Sijainti: Luontopolku lähtee Kanniston kotieläintilan perältä poroaitauksen vierestä. Tilan osoite on Kannistontie 172 (Alastaro). Kotieläintilalle pääsymaksu on 5e/henkilö.
Reitin pituus: Yhteensä noin pari kilometriä poroaitaukselta (voi kulkea rengasreittinä). Katso lisätiedot kartasta.
Vaikeus: Melko helppo, ei esteetön.
Tämä kohde sopii hyvin lapsiperheille, sillä samalla retkellä pääsee katselemaan maatilan monia eläimiä ja sen lisäksi siis lyhyehkö luontoretki mielenkiintoiselle paikalle.
Kanniston kotieläintila on perinteinen maatila. Maatilalle tullessa pääsymaksun voi maksaa suoraan ”Amalia”-tynnyriin tasarahana ja me emme oikeastaan törmänneet koko vierailun aikana henkilökuntaan (mikä tuntui vähän hassulta), vaan omatoimisesti kävimme katselemassa paikan eläimiä.

Luontopolku Leikkilinnan vuorelle

Ensimmäinen ”nähtävyys” polun varrella on suuri rapakiveä oleva siirtolohkare nimeltään Susikivi.


Seuraava erikoisuus on kallioon jääkauden myötä hioutunut kuvio, joka näyttää sorsalta. Kyltin mukaan paikka on toiminut muinaisena kokoontumispaikkana ja pakanallisena uskomusten riittipaikkana. Paikalle on tehty tuli ja siihen on heitetty rasvaa metsänhaltioille uhraten.

Pian ollaankin jo Leikkilinnan vuoren edessä, josta löytyy mielenkiintoiseen muotoon jäänyt siirtolohkare, joka on nimetty ”Läpikäytäväksi”. Kyltin mukaan tämä on ollut rautakautinen uhripaikka.

Vierestä löytyi myös sammakon muotoinen iso kivi.


Leikkivuoren ehkäpä mielenkiintoisin muodostelma on ”Jättiläisen portaat”, joita pitkin pääsee kipuamaan Leikkivuorelle.

Leikkivuoren päältä löytyi taukopaikka, mutta en tiedä, oliko se ihan yleisessä retkeilijöiden käytössä. Me pidimme tauon hieman kauempana.

Jonkinlainen luolakin löytyi alhaalta, kun lähdimme takaisin.


Suosittelut!