pitkät vaellusreitit

Isojärven kansallispuisto (Kuhmoinen)

/ Mira / Jätä kommentti

Sijainti: Alueelta löytyy pari pysäköintialuetta kansallispuiston eri laidoilta: Heretty (Kylämäntie 1335, Kuhmoinen) ja Kaatvuoren pysäköintialue (Huhtalantie).

Reitin pituus: Monenlaisia rengasreittivaihtoehtoja. Esimerkiksi Hevosenlenkki on 6 km pituinen reitti, jonka mies kiersi tällä kertaa lasten kanssa, mutta itse kuljin Savottapolun (10 km) ja Jätkän polun (11 km), jolloin nämä kaksi yhdistettynä reitin pituus oli n. 20 km. Kannuslahden esteetön janareitti on puoli kilometriä per suunta. Katso tarkemmin pdf-esite.

Vaikeus: Osa reiteistä on helppoja, osa keskivaikeita, koska korkeuseroja on ja polut ovat juurakkoisia & kivikkoisia.

Savottapolku (+ Hevosenlenkki ja Heretyn luontopolku)

Osan matkasta Hevosenlenkki ja Heretyn luontopolku kulkevat samaa reittiä kuin Savottapolku.

Maisema Hevosjärvelle on kaunis.

Hevosjärven upeiden maisemien jälkeen voi nähdä majavien padon. Tässä kohtaa reittiä Savottapolku lähtee eri suuntaan kuin Hevosenlenkki.

Savottapolku suuntaa kohti Latokuusikkoa, joka on rajoitusaluetta eikä lumettomana aikana ole sallittua liikkua kuin polulla.

Latokuusikon jälkeen reitti kulkee jonkin aikaa melko tavallisessa kallioisessa metsämaisemassa.

Vahterjärveltä löytyy laavu ja nuotiopaikka. Tämä näytti olevan suosittu telttailupaikka!

Jätkän polku (ja Majavapolku)

Itse kiersin siis Savottapolun ja Jätkän polun yhdistettynä, jolloin Vahterjärven kohdalla siirryin Jätkän polulle. Savottapolun loppuosuudesta on kuvia merkinnän loppupuolella. (Jos Jätkän polulle lähtisi Kaatvuoren pysäköintipaikalta, nämä seuraavat maisemat löytyisivät vasta reitin puolivälin jälkeen.)

Jätkän polku menee pienen matkan myös pitkin Isojärven rantaa.

Kalalahdelta löytyy mm. nuotiopaikka. Tässä kohtaa reitti myös muuttuu helppokulkuiseksi Majavapoluksi (Majavapolku on suurelta osin vanhaa metsäautotietä).

Majavapolkuosuus oli mielestäni melko tylsä, mutta myös sen varrella on mahdollisuus nähdä majavien rakentama pato.

Majavapolulta Jätkän polku erkanee taas pienemmäksi metsäpoluksi ja pian maisemissa näkyy upeita kallioita.

Lortikka, Savottapolun loppuosuus ja Kannuslahti

Jätkän polku kulkee ohi Lortikan alueen. Täällä olisi mahdollisuus vuokrata vanha tupa.

Lortikan nuotiopaikan jälkeen käännyin takaisin Savottapolulle, joka menee ohi upean Lortikanvuoren.

Lortikanvuori on rajoitusaluetta herkän kalliokasvillisuuden vuoksi eli lumettomana aikana kulkeminen on sallittua vain merkityllä polulla. En käynyt itse Lortikanvuoren polulla tällä kertaa.

Savottapolun loppupuolella kuljetaan ohi kauniin Kannuslahden, josta löytyy laavu ja nuotiopaikka. Kannuslahdelta polku Heretyn pysäköintialueelle asti on esteetön.

Suosittelut! Minulta tähän parinkymmenen kilometrin kierrokseen meni taukoineen viisi tuntia, mutta jos haluaisi edetä hitaammin ja jäädä yöksikin, soveltuu Isojärven kansallispuisto siihen oikein mainiosti. Ehkäpä hyvällä tuurilla hämärässä voisi bongata myös majavia puuhissaan. 🙂

Birgitan polku: Kirskaanniemi ja Vähä-Riutta (Lempäälä)

/ Mira / Jätä kommentti

Birgitan polku on yhteensä noin 50 kilometrin pituinen vaellusreitti (ympyräreitti), mutta tämä merkintä kertoo sen kahdesta kohteesta, joihin pääsee tarvittaessa helposti myös lasten kanssa lyhyttä reittiä.

