Nuuksion kansallispuisto

Tässä merkinnässä tietoa seuraavista kierroksista: Haukankierros, Korpinkierros ja Soidinkierros.

Sijainti: Kansallispuisto sijaitsee Espoon, Kirkkonummen ja Vihdin alueella. Pysäköintipaikkoja on useita. Meidän yöpymispaikka oli tällä kertaa Hotelli Nuuksiossa, joten pysäköimme auton sen viereiselle parkkipaikalle (Naruportintie 70, Kirkkonummi) ja lähdimme siitä liikkeelle. Haukkalammen parkkialue löytyy osoitteesta Haukkalammentie 32 (Espoo).

Reitin pituus: Kansallispuistossa menee useita erilaisia merkittyjä rengasreittejä (2-10 km:n välillä) sekä sen lisäksi voi kulkea esim. yhdysreittejä pitkin paljon pidempiäkin reittiyhdistelmiä. Nuuksion kansallispuiston kartta pdf:nä.

Vaikeus: Riippuu reitistä, mutta suurimmaksi osaksi melko helppokulkuisia/keskivaikeita reittejä. Korkeuseroja kuitenkin on monilla reiteillä. Haukanholman keittokatokselle pääsee esteettömästi.

Me kuljimme noin 13 km:n kierroksen hotellilta Haukkalammelle (osittain Korpinkierroksen polkuja pitkin) ja sen jälkeen kiersimme Haukankierroksen, kunnes palasimme takaisin Korpinkierrosta pitkin hotellille. Erikseen kiersimme lisäksi muutaman kilometrin mittaisen Soidinkierroksen.

HAUKANKIERROS

Melkein 4 km:n pituinen ympyräreitti. Korkeuseroja on ja sen myötä myös hienoja näköaloja. Haukankierroksen varrella on myös mukava Mustalammen taukopaikka, josta löytyy keittokatos. Reitiltä voi poiketa myös halutessaan Haukanholman esteettömälle keittokatokselle, jonne pääsee myös parkkipaikalta suoraan alle kilometrin pituista reittiä pitkin.

KORPINKIERROS

Kiva reitti, jonka pituus on noin 7 km. Korkeuseroja on jonkin verran. Reitin varrella on Holma-Saarijärven nuotiopaikka/laavu sekä myös Mustalammen keittokatos.

Nuuksion kansallispuistossa on paljon puroja, joissa virtasi ainakin tähän vuodenaikaan vettä runsaasti.

Luontoon.fi kertoo, että Mustalammen nähtävyytenä on ajelehtivat turvelautat, mutta nyt lampi oli vielä jäässä.

Mustalammen taukopaikka näkyy seuraavassa kuvassa.

SOIDINKIERROS

Noin 4 km:n pituinen rengasreitti. Helppokulkuinen, reitin hienoin kohta oli mielestäni näkymä Soidinsuolle. Reitin varrella ei ole laavua tai muutakaan nuotiopaikkaa. (Hotellin läheisyydessä oli laavu, mutta ei tullut varmistettua, onko se vapaasti käytössä.)

Tänne olisi kiva tulla kesäaikaan kiertämään muitakin reittejä. 🙂

Liesjärven kansallispuisto (Tammela)

Tästä merkinnästä löytyy tietoa Pirttilahden pysäköintipaikalta sekä Korteniemen perinnetilalta lähtevistä reiteistä. Aiemmin tässä blogissa on julkaistu merkintä Peukaloisen polusta.

Sijainti: Korteniemen perinnetila sijaitsee osoitteessa Korteniementie 242 (Tammela) ja Pirttilahden pysäköintialue osoitteessa Kanteluksentie 211.

Reitin pituus: Monia vaihtoehtoja alle 2 kilometrin reiteistä useamman kilometrin reitteihin. Esimerkiksi Pohjantikan polku on 5 km pituinen ja Hyypiön polku noin 3 km (molemmat rengasreittejä). Katso kansallispuiston pdf-esite.

