Myllylaavu (Kärjenkoski, Isojoki)

Sijainti: Paikka löytyy Google Mapsista Myllylaavu-nimellä, autolla voi ajaa pikkutien loppuun asti (yhden auton sopii tien päähän hyvin pysäköimään). Katso sijainti.

Reitin pituus: Autolla pääsee aivan laavun lähelle. Täällä ei mene mitään luontopolkua, joten lähinnä tämä on kiva paikka käydä syömässä ulkona eväitä. Me kävimme katsomassa tämän paikan (ja syömässä siis retkilounaan) samalla matkalla, kun olimme menossa Lauhanvuoren kansallispuistoon.

Laavu sijaitsee pellon ja kuohuvan joen vieressä. Laavun hieno erikoisuus on se, että se on pyörivän alustan päällä eli laavua voi halutessaan pyörittää eri suuntaan esim. auringonpaisteen mukaisesti.

Birgitan polku: Kirskaanniemi ja Vähä-Riutta (Lempäälä)

Birgitan polku on yhteensä noin 50 kilometrin pituinen vaellusreitti (ympyräreitti), mutta tämä merkintä kertoo sen kahdesta kohteesta, joihin pääsee tarvittaessa helposti myös lasten kanssa lyhyttä reittiä.

Sijainti: Kirskaanniemelle lähimmät pysäköintipaikat löytyvät Koipitaipaleentien varrelta. Vähä-Riutalle lyhyin reitti on Savontieltä (osoite suunnilleen Savontie 656).

Reitin pituus: Kirskaanniemelle lyhyin reitti on alle kilometrin per suunta, mutta esimerkiksi Hyttyskorven läpi kulkemalla matkaa tulee 1,5 km per suunta. Kirskaanniemen alueella on mahdollista kulkea helposti esimerkiksi ”Pelipolkua” pitkin muutaman kilometrin pituinen rengasreitti tai sitten esimerkiksi tämmöistä reittiä pitkin (linkki aukeaa trailmappiin) noin 5,5 kilometrin ympyräreitti. Netissä kerrotaan, että Kirskaanniemelle voi kulkea esim. lastenrattaiden kanssa myös huoltotietä, joka lähtee punaisen portin takaa, mutta tätä en siis itse tarkistanut.

Vähä-Riutalle on matkaa Kirskaanniemeltä noin 8 km per suunta. Savontieltä Vähä-Riutalle on alle 1,5 km esteetöntä metsätietä pitkin.

Reitin vaikeus: Melko helppo suurimmaksi osaksi.

Birgitan polun esite pdf:nä sekä myös maastokartta löytyy pdf:nä. Polut näkyvät myös esim. trailmapissa.

Kirskaanniemi

Me kävelimme Kirskaanniemelle Hyttyskorvelta ja sen jälkeen teimme kierroksen, jossa kävelimme Koipitaipaleen läpi.

Kirskaanniemellä on laavu ja useita nuotiopaikkoja (puuvarastossa oli puita).

Kirskaanniemessä kulkee myös pelipolku ”Koipitaipaleen aarteet”, jossa voi suorittaa erilaisia haasteita lisätyllä todellisuudella (lue lisää).

Koipitaipale

Koipitaipaleen nuotiopaikka oli pieni eikä siellä ollut polttopuita valmiina.

Koipitaipaleen alue oli ihana siellä kulkevan puron vuoksi.

Vähä-Riutta

Vähä-Riutalta löytyy laavu ja nuotiopaikka sekä laituri.

Jos Vähä-Riutalta jatkaa kävelyä kohti Koukkurahkaa, näkee polun vieressä mielenkiintoisen ison siirtolohkareen Eevertin kiven. Talvella alueella kulkee hiihtolatuja.

Koukkurahkalla reitti ei kulje ja siellä ei siis näyttänyt pitkospuita olevan.

Hieman ennen Koukkurahkaa metsään kääntyy pieni metsäpolku, jota pitkin pääsee katsomaan kaunista maisemaa (nimeä paikalle ei kai ole). Polku näkyy esimerkiksi trailmapissa.