Sijainti: Kirskaanniemelle lähimmät pysäköintipaikat löytyvät Koipitaipaleentien varrelta. Vähä-Riutalle lyhyin reitti on Savontieltä (osoite suunnilleen Savontie 656).

Reitin pituus: Kirskaanniemelle lyhyin reitti on alle kilometrin per suunta, mutta esimerkiksi Hyttyskorven läpi kulkemalla matkaa tulee 1,5 km per suunta. Kirskaanniemen alueella on mahdollista kulkea helposti esimerkiksi ”Pelipolkua” pitkin muutaman kilometrin pituinen rengasreitti tai sitten esimerkiksi tämmöistä reittiä pitkin (linkki aukeaa trailmappiin) noin 6 kilometrin ympyräreitti. Netissä kerrotaan, että Kirskaanniemelle voi kulkea esim. lastenrattaiden kanssa myös huoltotietä, joka lähtee punaisen portin takaa, mutta tätä en siis itse tarkistanut.

Vähä-Riutalle on matkaa Kirskaanniemeltä noin 8 km per suunta. Savontieltä Vähä-Riutalle on alle 1,5 km esteetöntä metsätietä pitkin.

Reitin vaikeus: Melko helppo suurimmaksi osaksi.

Birgitan polun esite pdf:nä sekä myös maastokartta löytyy pdf:nä. Polut näkyvät myös esim. trailmapissa.

Kirskaanniemi

Me kävelimme Kirskaanniemelle Hyttyskorvelta ja sen jälkeen teimme kierroksen, jossa kävelimme Koipitaipaleen läpi.

Kirskaanniemellä on laavu ja useita nuotiopaikkoja (puuvarastossa oli puita).

Kirskaanniemessä kulkee myös pelipolku ”Koipitaipaleen aarteet”, jossa voi suorittaa erilaisia haasteita lisätyllä todellisuudella (lue lisää).

Koipitaipale

Koipitaipaleen nuotiopaikka oli pieni eikä siellä ollut polttopuita valmiina.

Koipitaipaleen alue oli ihana siellä kulkevan puron vuoksi.

Vähä-Riutta

Vähä-Riutalta löytyy laavu ja nuotiopaikka sekä laituri.

Jos Vähä-Riutalta jatkaa kävelyä kohti Koukkurahkaa, näkee polun vieressä mielenkiintoisen ison siirtolohkareen Eevertin kiven. Talvella alueella kulkee hiihtolatuja.

Koukkurahkalla reitti ei kulje ja siellä ei siis näyttänyt pitkospuita olevan.

Hieman ennen Koukkurahkaa metsään kääntyy pieni metsäpolku, jota pitkin pääsee katsomaan kaunista maisemaa (nimeä paikalle ei kai ole). Polku näkyy esimerkiksi trailmapissa.

Suosittelut! Birgitan polulla on toki monia muitakin kohteita, joihin olisi kiva tulla retkeilemään.

***

Ps. Olethan huomannut, että retkiämme voi seurata myös Instassa?

Vaskijärven reitti / Vaskijärven luonnonpuisto (Pöytyä)

/ Mira / Jätä kommentti

Sijainti: Pysäköintialue ”Elijärvenkulma” löytyy osoitteesta Honkilahdentie 303, Pöytyä.

Reitin pituus: Noin 19 km:n rengasreitti, reitti on merkitty retkikartta.fi:hin. Lasten kanssa suosittelisin janareittiä Elijärvenkulmalta Valastenmaan taukopaikalle (silloin reitin pituus on noin 4 km per suunta).

Vaikeus: Helppo reitti, joka kulkee metsäpolkuja, pitkospuita ja autoteitä pitkin. Melko tasainen maasto.

Tämä reitti sisälsi mielestäni liian paljon tieosuuksia ja vain siis osa reitistä kulkee Vaskijärven luonnonpuiston alueella. Huomaa, että luonnonpuistossa saa kulkea vain merkittyä polkua pitkin. Reitti ei kulje järven rannalla.

Itse kiersin reitin vastapäivään.

Elijärvenkulma–Valastenmaa

Tämä reittiosuus oli mielestäni Vaskijärven kierroksen hienoin osuus.

Osittain pitkospuut olivat reitillä huonossa kunnossa, mutta paikalla näkyi uusia lautoja, joten reittiä ollaan oletettavasti lähitulevaisuudessa kunnostamassa.