Vaikeus: Ahonnokan, Punatulkun ja Pohjantikan metsäpolut ovat melko helppokulkuisia eikä niillä juurikaan ole korkeuseroja. Hyypiön polulla korkeuseroja on hieman. Kyynäränharjun polku on helppo ja leveä eli siinä voisi kulkea myös lastenrattaiden kanssa. Reitit ovat selvästi merkittyjä.

Korteniemen perinnetila

Kesäaikaan täällä näkee lampaita, lehmiä ja kanoja (pihapiirin rakennusten lisäksi). Myös savusauna löytyy, joka oli nyt Suomen luonnon päivänä kaikille avoimena, mutta saunaa on muina aikoina mahdollista vuokrata.

Korteniemen tilalta voi lähteä kolmelle lyhyehkölle rengasreitille: Ahonnokan luontopolku (1,3 km), Punatulkun polku (3,1 km) ja Pohjantikun polku (5 km), jotka kulkevat siis aluksi samaa reittiä. Ilvesreittiä pitkin täältä voi lisäksi kulkea kohti Kyynäränharjua ja tehdä siten pidempiä reittejä kansallispuiston toiselle puolelle. Me yhdistimme Ahonnokan luontopolun Pohjantikan polkuun.

Ahonnokan luontopolku

Luontopolun varrella on infotauluja, joissa kerrotaan alueen luonnosta.

Polulta voi poiketa katsomaan Liesjärven kauniita maisemia aivan rannasta.

Pohjantikan polku

Reitillä on lahopuita ja asiasta varoitetaan kyltilläkin. Polun varrella on jonkin verran kaatuneita puita, jotka täytyy ylittää, alittaa tai kiertää.

Jos ei halua kävellä Korteniemen tilalta Kyynäränharjulle asti, Pirttilahden pysäköintialueelta on lyhyt matka Kyynäränharjulle ja se toimii lähtöpaikkana myös noin 3 kilometrin mittaiselle Hyypiön polulle.

Kyynäränharju

Kyynäränharjun reitiltä on hienot näköalat Liesjärvelle ja Kyynäräjärvelle, mitkä kaksi järveä harju siis toisistaan erottaa.

Hyypiön polku

Hyypiönkalliolta on upea näköala Tapolanjärvelle!

Monipuolinen kansallispuisto, jota voi lämpimästi suositella pientenkin lasten kanssa retkeileville, sillä reitit ovat suht helppoja ja lyhyitä. 🙂 Esteettömästä Peukaloisen polusta löytyy oma merkintä. Lisäksi Torronsuon kansallispuisto on melko lähellä tätä kansallispuistoa.

Isojärven kansallispuisto (Kuhmoinen)

Sijainti: Alueelta löytyy pari pysäköintialuetta kansallispuiston eri laidoilta: Heretty (Kylämäntie 1335, Kuhmoinen) ja Kaatvuoren pysäköintialue (Huhtalantie).

Reitin pituus: Monenlaisia rengasreittivaihtoehtoja. Esimerkiksi Hevosenlenkki on 6 km pituinen reitti, jonka mies kiersi tällä kertaa lasten kanssa, mutta itse kuljin Savottapolun (10 km) ja Jätkän polun (11 km), jolloin nämä kaksi yhdistettynä reitin pituus oli n. 20 km. Kannuslahden esteetön janareitti on puoli kilometriä per suunta. Katso tarkemmin pdf-esite.

Vaikeus: Osa reiteistä on helppoja, osa keskivaikeita, koska korkeuseroja on ja polut ovat juurakkoisia & kivikkoisia.

Savottapolku (+ Hevosenlenkki ja Heretyn luontopolku)

Osan matkasta Hevosenlenkki ja Heretyn luontopolku kulkevat samaa reittiä kuin Savottapolku.

Maisema Hevosjärvelle on kaunis.