Suosittelut! Birgitan polulla on toki monia muitakin kohteita, joihin olisi kiva tulla retkeilemään.

***

Ps. Olethan huomannut, että retkiämme voi seurata myös Instassa?

Liesjärven kansallispuisto (Tammela)

Sijainti: Alueella on useita pysäköintipaikkoja, joten suunnittele reitti etukäteen ja valitse lähtöpaikka sen perusteella. Me lähdimme tällä retkikerralla liikkeelle Kanteluksentieltä, mutta monien muiden merkittyjen kierrosten lähtöpiste on Korteniementien pysäköintialue (Korteniementie 242). Katso kansallispuiston pdf-esite.

Reitin pituus: Monenlaisia mahdollisuuksia 1-5 km välillä sekä erilaisia polkuja yhdistelemällä voi toki kulkea oman useiden kilometrien pituisen reitin. Alueella kulkee myös Hämeen Ilvesreitin polkuja.

Vaikeus: Suurimmaksi osaksi helppo.

Peukaloisen polku (n. 4 km)

Peukaloisen polku on vaativa esteetön reitti, mutta ilman apuvälineitä kulkevalle se on siis helppo reitti. Vastapäivään kierrettäessä on lyhyt matka Peukalolammin laavulle.

Kaksvetinen

Täältä löytyy kota ja nuotiopaikka kauniilla näköalalla Kaksvetinen-järvelle.

Hieman Kaksvetisen jälkeen poikkesimme Peukaloisen polulta Ilvesreitin reittipätkälle, joka ei siis ole esteetön.

Seuraavan kuvan tieosuuteen päättyi Peukaloisen polku.

Tänne täytyisi tulla joskus kesäaikaan kiertämään esimerkiksi Punatulkun polku, Hyypiön polku ja Pohjantikan polku. Kesäaikaan myös Korteniemen perinnetila on avoinna. 🙂

Kintulammin retkeilyalue / luonnonsuojelualue (Teisko-Aitolahti, Tampere)

Sijainti: Auton voi pysäköidä joko parkkipaikalle osoitteeseen Keltolahdentie 47 (P1) tai osoitteeseen Kintulammentie 378 (P2).

Reitin pituus: Me kävelimme Keltolahdentieltä aloittaen noin 5 kilometrin mittaisen rengasreitin (linkki aukeaa trailmappiin), mutta alueella voi siis kulkea monenlaisia muitakin reittejä pitkin ja tehdä vaikka yli 10 kilometrin lenkin. Kintulammin retkeilyalueen kartta löytyy pdf:nä täältä.

Vaikeus: Helpohko, tavallista metsäpolkua ja joissakin kohdissa pitkospuita.

Keltolahdentieltä pääsee sulan maan aikana esteettömästi Kirkkokiven laavulle asti (noin 300 m per suunta). Tällä hetkellä (25.3.23) alueella oli vielä täysin talvi eli lunta oli paljon.

Erikoisuutena tältä reitiltä on mainittava laavut, jotka eivät ole aivan perinteisiä (katso kuvia alempaa). Laavuilla oli polttopuita valmiina.

Kirkkokivi

Reittien risteyksissä on selkeät opasteet.

Kaukaloistenkallio

Kintulammi

Seuraavan kuvan rakennus löytyy Kortejärven tilan pihamaalta. Kortejärven tilalta löytyy vuokramökki ja myös Kintulammin vierestä löytyy toinen vuokramökki.

Tällä retkellä emme käyneet Saarijärven laavulla, mutta tämä oli oikein mukava retkeilyalue, joten täytyisi tulla käymään joskus uudelleen kesäaikaan. 🙂 Suosittelut!

Valkeajärven luontopolku (Kokemäki)

Sijainti: Pieni parkkipaikka ja polun lähtöpiste löytyy osoitteesta Rajalantie 46 (Kokemäki).

Reitin pituus: 1,6 km. Melkein kokonaan rengasreitti.

Vaikeus: Helppo. Reitillä on kapeahkoa metsäpolkua ja pitkospuita.

Tämä reitti on vielä pientä viimeistelyä vaille valmis, mutta oikein hyvin siis jo tällä hetkellä kuljettavissa. Reitti kulkee suoalueella, pienen suolammen vierestä. Myös laavu löytyy.

