Sijainti: Luontopolun lähtöpiste löytyy osoitteesta Lemmetynperäntie 269 (Sastamala). Tien viereen sopii auton pysäköimään.
Reitin pituus: Polku on noin 4,3 km pitkä (rengasreitti), oikaisemaankin olisi halutessaan pystynyt laavun kohdilla.
Vaikeus: Helpohkoa tavallista metsäpolkua, hieman korkeuseroja.
Polut näkyvät retkikartta.fi:ssä, mutta varsinaisesti luontopolun reittiä ei siellä kokonaisuudessaan ole merkittynä. Puihin maalattuja keltaisia merkkejä seuraamalla ei kuitenkaan ole eksymisvaaraa.
Kaunis ja vaihteleva reitti, mikä sopii pituudeltaan myös pikkulapsille.
Maununvuoren huipulta näkee pitkälle. 🙂
Reitillä on laavu, mutta ilm. nuotiopaikkaa ei (en huomannut katsoa tarkemmin).
Suosittelut, mutta varoituksena todettakoon, että näin loppukesällä reitin varrelta tarttui päähämme kymmeniä hirvikärpäsiä, joten suosittelen retkeilyä tällä alueella mieluummin toisena ajankohtana…
Sijainti: Auton voi pysäköidä esimerkiksi Ooperiin (Vanha Turuntie 56, Rauma), mutta myös mm. Kodisjoentieltä voi lähteä liikkeelle.
Reitin pituus: Varsinainen Monna-Ooperi-luontopolku on noin 6,5 km (rengasreitti), mutta Ooperista voi kulkea esim. vain laavulle asti janareitin, jolloin pituus on noin 1,5 km per suunta. Reitin kartta löytyy netistä pdf:nä (hieman epäselvä kylläkin…) ja kyseinen luontopolku eli ”keltainen reitti” näkyy merkittynä retkikartta.fi:ssä. Toinen mahdollisuus on kulkea ”valkoinen reitti”. Alueella kulkee lisäksi paljon pururatoja Lähdepellon kuntoilualueella ja monenlaisia pienempiä metsäpolkuja, joten itsekin voi retkikartan avulla kävellä haluamansa reitin.
Vaikeus: Helpohko. Pienesti korkeuseroja.
Jos reittiä lähtee kiertämään Ooperista myötäpäivään, se kulkee aluksi pitkin kaunista järvenrantaa.
Virallinen reitti, jota itsekin kuljin, menee tuon osuuden jälkeen noin 1,5 km pitkin tavallista asfalttikävelytietä ennen kuin reitti kääntyy takaisin metsään kallioille. Näin jälkikäteen ajatellen olisin voinut mieluummin tehdä jonkin oman reitin kulkemalla Pitkäjärvenkalliolla/Lähdepellon kuntoilualueella kohti Ryssänkalliota.
Sadepäivän jälkeen goretex-kengät olivat hieman pakollinen varustus, koska monessa kohtaa vettä oli kerääntynyt runsaasti.
Sijainti: Auton voi jättää Jämikeskuksen parkkipaikalle (Sormelantie 77, Jämijärvi) ja kävellä siitä reitin lähtökohtaan. Jos tarkoitus on kiertää vain Koivistonkierros tai mennä muuten esteetöntä reittiä Niinikodalle, auton voi pysäköidä Niinikodan lähelle (Rinnetie).
Reitin pituus: Tämä merkintä kertoo Harjuluontopolusta, joka on vähän alle 5 kilometrin pituinen sekä Koivistonkierroksesta, jonka pituus on noin 4,5 km. Nämä kaksi reittiä voi halutessaan yhdistää reilun 9 km:n reitiksi ja niiden lisäksi Hämeenkankaalla kulkee todella paljon erilaisia polkuja, joten niitä yhdistelemällä voi tietenkin kulkea sen pituisen reitin kuin itse haluaa.
Vaikeus: Hieman korkeuseroja harjulle nousemisen vuoksi, mutta helppokulkuinen.
Harjuluontopolku
Kun me lähdimme Jämikeskukselta, lähdimme ensin kulkemaan hieman väärää polkua (koska emme tutustuneet reittikarttaan tarkasti), mutta onneksi pian huomasimme virheemme ja löysimme Harjuluontopolun, joka on siis merkitty käpykuvilla. Reitti on tarkoitus kulkea myötäpäivään.
Reitin ensimmäinen nuotiopaikka löytyy Jämi-Jukola-laavulta.