Hevosjärven upeiden maisemien jälkeen voi nähdä majavien padon. Tässä kohtaa reittiä Savottapolku lähtee eri suuntaan kuin Hevosenlenkki.

Savottapolku suuntaa kohti Latokuusikkoa, joka on rajoitusaluetta eikä lumettomana aikana ole sallittua liikkua kuin polulla.

Latokuusikon jälkeen reitti kulkee jonkin aikaa melko tavallisessa kallioisessa metsämaisemassa.

Vahterjärveltä löytyy laavu ja nuotiopaikka. Tämä näytti olevan suosittu telttailupaikka!

Jätkän polku (ja Majavapolku)

Itse kiersin siis Savottapolun ja Jätkän polun yhdistettynä, jolloin Vahterjärven kohdalla siirryin Jätkän polulle. Savottapolun loppuosuudesta on kuvia merkinnän loppupuolella. (Jos Jätkän polulle lähtisi Kaatvuoren pysäköintipaikalta, nämä seuraavat maisemat löytyisivät vasta reitin puolivälin jälkeen.)

Jätkän polku menee pienen matkan myös pitkin Isojärven rantaa.

Kalalahdelta löytyy mm. nuotiopaikka. Tässä kohtaa reitti myös muuttuu helppokulkuiseksi Majavapoluksi (Majavapolku on suurelta osin vanhaa metsäautotietä).

Majavapolkuosuus oli mielestäni melko tylsä, mutta myös sen varrella on mahdollisuus nähdä majavien rakentama pato.

Majavapolulta Jätkän polku erkanee taas pienemmäksi metsäpoluksi ja pian maisemissa näkyy upeita kallioita.

Lortikka, Savottapolun loppuosuus ja Kannuslahti

Jätkän polku kulkee ohi Lortikan alueen. Täällä olisi mahdollisuus vuokrata vanha tupa.

Lortikan nuotiopaikan jälkeen käännyin takaisin Savottapolulle, joka menee ohi upean Lortikanvuoren.

Lortikanvuori on rajoitusaluetta herkän kalliokasvillisuuden vuoksi eli lumettomana aikana kulkeminen on sallittua vain merkityllä polulla. En käynyt itse Lortikanvuoren polulla tällä kertaa.

Savottapolun loppupuolella kuljetaan ohi kauniin Kannuslahden, josta löytyy laavu ja nuotiopaikka. Kannuslahdelta polku Heretyn pysäköintialueelle asti on esteetön.

Suosittelut! Minulta tähän parinkymmenen kilometrin kierrokseen meni taukoineen viisi tuntia, mutta jos haluaisi edetä hitaammin ja jäädä yöksikin, soveltuu Isojärven kansallispuisto siihen oikein mainiosti. Ehkäpä hyvällä tuurilla hämärässä voisi bongata myös majavia puuhissaan. 🙂

Kuuskajaskari (Rauma)

Sijainti: Rauman saaristossa. Kesäaikaan reittiliikenne vie Suvitien Merijakamolta saarelle noin puolessa tunnissa (Rauman Saaristokuljetus, aikuiselta meno-paluu 25e, ks. lisätietoja nettisivuilta).

Reitin pituus: Saarella kulkeva merkitty polku on noin 2 km:n mittainen. Kyseessä ei ole kuitenkaan vain luontopolku, vaan saarelta löytyy vanhoja Puolustusvoimien toimintaan liittyviä kohteita, mm. tykkejä, ampumaratoja ja torneja. Sotilaallinen toiminta on loppunut kokonaan vuosituhannen vaihteessa (lue lisää).

Vaikeus: Helpohko.

Kuuskajaskarin linnakesaari kuuluu Selkämeren kansallispuistoon, johon kuuluu myös mm. Sälttöö ja Leveäkarin alue Porissa.

Luontopolun/linnakepolun varrelta voi etsiä erilaisia kohteita, jotka näkyvät seuraavassa kuvassa.

Seuraavassa kuvassa näkyy ”Riitan suo”, joka sijaitsee kallion kolossa.