PS. Täältä on lyhyt matka Säpilän riippusillalle, josta on vinkattu myös Puurijärven ja Isosuon kansallispuiston merkinnän lopussa ja siellä siis pari kuvaa. 🙂

Vaskijärven reitti / Vaskijärven luonnonpuisto (Pöytyä)

Sijainti: Pysäköintialue ”Elijärvenkulma” löytyy osoitteesta Honkilahdentie 303, Pöytyä.

Reitin pituus: Noin 19 km:n rengasreitti, reitti on merkitty retkikartta.fi:hin. Lasten kanssa suosittelisin janareittiä Elijärvenkulmalta Valastenmaan taukopaikalle (silloin reitin pituus on noin 4 km per suunta).

Vaikeus: Helppo reitti, joka kulkee metsäpolkuja, pitkospuita ja autoteitä pitkin. Melko tasainen maasto.

Tämä reitti sisälsi mielestäni liian paljon tieosuuksia ja vain siis osa reitistä kulkee Vaskijärven luonnonpuiston alueella. Huomaa, että luonnonpuistossa saa kulkea vain merkittyä polkua pitkin. Reitti ei kulje järven rannalla.

Itse kiersin reitin vastapäivään.

Elijärvenkulma–Valastenmaa

Tämä reittiosuus oli mielestäni Vaskijärven kierroksen hienoin osuus.

Osittain pitkospuut olivat reitillä huonossa kunnossa, mutta paikalla näkyi uusia lautoja, joten reittiä ollaan oletettavasti lähitulevaisuudessa kunnostamassa.

Valastenmaan taukopaikalla on tulentekomahdollisuus.

Valastenmaa–Vesirauma

Valastenmaan taukopaikan jälkeen reitti jatkuu tietä pitkin.

Tien loputtua reitti jatkuu kapeahkoa metsäpolkua pitkin hakkuualueelle.

Hakkuualueen jälkeen on melko lyhyt metsä- ja suo-osuus ennen Vesirauman laavua. Laavulla oli polttopuita. Vesiraumalta olisi mahdollisuus kiertää lyhyt kolmen kilometrin pituinen ympyräreitti Kajavajärven kierros. (Autolla ei kuitenkaan pääse ilmeisesti suoraan Vesirauman laavulle, koska ainakin Vaskijärventie on puomilla suljettu, vaikka Google Maps sitä reittiä ehdottaakin.)

Vesirauma–Elijärvenkulma

Vesirauman jälkeen on pitkä tieosuus kuljettavana.

Periaatteessa Vaskijärven reitillä pärjäisi ilman karttaa, mutta yksi risteys sai minut kulkemaan hetken aikaa väärää polkua ennen kuin tulin katsoneeksi, miten reitin kuuluisi oikeasti kulkea. Tämä tapahtui Vesiraumantietä pitkin kävellessä, missä toinen samalla tavalla merkitty polku kääntyi oikealle ja automaattisesti käännyin merkkien mukaisesti sen enempää ajattelematta, vaikka oikeasti Vaskijärven reitti kääntyi siis kyseiseltä tieltä vasta hieman myöhemmin vasemmalle. Seuraavan kuvan näyttämästä kohdasta ei siis tule kääntyä, jos ei ole menossa Pyhän Henrikin tietä.

Pitkien tieosuuksien välissä on lyhyitä metsäosuuksia.

Lopuksi reitti suuntaa jälleen Vaskijärven luonnonpuiston alueelle.

Minulta reitin kiertämiseen meni reilu 4 tuntia, mutta vähemmän metsäkävelyitä harrastavan tai muuten rauhallisemmin etenevän kannattaa toki varata selvästi enemmän aikaa.

PS. Katso myös Kurjenrahkan kansallispuisto.

Vaarin maisemapolku (Ahlainen, Pori)

Sijainti: Polku lähtee osoitteesta ”Merikarvian rantatie 112” (Pori).

Reitin pituus: Vajaa 1 km.

Vaikeus: Helpohko, ei esteetön.