Reitti on kapeaa hyväkuntoista metsäpolkua Niinikodalle asti ja sen jälkeen leveää polkua. Jos siis haluat kulkea rattaiden kanssa, katso reitti sen mukaisesti.
Reitin lopussa (tai alussa) voi käydä Soininharjun näkötornissa, josta seuraava näköala on kuvattu.
Koivistonkierros
Lähtöpaikka on Niinikota, mutta tämän polun voi tosiaan yhdistää myös hyvin Harjuluontopolkuun, jolloin saa pidemmän luontoreitin. Suositeltu kiertosuunta on vastapäivään, reitti on risteyksissä viitoitettu. Tämäkin reitti kulkee pitkin harjumetsiä.
Reitin varrella on iso Koivistonvadin laavu nuotiopaikkoineen sekä vieressä leirikoululaavu.
Sijainti: Isojoella. Muun muassa Suojoentien (tie nro 661) varrella on pysäköintipaikka, katso sijainti Google Mapsissa (paikka on osoitettu selvästi kyltillä) tai sitten auton voi ajaa järven viereen, mistä reitille voi myös lähteä liikkeelle (käänny Harjuntieltä oikealle, ks. sijainti Mapsissa).
Reitin pituus: Koko reitin pituus on noin 5,5 km (rengasreitti), mutta koko reittiä ei ole toki pakko kiertää. Me menimme aikataulusyistä pelkästään Suojoentieltä Sarvijärven luontopolun saunalle ja takaisin. Kartan löydät mm. täältä, polku näkyy esim. trailmap.fi:ssä.
Vaikeus: Luontopolku oli monesta kohtaa vähän huonossa kunnossa, joten osittain kulku oli vähän rämpimistä.
Reitti on merkitty punaisin merkein. Polun osittaisen huonokuntoisuuden vuoksi en tälle reitille kovin korkeaa arvosanaa antaisi, vaikka järven rannassa oleva taukopaikka onkin ihana.
Polku kulkee Sarvijärven rannalle, jossa on nuotiopaikka ja sauna, jota retkeilijät voivat käyttää. Jos olisi ollut lämmin kesäpäivä, olisi ollut ihanaa mennä uimaan ja saunomaan. 🙂
Ps. Melko läheltä tätä paikkaa löytyy Mustasaarenkeidas, jossa kävimmekin samalla reissulla.
Sijainti: Piikkiläntien lopussa on reitin lähtöpaikka (ks. sijainti Google Mapsissa). Jos tulee esim. Porista päin, helpoiten pääsee kääntymällä tieltä nro 661 Suojoenkylätielle ja ajaen sitä Piikkilänkylään asti, josta siis käännytään oikealle.
Reitin pituus: 1,3 kilometrin pituinen rengasreitti.
Vaikeus: Helppo reitti. Aluksi metsäpolku on hieman kapea, mutta reitin pystyisi siis rattaidenkin kanssa kulkemaan. Pitkospuuosuus on leveä ja hyväkuntoinen.
Tämä reitti oli hieman liian lyhyt meidän makuun, mutta muuten oikein kiva ja nätti luontopolku. Alue on luonnonsuojelualuetta.
Tämän reitin varrella ei ole nuotiopaikkaa, mutta lintutornilla on pöytä ja penkit, jos evästauon haluaa pitää.
Sijainti: Auton voi pysäköidä Otamuksen kahvilan pysäköintipaikalle (Otamussillantie 65, Sastamala), josta lähtee kolme eri reittiä.
Reitin pituus: Tämä merkintä kertoo lyhyimmästä reitistä eli parin kilometrin luontopolusta sekä lisäksi 5 kilometrin pituisesta Tilankierroksesta. (Lisäksi alueelta lähtee Salmin kierros 8,5 km, mutta sitä emme ole vielä kulkeneet.) Reitit ovat rengasreittejä.
Vaikeus: Luontopolun kallioiden reunalla on oltava varovainen pienten lasten kanssa ja reitillä on paljon korkeuseroja eli sanoisin keskivaikeaksi, mutta mitään ongelmia ei siis ollut meidän muutaman vuoden ikäisen lapsenkaan kanssa. Ihana reitti!
Tilankierros sen sijaan on helppokulkuinen reitti ja osa siitä on autotiellä kulkemista.
LUONTOPOLKU
Reitti lähtee Otamussillantien varresta eli parkkipaikalta on ensin käveltävä tietä pitkin sillan yli, minkä jälkeen käännytään kyltin osoittamalle metsäpolulle.
Reitti kulkee ylös Ristivuorelle, joten korkeuseroja on.