Seuraavan kuvan alueella pääsee näkemään diabaasisauman.

Entiseen säähavaintotorniin pääsee kiipeämään ja siten näkee pitkälle hienoa merimaisemaa.

Saarella on ravintola eli eväitäkään ei välttämättä tarvitse mukaan ottaa (mutta tarvittaessa nuotiokatoksia löytyy). Lisätietoja: Kuuskajaskari.fi

***

Ps. Tämä oli blogin 155. merkintä ja ikää sivustolla nyt siis 3 vuotta. 🙂

Etelä-Konneveden kansallispuisto (Rautalampi)

Tässä merkinnässä tietoa Kalajan kierroksesta.

Sijainti: Me lähdimme liikkeelle Kalajan pysäköintialueelta eli osoitteesta Törmälän metsätie 136, Rautalampi.

Reitin pituus: Kalajan kierros on 4,6 km pitkä, mutta kansallispuistossa on mahdollista kiertää myös esim. 14 kilometrin mittainen Kolmen vuoren vaellus. Kansallispuiston esite pdf:nä.

Vaikeus: Kalajan kierroksella on huomattavia korkeuseroja, minkä vuoksi melko haastava reitti. (Jos haluaa tehdä lyhyen ja helpon luontoretken, parkkipaikalta voi retkeillä vain Vuori-Kalajan laavulle asti eikä lähteä kiertämään koko kierrosta. Myös lyhyt esteetön reitti on mahdollinen, katso lisätietoja luontoon.fi-sivustolta.)

Kaunis reitti ja Kalajanvuoren laelta on upea maisema pitkälle! Lämpimät suosittelut. Reitti on selvästi merkitty.

Reitin varrella on laavu (puolikota) ja nuotiopaikka.

***

Ps. Olethan huomannut, että retkiämme voi seurata myös Instassa? 🙂

Kolin kansallispuisto

(Nyt ollaan kaukana Satakunnasta ja Kolin kansallispuistosta on netissä tietenkin paaaljon tietoa, mutta tässä kuitenkin tiivistetysti meidän kulkemat reitit. Kolin reittien kartta löytyy netistä pdf:nä.)

KOLIN LUONTOKESKUKSELTA LÄHTEVÄT REITIT

Huippujen kierros

Lyhyt (n. 1,5 km) rengasreitti, jonka varrella pääsee näkemään upeita maisemia Ukko-Kolin, Akka-Kolin ja Paha-Kolin huippujen päältä. Tämä ei ole vaativa reitti.

Mäkrän kierto

Melko vaativa rengasreitti (n. 7,5 km) huomattavien korkeuserojen vuoksi. Kuitenkin ehdottomasti suositeltava kaikille, joilla on riittävästi peruskuntoa korkeaan nousuun. Mäkrävaaren laella näkee kuuluisan männyn. Reitin varrella on nuotiopaikka Ikolanaholla.

Kolinuurron kierros

Noin kolmen kilometrin mittainen rengasreitti, jolla on suuria korkeuseroja eli vaatii myös jonkinlaista peruskuntoa.

*

PAIMENENVAARAN PYSÄKÖINTIALUE

Paimenen polku

Tämä on noin 2,5 kilometrin mittainen ympyräreitti. Myös tällä reitillä on suurehkoja korkeuseroja eli ei aivan huonokuntoisimmille, vaikka reitti ei olekaan pitkä. Reitin varrella on nuotiopaikka.

*

PIRUNKIRKON PYSÄKÖINTIALUE

Pirunkirkko

Autotieltä on vain lyhyt kävely Pirunkirkko-luolalle (matkalla on pitkät portaat), mutta toki täältä on mahdollista mennä pidempiäkin reittejä Kolin muille alueille esim. Kiehisen kierrosta pitkin. Luolaan sopii kulkemaan sisälle aikuinenkin.

***

Seuraavan kuvan näköala löytyy Mäkrän kierron / Kolinuurron kierroksen varrelta.