Osittain rengasreitti kuten alla oleva reittitallennus näyttää:

Tämä polkureitti on vasta hiljattain tehty. Polun ”oppimiskohteet” on lueteltuna Ahlaisten kyläyhdistyksen sivuilla, mutta kyseiseen sivuun törmäsin vasta reitin kiertämisen jälkeen, joten kohteita ei itse tullut huomioitua.

Reitin varrella on laavu, josta on kaunis näköala pelloille.

Vajosuon vaellus (Kurjenrahkan kansallispuisto)

Sijainti: Reitille voi lähteä useasta eri paikasta. Omana lähtöpaikkanani oli Kurjenpesä (osoite: Kuhankuonontie, Pöytyä). Liikkeelle voisi hyvin lähteä myös esimerkiksi Rantapihan pysäköintialueelta (Savojärventie, Nousiainen) tai Vajosuon pysäköintipaikalta (Vajosuontie, Rusko). Netistä löytyy kansallispuiston esite pdf:nä, jossa on merkittynä kaikki pysäköintialueet.

Reitin pituus: Noin 30 km (rengasreitti). Kurjenrahkan kansallispuiston lyhyemmistä reiteistä on kerrottu aiemmassa merkinnässä.

Vaikeus: Helpohko. Tavallisia metsäpolkuja, pitkospuita ja osittain tiellä kulkemista. Vain vähän korkeuseroja.

Minulta reitin kiertämiseen meni noin 7,5 tuntia parilla tauolla, mutta vähemmän metsäkävelyitä harrastavan tai muuten rauhallisemmin etenevän kannattaa toki varata selvästi enemmän aikaa (mieluiten yön yli kestävä retki).

Lähdin itse kiertämään vaellusreittiä Kurjenpesältä vastapäivään eli ensimmäiseksi Savojärven osuuden, vaikka Savojärven kierroksen merkitty kiertosuunta onkin myötäpäivään, mutta halusin kulkea kauniin järviosuuden aamuauringossa. Seuraava kuva on Kurjenpesän laiturilta.

Savojärven osuuden jälkeen reitti jatkuu Rantapihalta kohti Pukkipalon kierrosta. Tällä osuudella on pieni matka autotiellä kulkemista, mutta muuten tämä osuus on oikein mukava ja nätti.

Itse poikkesin tältä osuudelta tekemään pienen lisäkäynnin Lakjärvelle, vaikka se ei Vajosuon vaellukseen varsinaisesti kuulukaan. Tämä lisäsi vaellukselle pituutta vain reilun kilometrin.

Lakjärveltä jatkoin Pukkipalon kierrosta.

Pukkipalon kierroksella on pienesti korkeuseroja, sillä reitti nousee Takaniitunvuorelle.

Takaniitunvuorelta vaellusreitti jatkuu tietä pitkin ja sen jälkeen on taas noin parin kilometrin kallioinen metsäosuus.

Tämän metsäosuuden jälkeen reitti kulkee jälleen autotietä pitkin melko pitkän osuuden ja kaiken lisäksi kyseessä oli näin syksyllä melko mutainen tie… Sen jälkeen kuitenkin reitti siirtyi taas joksikin aikaa kulkemaan rämesuolla ja metsässä.

Tämän jälkeen reitti eteneekin nimikkosuolleen eli Vajosuolle. Reitiltä voi poiketa lintutornille.

Vajosuon metsäosuuden jälkeen reitti kulkee jälleen autotietä pitkin Töykkälään. Töykkälä–Kurjenpesä -osuudella on pitkospuuosuuksia suolla sekä tavallista metsäpolkua Kurjenrahkan alueella. Myös tällä osuudella yksi lintutorni.

Viimeinen lyhyt osuus reitistä ennen Kurjenpesää on esteetöntä Karpalopolkua.

Monipuolinen ja hieno reitti, vaikka toki autotieosuuksia olisi toivonut olevan hieman vähemmän.

***

Ps. Jos pitkät vaellusreitit kiinnostavat, oletko tutustunut Joutsijärven retkeilyreittiin?

