Pamprinniemen luontopolku (Uusikaupunki)

Sijainti: Polun lähtöpiste löytyy Pyhämaan Kettelistä osoitteesta Hauintie 259 (Uusikaupunki) ja siinä kohtaa tien vieressä on pysäköintitilaa muutamalle autolle.

Reitin pituus: Noin 4,5 km (rengasreitti). Polku näkyy esim. trailmap.fi:ssä ja netistä löytyy pdf-kartta.

Vaikeus: Helpohkoa, hyväkuntoista polkua. Puolet reitistä kulkee merenrannassa kallioilla.

Jos reitin kiertää vastapäivään, polku kulkee aluksi metsässä, kunnes niemen kärkeä lähestyttäessä pääsee ihailemaan kauniita merimaisemia. Kyseessä on luonnonsuojelualue eikä siellä ole nuotiopaikkaa.

Alue on seurakunnan omistuksessa ja reitin varrella on Raamattu-aiheisia tauluja, jos sellaiset kiinnostaa. Kallioilta löytyy myös risti, joka näkyy alla olevassa kuvassa.

Suosittelut!

Lahdenperän luontopolku (Suodenniemi, Sastamala)

Sijainti: Luontopolun lähtöpiste löytyy osoitteesta Lemmetynperäntie 269 (Sastamala). Tien viereen sopii auton pysäköimään.

Reitin pituus: Polku on noin 4,3 km pitkä (rengasreitti), oikaisemaankin olisi halutessaan pystynyt laavun kohdilla.

Vaikeus: Helpohkoa tavallista metsäpolkua, hieman korkeuseroja.

Polut näkyvät retkikartta.fi:ssä, mutta varsinaisesti luontopolun reittiä ei siellä kokonaisuudessaan ole merkittynä. Puihin maalattuja keltaisia merkkejä seuraamalla ei kuitenkaan ole eksymisvaaraa.

Kaunis ja vaihteleva reitti, mikä sopii pituudeltaan myös pikkulapsille.

Maununvuoren huipulta näkee pitkälle. 🙂

Reitillä on laavu, mutta ilm. nuotiopaikkaa ei (en huomannut katsoa tarkemmin).

Suosittelut, mutta varoituksena todettakoon, että näin loppukesällä reitin varrelta tarttui päähämme kymmeniä hirvikärpäsiä, joten suosittelen retkeilyä tällä alueella mieluummin toisena ajankohtana…

Kodisjoen luontopolku (Rauma)

Sijainti: Lähtöpaikka löytyy Kaikulasta osoitteesta Kodisjoentie 1383 (Rauma).

Reitin pituus: Noin 3,5 km. Ei ole kokonaan rengasreitti, vaan alku ja loppu reitistä kulkee samaa reittiä.

Vaikeus: Helppo/keskivaikea. Korkeuseroja on, mutta polku on hyväkuntoista tavallista metsäpolkua.

Reitti on merkitty selvästi metsokuvilla, joten ilman karttaa pärjää.

Reitin varrella on kylttejä alueen luontoon liittyen.

Reitillä on laavu, jolle voi halutessaan poiketa varsinaiselta merkityltä luontopolulta. Laavulla ei ollut puita.

Reitin varrella näkee myös muinaishautaröykkiön.

Mukava, vaihteleva reitti! Alueella kulkee myös pururata, jos lenkkeillä haluaa.

PS. Katso myös muita Rauman kohteita: Omenapuumaan luontopolku, Kokkovuori ja Monna-Ooperin luontopolku.

Monna-Ooperi-luontopolku (Rauma)

Sijainti: Auton voi pysäköidä esimerkiksi Ooperiin (Vanha Turuntie 56, Rauma), mutta myös mm. Kodisjoentieltä voi lähteä liikkeelle.

Reitin pituus: Varsinainen Monna-Ooperi-luontopolku on noin 6,5 km (rengasreitti), mutta Ooperista voi kulkea esim. vain laavulle asti janareitin, jolloin pituus on noin 1,5 km per suunta. Reitin kartta löytyy netistä pdf:nä (hieman epäselvä kylläkin…) ja kyseinen luontopolku eli ”keltainen reitti” näkyy merkittynä retkikartta.fi:ssä. Toinen mahdollisuus on kulkea ”valkoinen reitti”. Alueella kulkee lisäksi paljon pururatoja Lähdepellon kuntoilualueella ja monenlaisia pienempiä metsäpolkuja, joten itsekin voi retkikartan avulla kävellä haluamansa reitin.

Vaikeus: Helpohko. Pienesti korkeuseroja.

Jos reittiä lähtee kiertämään Ooperista myötäpäivään, se kulkee aluksi pitkin kaunista järvenrantaa.