Seuraava maisema on Paha-Kolilta kuvattu.

Liesjärven kansallispuisto (Tammela)

Tässä merkinnässä esittelyssä Peukaloisen polku, muista reiteistä tietoa ja kuvia toisessa merkinnässä.

Sijainti: Alueella on useita pysäköintipaikkoja, joten suunnittele reitti etukäteen ja valitse lähtöpaikka sen perusteella. Me lähdimme tällä retkikerralla liikkeelle Kanteluksentieltä (tai lähempi parkkipaikka Katavalammintie), koska kiersimme Peukaloisen polun, mutta monien muiden merkittyjen kierrosten lähtöpiste on Korteniementien pysäköintialue (Korteniementie 242). Katso kansallispuiston pdf-esite.

Reitin pituus: Peukaloisen polku on noin 4 km, mutta Liesjärven kansallispuistossa on toki monenlaisia mahdollisuuksia 1-5 km välillä sekä erilaisia polkuja yhdistelemällä voi toki kulkea oman useiden kilometrien pituisen reitin. Alueella kulkee myös Hämeen Ilvesreitin polkuja.

Vaikeus: Suurimmaksi osaksi helppo.

Peukaloisen polku

Peukaloisen polku on vaativa esteetön reitti, mutta ilman apuvälineitä kulkevalle se on siis helppo reitti. Vastapäivään kierrettäessä on lyhyt matka Peukalolammin laavulle.

Kaksvetinen

Täältä löytyy kota ja nuotiopaikka kauniilla näköalalla Kaksvetinen-järvelle.

Hieman Kaksvetisen jälkeen poikkesimme Peukaloisen polulta Ilvesreitin reittipätkälle, joka ei siis ole esteetön.

Seuraavan kuvan tieosuuteen päättyi Peukaloisen polku.

Lue myös toinen merkintä Liesjärven kansallispuistosta, jossa esittelyssä kansallispuiston muita reittejä (mm. Pohjantikan polku ja Hyypiön polku). Lisäksi Torronsuon kansallispuisto on melko lähellä tätä kansallispuistoa.

Torronsuon kansallispuisto (Tammela)

Sijainti: Somerontieltä löytyy kaksi pysäköintialuetta. Osoitteessa Somerontie 840 sijaitseva Pehkun parkkialue on isompi, mutta jos etsit lyhyttä esteetöntä reittiä, lähde liikkeelle Kiljamon parkkipaikalta eli osoitteesta Somerontie 732.

Reitin pituus: Erilaisia mahdollisuuksia. Kiljamonkierros on pituudeltaan vain 1,5 km, mutta pidempi rengasreitti Suotaival on noin 8,5 km pitkä. Lisäksi alueella on kaksi lyhyttä esteetöntä janareittiä. Tarkempia tietoja reiteistä täällä.

Itse kävelin Suotaival-reitin, mutta lapset kävelivät miehen kanssa lyhyemmän reitin Pehkun pysäköintialueelta Kiljamoon ja siellä siis kiersivät Kiljamonkierroksen ennen takaisin paluuta (silloin reitin pituus yhteensä noin 3,5 km).

Vaikeus: Melko helppo. Reitti on suurimmaksi osaksi pitkospuilla kulkemista.

SUOTAIVAL

Pehkun pysäköintialueelta vastapäivään kiertäen reitti kulkee aluksi pienen osuuden metsäpolkua ennen pitkospuita.

Suo-osuuden jälkeen reitti kulkee pienen matkan autotietä pitkin, kunnes jälleen käännytään metsään.

Louhos

Reitti kulkee ohi Härksaaren vanhan avolouhoksen. Louhokselta on louhittu aikoinaan mm. kvartsia.

Metsäosuuden jälkeen reitti kulkee suolla pitkin pitkospuita yli kaksi kilometriä.