Kuninkaankierros (Kiukainen ja Panelia, Eura)

Sijainti: Kierrokselle voisi lähteä monestakin kohdasta, mutta itse lähdin liikkeelle Kiukaisten keskustasta (Myllykuja 2). Panelian päässä auton voisi pysäköidä esimerkiksi Mäkiläntiellä olevan leikkipuiston viereen.

Reitin pituus: Kokonaisuudessaan reitti on noin 16-17 km pitkä (riippuen siitä, käykö Kuninkaanhaudalla ja laavulla), mutta hyvin voisi kiertää esimerkiksi vain rengasreittiosuuden, jolloin reitti lyhenee noin 10 kilometriin. Katso kartta merkinnän ensimmäisestä kuvasta.

Tämä kierros ei ole metsäretkeilyyn sopiva, sillä suurin osa reitistä kulkee pitkin autoteitä, joten minä kävin tämän yksin kulkemassa ihan vain liikuntamielessä. Lasten kanssa voisi luontoretkeillä janareittinä Paneliasta Mäkiläntieltä Tolvin laavulle ja takaisin, jolloin reitin pituus olisi reilun kaksi kilometriä per suunta ja sillä reittiosuudella on melko paljon metsäpolkua.

Vaikeus: Helppo. Reitti on suurelta osin autoteillä kulkemista. Kuninkaankierros on selvästi merkitty eli ilman karttaakin pärjää, mutta reitti näkyy retkikartta.fi:ssä.

(Kuva isompana.)

Kiukaisissa reitti kulkee aluksi Eurajoen yli, minkä jälkeen on muutama kilometri pitkin autoteitä kulkemista.

Asfaltti- ja sorateiden jälkeen reitti kääntyy metsätielle, minkä päätyttyä reitti kulkee pienen matkaa metsässä.

Metsäpätkän jälkeen on taas pidempi osuus soratietä maalaismaisemissa.

Sen jälkeen seuraava osuus kulkee pellon reunassa joen vieressä.

Reitin varrella on useita infotauluja, joissa kerrotaan alueen historiasta.

Varsinaiselta reitiltä voi tehdä pienen koukkauksen (lisää pituutta reitille noin 700 m) Paneliantien varrella olevalle Kuninkaanhaudalle.

Paneliassa reitti kulkee mukavan osuuden metsässä.

Loppureitti kulkee jälleen soratietä pitkin. Jos haluat poiketa laavulle, se lisää reitille pituutta yhteensä 300 m.

Tolvin laavulle on toki mahdollista mennä autolla suoraankin, Haavontieltä kääntyy sinne nimetön tie (katso sijainti Google Mapsista). Laavulla näytti olevan polttopuita valmiina.

Myllylähde, Harjureitti (Loimaa)

Sijainti: Myllylähteen parkkipaikka löytyy osoitteesta Myllylähteentie 3 (Loimaa) tai vaihtoehtoisesti esteetöntä reittiä etsiville parkkipaikka on osoitteessa Myllylähteentie 44. Myllylähteentielle pääsee kääntymään Säkyläntieltä (Google Maps tarjoaa myös toista Myllylähteentietä Oripäässä, mutta se ei ole oikea paikka!).

Reitin pituus: Alle kilometrin (riippuu vähän, miten alueella kulkee).

Vaikeus: Helppo. Turvekammille ja ylivirtaaman havaintokohteen viereen pääsee esteettömästikin.

PS. Harjureitistä löytyy tästä blogista myös toinen merkintä, jossa tietoa mm. Kantolaavulta/Isosuolta lähtevästä reitistä.

Me olimme liikkeellä päiväaikaan, mutta Myllylähteen alueella kiertävän polun varrella oli lamppuja eli täällä voisi olla hienoa kulkea hämärälläkin!

(Kuva isompana.)

Turvekammin sisällä on nuotiopaikka ja myös ulkopuolelta sellainen löytyy. Polttopuita näytti varastosta löytyvän.

Ylivirtaaman havaintokohteen vieressä on toinen nuotiopaikka.

Myllylähteen parkkipaikalta on lyhyt matka (0,5 km) Juvankoskilaavulle ja Harjureittiä voi tietenkin halutessaan jatkaa eteenpäin useita kilometrejä.