Kirkkoniittu (Pori)

Sijainti: Kirkkoniitun laavulle vievälle retkeilyreitille voi lähteä joko Porin Saaristotieltä eli Pohjoiselta satamatieltä (Google mapsiin voi laittaa Pohjoinen satamatie 1097) tai Kellahden rantatieltä (osoite suunnilleen Kellahden rantatie 627). Pohjoisella satamatiellä on sillan vieressä hyvä iso parkkipaikka, jonne auton voi jättää. Jotkut ovat ajaneet autolla myös suoraan Kirkkoniitun laavun viereiselle tielle, josta laavulle on matkaa vain 200 m.

Reitin pituus: Pohjoiselta satamatieltä on Kirkkoniitun laavulle reilu 3 km (kyseessä on janareitti eli yhteensä reilu 6 km) ja Kellahden rantatieltä taas on Kirkkoniitulle reilun 4 km:n janareitti eli edestakaisin yli 8 km.

Kävelin itse 8-vuotiaan kanssa koko reitin Pohjoiselta satamatieltä Kellahden rantatielle asti, jolloin reitin pituudeksi tuli siis noin 7,5 km. Jos hakijaa ei toisessa päässä ole eikä halua samaa reittiä mennä takaisin, voisi kävellä autotietä pitkin takaisin lähtöpaikkaan ja siitä reitille tulisi lisäpituutta noin 6,5 km.

Vaikeus: Saaristotie / Pohjoinen satamatie – Kirkkoniittu -reitti oli helpohko. Sen sijaan Kirkkoniittu – Kellahden rantatie -reitti oli keskivaikea (katso lisätietoja alempaa) enkä ensimmäisenä suosittelisi kyseistä osuutta, mutta Saaristotieltä Kirkkoniittuun menevä reitti oli siis mukava!

Reitin kartan näet täältä (arcg.is). Polku näkyy myös trailmapissa.

Kirkkoniitun laavun ja kodan lähelle menee myös tie, josta on vain 200 metrin matka perille. Itselläni ei kuitenkaan ole kokemuksia siitä, onko tähän kohtaan tulevat autotiet puomilla suljettuja yksityisteitä.

Alueella on useita tuulivoimaloita, esimerkiksi laavun läheisyydessä on yksi.

Kirkkoniitulta Kellahden rantatielle menevä reittiosuus oli monesta kohtaa vaikeasti kuljettava ainakin näin keväällä, koska maasto oli hyvin märkää vanhojen metsäteiden kohdalta. Näitä väistellessä etenemisnopeus oli meillä melko hidas…

Haastetta reitille toivat myös myrskyn kaatamat puut, jotka täytyi kiertää tai ylittää.

Osittain Kirkkoniittu-Kellahden rantatie -reitti oli melko huonoa polkua.

Tämän tylsän hakkuualueen jälkeen loppureitti kulki metsäautoteitä.

Metsäjärven luontopolku (Köyliö, Säkylä)

Sijainti: Lähin paikka, mihin auton voi pysäköidä, löytyy laittamalla määränpääksi Metsäjärven (Google Mapsissa näkyvissä tässä), mutta reitille voi lähteä myös Kaarnikantieltä, jos ei halua ajaa autolla metsätietä pitkin tuohon kohtaan. Kankaanpään kylän kartta löytyy täältä, johon reitti ja mahdolliset pysäköintialueet on myös merkitty.

Reitin pituus: Me menimme tätä reittiä pitkin rengasreitin ja pituudeksi tuli noin 3,6 km. Jos liikkeelle lähtee Kaarnikantieltä (läheltä Kaarnikkaa) ja kiertää koko reitin, pituus on 5,5 km. Alueella on toki mahdollista tehdä vieläkin pidempiä retkiä.

Vaikeus: Helppo. Reitti kulkee osittain metsäautoteitä pitkin, mutta järven vieressä kulkeva osuus on kapeampaa metsäpolkua. Parissa kohtaa pitkospuita.

Me aloitimme reitin kulkemalla lähtöpaikasta ensin järvelle, mutta jälkikäteen ajatellen olisi ollut kivempi kiertää ensin tylsempi metsäosuus, jolloin laavukin olisi ollut vasta loppuvaiheessa matkaa. Koska emme lähteneet liikkeelle Kaarnikantieltä, pieni osuus reitistä jäi näkemättä.

Laavun lisäksi reitiltä löytyy varauskota.

Reitillä oli näin keväällä pari mutaista kohtaa, jotka pystyi onneksi melko hyvin sivusta kiertämään.

Tieosuudet olivat hieman tylsiä, mutta muuten reitti oli ”ihan kiva”.

