole toki pakko kiertää. Me menimme aikataulusyistä pelkästään Suojoentieltä Sarvijärven luontopolun saunalle ja takaisin. Kartan löydät mm. täältä, polku näkyy esim. trailmap.fi:ssä.
Vaikeus: Luontopolku oli monesta kohtaa vähän huonossa kunnossa, joten osittain kulku oli vähän rämpimistä.
Reitti on merkitty punaisin merkein. Polun osittaisen huonokuntoisuuden vuoksi en tälle reitille kovin korkeaa arvosanaa antaisi, vaikka järven rannassa oleva taukopaikka onkin ihana.
Polku kulkee Sarvijärven rannalle, jossa on nuotiopaikka ja sauna, jota retkeilijät voivat käyttää. Jos olisi ollut lämmin kesäpäivä, olisi ollut ihanaa mennä uimaan ja saunomaan. 🙂
Ps. Melko läheltä tätä paikkaa löytyy Mustasaarenkeidas, jossa kävimmekin samalla reissulla.
Sijainti: Lähin paikka, mihin auton voi pysäköidä, löytyy laittamalla määränpääksi Google Mapsiin Metsäjärven (näkyvissä tässä), mutta reitille voi lähteä myös Kaarnikantieltä, jos ei halua ajaa autolla metsätietä pitkin tuohon kohtaan. Kankaanpään kylän kartta löytyy täältä, johon reitti ja mahdolliset pysäköintialueet on myös merkitty.
Reitin pituus: Me menimme tätä reittiä pitkin rengasreitin ja pituudeksi tuli noin 3,6 km. Jos liikkeelle lähtee Kaarnikantieltä (läheltä Kaarnikkaa) ja kiertää koko reitin, pituus on 5,5 km. Alueella on toki mahdollista tehdä vieläkin pidempiä retkiä.
Vaikeus: Helppo. Reitti kulkee osittain metsäautoteitä pitkin, mutta järven vieressä kulkeva osuus on kapeampaa metsäpolkua. Parissa kohtaa pitkospuita.
Me aloitimme reitin kulkemalla lähtöpaikasta ensin järvelle, mutta jälkikäteen ajatellen olisi ollut kivempi kiertää ensin tylsempi metsäosuus, jolloin laavukin olisi ollut vasta loppuvaiheessa matkaa. Koska emme lähteneet liikkeelle Kaarnikantieltä, pieni osuus reitistä jäi näkemättä.
Laavun lisäksi reitiltä löytyy varauskota.
Reitillä oli näin keväällä pari mutaista kohtaa, jotka pystyi onneksi melko hyvin sivusta kiertämään.
Tieosuudet olivat hieman tylsiä, mutta muuten reitti oli kiva.
Retkeilyä Satakunnassa ja muualla Suomessa 