Reitin kohokohta oli lasten mielestä Tyyttikivi, jonka kivisessä ympäristössä lapset leikkivät pitkään.
Reitin varrella ei ole laavua tai muutakaan nuotiopaikkaa, mutta sellainen löytyy Otamuksen pihasta. Puiden käytöstä maksu 4e/perhe.
TILAN KIERROS
Tilankierroksesta tulee hieman pidempi, jos käy kierroksen aikana Sudenpesäkivillä sekä kiertää Vesivuoren lyhyen lenkin, minkä varrella on näköalapaikka.
Me kävelimme kierroksen talviaikaan, mutta lumettomana aikana kiertäminen olisi toki ollut parempi ajankohta, vaikka polku sentään oli muiden jäljiltä jo tamppautunut kuljettavaksi.
Sijainti: Google Mapsiin voi kirjoittaa määränpääksi ”Kauttuan Harola”. Esimerkiksi luontoon.fi kertoo parkkipaikan osoitteeksi Harolantien, mutta oikeasti tie on siis Pähkinistöntie.
Reitin pituus: Lyhyt, noin 1,3 kilometrin pituinen rengasreitti.
Vaikeus: Helpohkoa luontopolkua. Ei ole esteetön.
Alueella ei ole nuotiopaikkaa. Kesällä alueella laiduntaa lampaita ja silloin alue on vihreydessään kaunis. (Me olemme vierailleet Harolassa sekä keväällä että kesällä, joten kuvia molemmilta retkiltä tässä sekaisin.)
Parkkipaikalta kävellään pieni matka soratietä, jonka jälkeen mennään aidan portista sisään merkitylle reitille.
Kesällä alueella laiduntaa ihania lampaita.
Reitin varrella on tauluja, joissa kerrotaan alueen luonnosta ja muinaisjäännöksistä. Reitin varrella on paljon rautakautisia kiviröykkiöitä.
Sijainti: Meri-Porissa. Aja Fleiviikintieltä Katontekijäntielle, jonka varrelta löydät pysäköintialueen.
Reitin pituus: Katontekijäntien pysäköintialueelta lintutornille on alle 500 m. Alueelta lähtee myös luontopolku Halssiin, jos haluaa pidempään luontoretkeillä (ks. esim. retkikartta.fi) ja sen pituus on reilun 2 km per suunta (janareitti).
Vaikeus: Helppo ja lyhyt reitti Teemuluodon lintutornille. Aluksi polku on parkkipaikalta lähtiessä leveää esteetöntä polkua, mutta muuttuu myöhemmin pitkospuiksi. Luontopolku Halssiin on pitkospuiden osalta huonokuntoinen.
Sijainti: Eurajoella. Auton voi jättää Rikantilan koulun pihaan (Rikantilantie 194, Eurajoki), josta on lyhyt matka reitin alkukohtaan. Ks. kartta alla.
Reitin pituus: Noin 4 km pituinen rengasreitti. Polkua ei näy retkikartta.fi:ssä, mutta esim. trailmapissa se näkyy.
Vaikeus: Melko helppo; tavallista kapeahkoa metsäpolkua ja yhdessä kohtaa reitti kulkee siis Hyypänvuorella.
Hieno reitti, jonka varrelta löytyy monenlaista katseltavaa. Pituuskin on sopiva, jos mukana on hieman pienempiä lapsia. Suosittelut!
Reitin varrella oleva laavu on palanut, mutta nyt v. 2022 alueelle on tehty uusi laavu ”Kaaponpesä”. Kyseinen laavu löytyy reitin lopusta/alusta ja sitä ei siis alla olevassa kartassa näy merkittynä, mutta esim. trailmap.fi:stä se löytyy.
Reitin varrella on opastetauluja, jotka kertovat reitillä olevista asioista. Ensimmäisenä vastapäivään reittiä kierrettäessä ”Sofin torppa”, josta on jäljellä kuvassa näkyvä kellarin perusta.
Reitti on merkitty punaisilla merkeillä.
Yksi mainittava ”nähtävyys” polun varrella on hiidenkiukaat eli muinaishautaröykkiö, joka näkyy alla olevassa kuvassa.
Luontopolun puolivälissä on laavupaikka, josta laavu on kuitenkin siis palanut. Reitin lopusta löytyy nykyisin uusi hieno laavu.
Reitillä on monenlaista maastoa, mutta harmi kyllä osa reitistä kulkee läpi hakkuualueen.
Uusi ”Kaaponpesä”-niminen laavu on hieno ja siihen pääsee esteettömästi (jätä auto koulun pihalle Rikantilantielle).