Virallinen reitti, jota itsekin kuljin, menee tuon osuuden jälkeen noin 1,5 km pitkin tavallista asfalttikävelytietä ennen kuin reitti kääntyy takaisin metsään kallioille. Näin jälkikäteen ajatellen olisin voinut mieluummin tehdä jonkin oman reitin kulkemalla Pitkäjärvenkalliolla/Lähdepellon kuntoilualueella kohti Ryssänkalliota.

Sadepäivän jälkeen goretex-kengät olivat hieman pakollinen varustus, koska monessa kohtaa vettä oli kerääntynyt runsaasti.

Laavulla ei ollut puita.

PS. Katso myös muita Rauman kohteita: Kodisjoen luontopolku, Kokkovuori ja Omenapuumaan luontopolku.

Hämeenkangas: Harjuluontopolku (Jämijärvi)

Sijainti: Auton voi jättää Jämikeskuksen parkkipaikalle (Sormelantie 77, Jämijärvi) ja kävellä siitä reitin lähtökohtaan.

Reitin pituus: Tämä merkintä kertoo Harjuluontopolusta, joka on n. 4,5 kilometrin pituinen. Hämeenkankaalla kulkee kuitenkin todella paljon erilaisia polkuja, joten erilaisia polkuja yhdistelemällä voi tietenkin kulkea sen pituisen reitin kuin haluaa.

Vaikeus: Hieman korkeuseroja harjulle nousemisen vuoksi, mutta helppokulkuinen.

(Ps. Hämeenkankaan reiteistä Kankaanpään puolelta on kirjoitettu aiemmin täällä.)

Kun me lähdimme Jämikeskukselta, lähdimme ensin kulkemaan hieman väärää polkua (koska emme tutustuneet reittikarttaan tarkasti), mutta onneksi pian huomasimme virheemme ja löysimme oikean polun, joka on siis merkitty käpykuvilla. Reitti on tarkoitus kulkea myötäpäivään.

Reitin ensimmäinen nuotiopaikka löytyy Jämi-Jukola-laavulta.

Reitti on kapeaa hyväkuntoista metsäpolkua Niinikodalle asti ja sen jälkeen leveää polkua. Jos siis haluat kulkea rattaiden kanssa, katso reitti sen mukaisesti.

Reitin lopussa (tai alussa) voi käydä näkötornissa, josta seuraava näköala on kuvattu.

Katso myös merkintä Uhrilähteestä!

Sarvijärven luontopolku (Isojoki)

Sijainti: Isojoella. Muun muassa Suojoentien (tie nro 661) varrella on pysäköintipaikka, katso sijainti Google Mapsissa (paikka on osoitettu selvästi kyltillä) tai sitten auton voi ajaa järven viereen, mistä reitille voi myös lähteä liikkeelle (käänny Harjuntieltä oikealle, ks. sijainti Mapsissa).

Reitin pituus: Koko reitin pituus on noin 5,5 km (rengasreitti), mutta koko reittiä ei ole toki pakko kiertää. Me menimme aikataulusyistä pelkästään Suojoentieltä Sarvijärven luontopolun saunalle ja takaisin. Kartan löydät mm. täältä, polku näkyy esim. trailmap.fi:ssä.

Vaikeus: Luontopolku oli monesta kohtaa vähän huonossa kunnossa, joten osittain kulku oli vähän rämpimistä.

Reitti on merkitty punaisin merkein. Polun osittaisen huonokuntoisuuden vuoksi en tälle reitille kovin korkeaa arvosanaa antaisi, vaikka järven rannassa oleva taukopaikka onkin ihana.

Polku kulkee Sarvijärven rannalle, jossa on nuotiopaikka ja sauna, jota retkeilijät voivat käyttää. Jos olisi ollut lämmin kesäpäivä, olisi ollut ihanaa mennä uimaan ja saunomaan. 🙂

Ps. Melko läheltä tätä paikkaa löytyy Mustasaarenkeidas, jossa kävimmekin samalla reissulla.

Mustasaarenkeidas (Isojoki)

Sijainti: Piikkiläntien lopussa on reitin lähtöpaikka (ks. sijainti Google Mapsissa). Jos tulee esim. Porista päin, helpoiten pääsee kääntymällä tieltä nro 661 Suojoenkylätielle ja ajaen sitä Piikkilänkylään asti, josta siis käännytään oikealle.

Reitin pituus: 1,3 kilometrin pituinen rengasreitti.

Vaikeus: Helppo reitti. Aluksi metsäpolku on hieman kapea, mutta reitin pystyisi siis rattaidenkin kanssa kulkemaan. Pitkospuuosuus on leveä ja hyväkuntoinen.