Kynäsjoen retkeilyreitti (Pomarkku)

Sijainti: Osoite Riuttansalmentie, Pomarkku. Tien vieressä näkee kylttejä eri koskipaikoista ja auton voi siis pysäköidä esimerkiksi Vääräkosken lähelle (osoite suunnilleen Riuttansalmentie 280, autotien varressa on levennys, johon helposti pari autoa sopii). Jos reittiä kulkee vastavirran suuntaan, lähtöpaikkana voisi olla Kynäskoski.

Reitin pituus: Janareitti (paitsi jos takaisin haluaa kulkea pelkkää autotietä), joten pituus on itse valittavissa. Vääräkoskelta Kynäskoskelle on kartasta mitattuna noin 3,5 km per suunta.

Tätä reittiä emme ole kulkeneet kokonaan. Lähdimme Vääräkoskelta liikkeelle ja polku kulki pitkään tylsällä hakkuualueella, joten päätimme palata takaisin jo melko lyhyen kävelyn jälkeen.

Jo talvella kävimme katsomassa, miltä Kukonkosken ja Vääräkosken laavu näytti, mutta retkeilyreittiä emme silloin kulkeneet, koska lunta oli liikaa. Laavuilla oli hyvin puita, mutta jos et ole lunastanut kalastuslupaa, vie omat puut mukanasi.

Vääräkosken laavulle menee hyvä soratie autotieltä.

Palasimme keväällä katsomaan joen vieressä kulkevaa retkeilyreittiä, joka kulkee kohti Inhottujärveä, mutta reitti oli hieman pettymys. Jokimaisema on toki nätti, mutta kävelimme Vääräkoskelta reittiä eteenpäin arviolta kilometrin ja koko matka oli hakkuualuetta. Sen jälkeen palasimme takaisin, joten en toki tiedä, onko koko reitti samanlaista, mutta tämän perusteella en täällä retkeilyä ensimmäisenä lähtisi suosittelemaan.

Ps. Harjantietä ajaessa voi käydä katsomassa Kynäsjoen Harjakoskea.

Koskeljärvi (Eura)

Sijainti: Lähtöpisteitä on useampia. Tämä merkintä on Uhrattu-nimisestä paikasta, joka löytyy Uhratuntien päästä. (Muissa paikoissa emme ole vielä käyneet, joten niistä voit lukea tietoja esim. luontoon.fi-sivustolta.)

Reitin pituus: Itse valittavissa eli janareittiä voi kulkea haluamansa pituuden, mutta koko reitti Uhratusta Pyhäniemen laavulle on reilu 4 km (eli yht. lähemmäs 9 km) tai jos vaeltaa Latosaarelle asti, reitin pituus on lähemmäs 11 km per suunta.

Vaikeus: Helppo esteetön soratie aluksi; reitti muuttuu myöhemmin metsäpoluksi ja pitkospuiksi.

Reitillä on aluksi kaunis järvimaisema ihailtavana.

Uhratusta löytyy nuotiopaikka, kun kääntyy aluksi reitin lähtökohdassa vasemmalle (varsinainen reitti lähtee siis oikealle).

Olimme retkeilemässä lasten kanssa ja teimme siksi vain lyhyehkön retken tällä kertaa, koska kävimme myös muualla Eurassa (Harolassa) samalla kertaa. Täten tämän reitin metsäosuudesta ja Pyhäniemen laavusta ei ole toistaiseksi kokemuksia jaettavaksi.

Kuasman kiäppi (Kiikoinen, Sastamala)

Sijainti: Kiikoisissa Kuorsumaanjärven ympärillä. Lähtöpaikkoja reitille on useita, esimerkiksi Kakkurilammintiellä ja Hepokorventiellä on parkkipaikka.

Pituus: Kokonaisuudessaan ”kiäppi” on lähes 14 km (ilman lisäkiäppiä), mutta siitä voi tietenkin kulkea vain haluamiaan osuuksia. Katso kartta esim. täällä.

Vaikeus: Reitti kulkee monenlaisten maastojen läpi: on mm. metsäpolkua, pitkospuita ja ihan tavallisia autoteitä.

Valitettavasti tästä reitistä ei ole vielä suuremmin kokemuksia, joten merkintää päivitetään/täydennetään myöhemmin! Ja lukijathan saavat myös jakaa kokemuksiaan kommenttikentässä.

Kuorsumaanjärven lintutorni ja laavu

Auton voi jättää osoitetulle paikalle Kakkurilammintien varrella. Kyseiseltä paikalta lintutornille on vain noin 300 metrin matka per suunta. Polku kulkee ojan vieressä, reitillä pitkospuita.

Ps. Tältä alueelta ei ole kovin pitkä matka Laviantien varrella olevalle Pirulanvuorelle.