KILJAMONKIERROS (+Suopursupolku ja Suokukkapolku)

Kiljamon taukopaikalla on keittokatos, nuotiopaikka ja käymälä sekä näköalatorni.

Kiljamonkierros ei kuulu kokonaisuudessaan Suotaival-reittiin, mutta itse kuljin reitin siten, että näin myös esteettömän pitkospuuosuuden.

Jos etsit reittiä, jolla saat kävellä pitkän matkan suolla pitkospuilla, on tämä oikein hyvä valinta!

Vajosuon vaellus (Kurjenrahkan kansallispuisto)

Sijainti: Reitille voi lähteä useasta eri paikasta. Omana lähtöpaikkanani oli Kurjenpesä (osoite: Kuhankuonontie, Pöytyä). Liikkeelle voisi hyvin lähteä myös esimerkiksi Rantapihan pysäköintialueelta (Savojärventie, Nousiainen) tai Vajosuon pysäköintipaikalta (Vajosuontie, Rusko). Netistä löytyy kansallispuiston esite pdf:nä, jossa on merkittynä kaikki pysäköintialueet.

Reitin pituus: Noin 30 km (rengasreitti). Kurjenrahkan kansallispuiston lyhyemmistä reiteistä on kerrottu aiemmassa merkinnässä.

Vaikeus: Helpohko. Tavallisia metsäpolkuja, pitkospuita ja osittain tiellä kulkemista. Vain vähän korkeuseroja.

Minulta reitin kiertämiseen meni noin 7,5 tuntia parilla tauolla, mutta vähemmän metsäkävelyitä harrastavan tai muuten rauhallisemmin etenevän kannattaa toki varata selvästi enemmän aikaa (mieluiten yön yli kestävä retki).

Lähdin itse kiertämään vaellusreittiä Kurjenpesältä vastapäivään eli ensimmäiseksi Savojärven osuuden, vaikka Savojärven kierroksen merkitty kiertosuunta onkin myötäpäivään, mutta halusin kulkea kauniin järviosuuden aamuauringossa. Seuraava kuva on Kurjenpesän laiturilta.

Savojärven osuuden jälkeen reitti jatkuu Rantapihalta kohti Pukkipalon kierrosta. Tällä osuudella on pieni matka autotiellä kulkemista, mutta muuten tämä osuus on oikein mukava ja nätti.

Itse poikkesin tältä osuudelta tekemään pienen lisäkäynnin Lakjärvelle, vaikka se ei Vajosuon vaellukseen varsinaisesti kuulukaan. Tämä lisäsi vaellukselle pituutta vain reilun kilometrin.

Lakjärveltä jatkoin Pukkipalon kierrosta.

Pukkipalon kierroksella on pienesti korkeuseroja, sillä reitti nousee Takaniitunvuorelle.

Takaniitunvuorelta vaellusreitti jatkuu tietä pitkin ja sen jälkeen on taas noin parin kilometrin kallioinen metsäosuus.

Tämän metsäosuuden jälkeen reitti kulkee jälleen autotietä pitkin melko pitkän osuuden ja kaiken lisäksi kyseessä oli näin syksyllä melko mutainen tie… Sen jälkeen kuitenkin reitti siirtyi taas joksikin aikaa kulkemaan rämesuolla ja metsässä.

Tämän jälkeen reitti eteneekin nimikkosuolleen eli Vajosuolle. Reitiltä voi poiketa lintutornille.

Vajosuon metsäosuuden jälkeen reitti kulkee jälleen autotietä pitkin Töykkälään. Töykkälä–Kurjenpesä -osuudella on pitkospuuosuuksia suolla sekä tavallista metsäpolkua Kurjenrahkan alueella. Myös tällä osuudella yksi lintutorni.

Viimeinen lyhyt osuus reitistä ennen Kurjenpesää on esteetöntä Karpalopolkua.

Monipuolinen ja hieno reitti, vaikka toki autotieosuuksia olisi toivonut olevan hieman vähemmän.