Tämä reitti oli hieman liian lyhyt meidän makuun, mutta muuten oikein kiva ja nätti luontopolku. Alue on luonnonsuojelualuetta.

Tämän reitin varrella ei ole nuotiopaikkaa, mutta lintutornilla on pöytä ja penkit, jos evästauon haluaa pitää.

Salmin luontopolku / Otamus (Sastamala)

Sijainti: Auton voi pysäköidä Otamuksen kahvilan pysäköintipaikalle (Otamussillantie 65, Sastamala), josta lähtee kolme eri reittiä.

Reitin pituus: Tämä merkintä kertoo lyhyimmästä reitistä eli parin kilometrin luontopolusta, koska toistaiseksi emme ole kulkeneet kahta muuta reittiä (Tilankierros 5 km ja Salmin kierros 8,5 km). Kyseessä on rengasreitti.

Vaikeus: Luontopolun kallioiden reunalla on oltava varovainen pienten lasten kanssa ja reitillä on paljon korkeuseroja eli sanoisin keskivaikeaksi, mutta mitään ongelmia ei siis ollut meidän muutaman vuoden ikäisen lapsenkaan kanssa.

Ihana reitti, suosittelut!

Reitti lähtee Otamussillantien varresta eli parkkipaikalta on ensin käveltävä tietä pitkin sillan yli, minkä jälkeen käännytään kyltin osoittamalle metsäpolulle.

Reitti kulkee ylös Ristivuorelle, joten korkeuseroja on.

Reitin kohokohta oli lasten mielestä Tyyttikivi, jonka kivisessä ympäristössä lapset leikkivät pitkään.

Reitin varrella ei ole laavua tai muutakaan nuotiopaikkaa, mutta sellainen löytyy Otamuksen pihasta. Puiden käytöstä maksu 4e/perhe.

Tänne täytyy vielä palata kiertämään pidemmätkin reitit. 🙂

Harolan luontopolku (Kauttua, Eura)

Sijainti: Google Mapsiin voi kirjoittaa määränpääksi ”Kauttuan Harola”. Esimerkiksi luontoon.fi kertoo parkkipaikan osoitteeksi Harolantien, mutta oikeasti tie on siis Pähkinistöntie.

Reitin pituus: Lyhyt, noin 1,3 kilometrin pituinen rengasreitti.

Vaikeus: Helpohkoa luontopolkua. Ei ole esteetön.

Alueella ei ole nuotiopaikkaa. Kesällä alueella laiduntaa lampaita ja silloin alue on vihreydessään kaunis. (Me olemme vierailleet Harolassa sekä keväällä että kesällä, joten kuvia molemmilta retkiltä tässä sekaisin.)

Parkkipaikalta kävellään pieni matka soratietä, jonka jälkeen mennään aidan portista sisään merkitylle reitille.

Kesällä alueella laiduntaa ihania lampaita.

Reitin varrella on tauluja, joissa kerrotaan alueen luonnosta ja muinaisjäännöksistä. Reitin varrella on paljon rautakautisia kiviröykkiöitä.

Hyypänvuoren luontopolku (Eurajoki)

Sijainti: Eurajoella. Auton voi jättää Rikantilan koulun pihaan (Rikantilantie 194, Eurajoki), josta on lyhyt matka reitin alkukohtaan. Ks. kartta alla.

Reitin pituus: Noin 4 km pituinen rengasreitti. Polkua ei näy retkikartta.fi:ssä.

Vaikeus: Melko helppo; tavallista kapeahkoa metsäpolkua ja yhdessä kohtaa reitti kulkee siis Hyypänvuorella.

Hieno reitti, jonka varrelta löytyi monenlaista katseltavaa. Pituuskin on sopiva, jos mukana on hieman pienempiä lapsia. Suosittelut! PS. Reitin varrella oleva laavu oli palanut eikä ainakaan nyt syksyllä 2020 uutta oltu vielä rakennettu.

Reitin varrella on opastetauluja, jotka kertovat reitillä olevista asioista. Ensimmäinen oli ”Sofin torppa”, josta oli jäljellä kuvassa näkyvä kellarin perusta.

Reitti on merkitty punaisilla merkeillä.

Toinen mainittava ”nähtävyys” polun varrella on hiidenkiukaat eli muinaishautaröykkiö, joka näkyy alla olevassa kuvassa.

Luontopolun puolivälissä oli laavupaikka, josta laavu oli kuitenkin siis palanut. Nuotiopaikka löytyi kuitenkin edelleen.

Reitillä oli monenlaista maastoa. Loppumatka oli hieman tylsempi, sillä se kulki jonkin aikaa läpi hakkuualueen.