Poikeljärven reitti (Pori)

Sijainti: Jos etsit lyhyttä reittiä esim. lasten kanssa käveltäväksi, liikkeelle kannattaa lähteä Huilausnevantien ja Aromäentien risteyksestä (katso sijainti Google Mapsissa), josta tämä merkintä kertoo. Jos taas etsit pitkää reittiä, hyvä lähtöpaikka on Onnenkoski, josta löytyy oma merkintänsä.

Reitin pituus: N. 1,5 km per suunta eli yhteensä kolme kilometriä (janareitti), jos liikkeelle lähtee em. mainitusta tien risteyksestä.

Vaikeus: Suurelta osin kivikkoinen metsäpolku.

Matkan varrella on paljon kivikkoista hakkuualuetta.

Poikeljärven rannalta löytyy laavu ja nuotiopaikka sekä puucee.

Keidaslammi (Noormarkku, Pori)

Sijainti: Keidaslammelle pääsee kahdesta eri suunnasta, Laviantien tai sitten Kourijärven suunnasta. Tämä merkintä kertoo Laviantien puolelta lähtevästä polusta. Jos haluat lyhyen reitin esim. lasten kanssa käveltäväksi, auton voi jättää Laviantieltä kääntyvän Vihdanmäentien jälkeen jatkuvan lyhyen nimettömän tien päähän, johon sopii auton pysäköimään. (Huom. Aiemmin linkki oli väärin, nyt pitäisi johtaa sopivaan kohtaan. Jos kirjoitat Google Mapsin navigointiin määränpääksi Keidaslammin, se ohjaa hieman muualle, joten katso tarkemmin polun lähtöpiste silloin esim. retkikartasta.)

Reitin pituus: Monia mahdollisuuksia. Vihdanmäentien jälkeen olevalta nimettömältä tieltä on Keidaslammen laavulle matkaa vain noin 1 km, mutta toisaalta taas on mahdollisuus tehdä monen kilometrin retki lähtemällä joko Inhottujärven parkkipaikalta tai Kourijärven parkkipaikalta (tai jos tulee linkin takaa löytyvästä kohdasta, voi jatkaa Keidaslammin laavulta pidemmälle kohti Kalajärveä). Esim. Inhottujärveltä Keidaslammelle on n. 6 km. Katso kartta, johon merkitty myös reittien pituudet tai käytä retkikartta.fi:tä.

Vaikeus: Metsäpolkua, jonka varrella mm. paljon kiviä sekä lisäksi suo-osuudella pitkospuut.

Kiva vaihteleva reitti!

Keidaslammen laavulla ei ole tavallista nuotiopaikkaa, mutta kamiina löytyy.

Ps. Inhottujärvestä on oma merkintänsä.

Torajärvi – Mustalahti – Kuuskoskenlahti -reitti (Noormarkku, Pori)

Reitti on osa Noormarkun retkeilyreittiä.

Sijainti: Jos retkelle lähtee Noormarkusta läheltä Ahlströmin aluetta, auton voi jättää Vanhan sahan tien päähän, sillan ja punaisen ladon viereen. (Vanhan sahan tie 95). Mustalahden ja Kuuskoskenlahden lähellä osa teistä on yksityisteitä, joilla on kielletty ajamasta, mutta myös ainakin Sauvakoskentielle on mahdollista pysäköidä.

Reitin pituus: Janareitti eli itse valittavissa, miten pitkälle haluaa kävellä… Jos kävelee Vanhan sahan tieltä Mustalahden nuotiopaikalle, pituus on arviolta vajaa 5 km ja siitä on vielä n. 3 km Kuuskoskenlahden laavulle. Kuuskoskenlahden laavulta Sauvakoskentielle on noin 2,5 km. Reitti on selvästi merkitty.

Vaikeus: Helppo/keskivaikea. Reitti on esteetön vain Vanhan sahan tieltä Torajärven laavulle asti; sen jälkeen ei. Reitti kulkee kivikkoisia metsäpolkuja pitkin sekä esim. parissa kohtaa pitkospuita. Korkeuserot ovat pieniä.

Reitti kulkee paljolti voimakkaasti virtaavan Noormarkunjoen varrella. Maisemat ovat hienot ja vaihtelevat. Torajärven ja Mustalahden välisellä osuudella on aitaus, jossa ilmeisesti voisi nähdä peuroja/kauriita(?), mutta itse en niitä bongannut.

Sekä Torajärven että Kuuskoskenlahden laavulla on nuotiopaikka ja puucee. 