***

Ps. Jos pitkät vaellusreitit kiinnostavat, oletko tutustunut Joutsijärven retkeilyreittiin?

Seitsemisen kansallispuisto (Uittajanpolku ja Saari-Soljanen, Kuru/Ikaalinen)

Sijainti: Uittajanpolulle voi lähteä Koverosta (osoite: Seitsemisentie 948, Ikaalinen) tai vaikkapa Saari-Soljasen parkkipaikalta (Soljostentie, tarkempi kohta löytyy Google Mapsista nimellä ”Saari-Soljanen pysäköintialue”).

Reitin pituus: Uittajanpolun pituus on 18 km (rengasreitti). Saari-Soljasen rengasreitti on 2 km pitkä ja siitä pieni osuus (n. 500 m) on esteetöntä. Netistä löytyy pdf:nä Seitsemisen esite.

Vaikeus: Helpohko. Uittajanpolku on tavallista metsäpolkua ja pitkospuita sekä osittain myös metsäteitä pitkin kulkevaa. Saari-Soljasen reitti kulkee suolla eli reitillä on paljon pitkospuita.

PS. Seitsemisen kansallispuistosta on myös kaksi aiempaa merkintää: Torpparintaival (ja Aarnipolku) sekä Runokangas (ja Harjupolku).

Uittajanpolku

Jos lähtöpaikkana on Kovero, Uittajanpolku kulkee aluksi (ja myös lopuksi) samaa reittiä kuin Torpparintaival ja lisäkuvia voikin katsoa siitä reitistä kertovasta merkinnästä. Tällä osuudella on hieman korkeuseroja harjun vuoksi, mutta muuten Uittajanpolku on melko tasainen reitti.

Kun reitti kääntyy Multiharjulta eri suuntaan kuin Torpparintaival, polku muuttuu kapeammaksi ja kyseisellä osuudella olevat pitkospuut ovat osittain huonokuntoisia.

Reitti ei ole kovin tiheään merkitty (välillä puissa on valkoisia pisteitä, varmaankin jonkun aiemman reitin jäljiltä? ja isommissa risteyksissä kyltit opastavat kulkusuuntaa), mutta pärjäsin kuitenkin itse ilman karttaa.

Ensimmäinen taukopaikka on nimeltään Jokiristi, jonne Koverosta on matkaa noin 5 km. Valitettavasti kuvaa en siitä huomannut ottaa, mutta alueella on siis telttapaikka, nuotiopaikka puuvajoineen ja puucee. Jokiristin jälkeen seuraava osuus on hieman tylsempi, sillä se kulkee leveää polkua ja sen jälkeen metsätietä pitkin.

Autotieosuuden jälkeen reitti kääntyy jälleen metsäpolulle ja polku kulkee mm. Liesijoen yli.

Saari-Soljanen

Uittajanpolku kulkee Saari-Soljasen vierestä lyhyen pätkän, mutta halutessaan siellä menevän parin kilometrin ympyräreitin voisi yhdistää Uittajanpolku-kierrokseen kokonaankin.

Parkkipaikan vierestä löytyy iso keittokatos sekä nuotiopaikka.

Saari-Soljasen reitistä noin puoli kilometriä on esteetöntä.

Uittajanpolku jatkuu

Saari-Soljasen jälkeen reitti kulkee muutaman kilometrin pitkin metsätietä.

Tieosuuden jälkeen viimeiset viisi kilometriä reitistä menee metsäpolkuja ja yhdistyy siis lopuksi Torpparintaival-reittiin. Näin syksyisenä sadepäivänä reitillä oli joitakin mutaisia kohtia, mutta goretex-kengillä pärjäsi.

Haukilammella on nuotiopaikka ja telttailupaikka.

Minulta reitin kiertämiseen meni hieman yli 4 tuntia lyhyellä tauolla, mutta vähemmän metsäkävelyitä harrastavan tai muuten rauhallisemmin etenevän kannattaa toki varata selvästi enemmän aikaa.