Torajärven laavu

Vanhan sahan tieltä Torajärven laavulle on matkaa reilu kilometri soratietä pitkin. (Torajärven laavulle olevasta lyhyestä reittiosuudesta on kirjoitettu myös aiemmassa merkinnässä, mutta tässä merkinnässä tietoja hieman pidemmältä osuudelta.)

Pian Torajärven laavun jälkeen reitti kulkee jonkin aikaa (peura-?)aitauksien vierestä. Sen jälkeen polku jatkuu metsässä sekä Noormarkunjoen rannalla.

Mustalahden nuotiopaikka

Mustalahdelle tultaessa täytyy kulkea pienen matkaa soratietä pitkin. Sen jälkeen sillan vierestä löytyy nuotiopaikka. Kun sillan ylittää, pääsee jatkamaan matkaa kohti Kuuskoskenlahden laavua. Reitti kulkee voimakkaasti virtaavan joen vieressä.

Kohti Kuuskoskenlahden laavua

Kiva reitti, suosittelut!

Kräsoora (Merikarvia)

Sijainti: Auton voi pysäköidä parkkipaikalle, jonka osoite on Kräsoorantie 243, mutta huom. Google Mapsissa saareen vievä tie ei näy oikein. Google Mapsiin voi siis laittaa osoitteeksi Maarintie; kyseinen tie vie Kräsooran saarelle asti.

Reitin pituus: Todella lyhyt – pysäköintialueelta matkaa laavulle vain noin 200 m.

Vaikeus: Helppo ja esteetön soratie laavulle asti. Laavulta voi jatkaa merinäköalapaikalle, mutta se on kapeaa metsäpolkua (senkin pituus vain n. 200 m).

Hieman tylsä kohde, kun olemme tottuneet kävelemään luonnossa retkillä useita kilometrejä, mutta jos etsii Merikarvialta luonnosta nuotiopaikkaa, jonne ei tarvitse kävellä pitkää matkaa, on tämä siihen sopiva.

+ Lisävinkki: Merikarvialla kannattaa käydä tutustumassa myös moniin alueella oleviin koskiin (tässä kartta). Koskien lähelle pääsee pysäköimään autolla, joten kävelyä ei tule ei paljoa.

Lankosken luontopolusta on oma merkintänsä tässä blogissa. Alla oleva kuva sen sijaan on Piinukoskelta. (Lokakuussa 2020 käydessämme Piinukosken riippusilta oli sortunut ja täten pois käytöstä. )

Pirulanvuori ja Suodenniemen retkeilypolut (Sastamala)

Sijainti: Jos olet menossa Pirulanvuoren näkötornille, auton voi jättää Laviantien varteen pienelle parkkipaikalle (osoite: Laviantie 600, Sastamala). Samasta paikasta voi lähteä alueen luontopolulle.

Reitin pituus: Laviantien varresta Pirulanvuoren näkötornille on matkaa vain 250 metriä. Pienten lasten kanssa voi jäädä seikkailemaan ihan vain Pirulanvuoren päälle (siinäkin saa mukavaa ulkoilua riittävästi, kun kiipeilee kallioilta toisille), mutta jos kaipaa pidempää luontopolkua, voi lähteä kulkemaan Suodenniemen retkeilyreittiä. Reitin kokonaispituus on ilmeisesti noin 10 km, mutta me teimme lasten kanssa muutaman kilometrin pituisen reitin, jossa kiersimme Huutijärven ja Kaituri-järven. (Polku näkyy retkikartta.fi:ssä, mutta netistä löytyy myös pdf-kartta.)

Vaikeus: Melko helppo, toki kallioilla pitää lasten kanssa olla varovainen. Ei ole esteetön.

Pirulanvuoren näkötorni nousee korkealle ja sieltä voi katsella maisemia pitkälle mm. Palojärven ympäristöön.

Me jatkoimme Pirulanvuorelta kohti Huutijärveä, polku on merkitty keltaisin merkein puissa. Huutijärveltä jatkoimme matkaa kohti Kaituria ja sen matkan varrella oli kota, jonka vieressä söimme eväät. Molemmilla näillä kahdella pienellä lammella/järvellä oli useita laitureita – niillä voisi kai kalastaa. Tällä osuudella ei ole laavua, mutta kartan mukaan sellainen löytyy toiselta puolelta reittiä mm. Suodenjärven vierestä.

+ Lisävinkki: Pirulanvuoren näkötornin parkkipaikalta on lyhyt matka pienelle putoukselle (Velhonvuoren putous), jota kannattaa ilmeisesti käydä katsomassa kevätaikaan. Me olimme retkeilemässä syksyllä, jolloin putousta ei juuri putoukseksi erottanut edes… Lisäys: uudella retkellä kävimme helmikuussa ja silloin jäinen putous oli hienon näköinen.