Valastenmaan taukopaikalla on tulentekomahdollisuus.

Valastenmaa–Vesirauma

Valastenmaan taukopaikan jälkeen reitti jatkuu tietä pitkin.

Tien loputtua reitti jatkuu kapeahkoa metsäpolkua pitkin hakkuualueelle.

Hakkuualueen jälkeen on melko lyhyt metsä- ja suo-osuus ennen Vesirauman laavua. Laavulla oli polttopuita. Vesiraumalta olisi mahdollisuus kiertää lyhyt kolmen kilometrin pituinen ympyräreitti Kajavajärven kierros. (Autolla ei kuitenkaan pääse ilmeisesti suoraan Vesirauman laavulle, koska ainakin Vaskijärventie on puomilla suljettu, vaikka Google Maps sitä reittiä ehdottaakin.)

Vesirauma–Elijärvenkulma

Vesirauman jälkeen on pitkä tieosuus kuljettavana.

Periaatteessa Vaskijärven reitillä pärjäisi ilman karttaa, mutta yksi risteys sai minut kulkemaan hetken aikaa väärää polkua ennen kuin tulin katsoneeksi, miten reitin kuuluisi oikeasti kulkea. Tämä tapahtui Vesiraumantietä pitkin kävellessä, missä toinen samalla tavalla merkitty polku kääntyi oikealle ja automaattisesti käännyin merkkien mukaisesti sen enempää ajattelematta, vaikka oikeasti Vaskijärven reitti kääntyi siis kyseiseltä tieltä vasta hieman myöhemmin vasemmalle. Seuraavan kuvan näyttämästä kohdasta ei siis tule kääntyä, jos ei ole menossa Pyhän Henrikin tietä.

Pitkien tieosuuksien välissä on lyhyitä metsäosuuksia.

Lopuksi reitti suuntaa jälleen Vaskijärven luonnonpuiston alueelle.

Minulta reitin kiertämiseen meni reilu 4 tuntia, mutta vähemmän metsäkävelyitä harrastavan tai muuten rauhallisemmin etenevän kannattaa toki varata selvästi enemmän aikaa.

PS. Katso myös Kurjenrahkan kansallispuisto.

Vajosuon vaellus (Kurjenrahkan kansallispuisto)

/ Mira / Jätä kommentti

Sijainti: Reitille voi lähteä useasta eri paikasta. Omana lähtöpaikkanani oli Kurjenpesä (osoite: Kuhankuonontie, Pöytyä). Liikkeelle voisi hyvin lähteä myös esimerkiksi Rantapihan pysäköintialueelta (Savojärventie, Nousiainen) tai Vajosuon pysäköintipaikalta (Vajosuontie, Rusko). Netistä löytyy kansallispuiston esite pdf:nä, jossa on merkittynä kaikki pysäköintialueet.

Reitin pituus: Noin 30 km (rengasreitti). Kurjenrahkan kansallispuiston lyhyemmistä reiteistä on kerrottu aiemmassa merkinnässä.

Vaikeus: Helpohko. Tavallisia metsäpolkuja, pitkospuita ja osittain tiellä kulkemista. Vain vähän korkeuseroja.

Minulta reitin kiertämiseen meni noin 7,5 tuntia parilla tauolla, mutta vähemmän metsäkävelyitä harrastavan tai muuten rauhallisemmin etenevän kannattaa toki varata selvästi enemmän aikaa (mieluiten yön yli kestävä retki).

Lähdin itse kiertämään vaellusreittiä Kurjenpesältä vastapäivään eli ensimmäiseksi Savojärven osuuden, vaikka Savojärven kierroksen merkitty kiertosuunta onkin myötäpäivään, mutta halusin kulkea kauniin järviosuuden aamuauringossa. Seuraava kuva on Kurjenpesän laiturilta.

Savojärven osuuden jälkeen reitti jatkuu Rantapihalta kohti Pukkipalon kierrosta. Tällä osuudella on pieni matka autotiellä kulkemista, mutta muuten tämä osuus on oikein mukava ja nätti.

Itse poikkesin tältä osuudelta tekemään pienen lisäkäynnin Lakjärvelle, vaikka se ei Vajosuon vaellukseen varsinaisesti kuulukaan. Tämä lisäsi vaellukselle pituutta vain reilun kilometrin.

Lakjärveltä jatkoin Pukkipalon kierrosta.

Pukkipalon kierroksella on pienesti korkeuseroja, sillä reitti nousee Takaniitunvuorelle.

Takaniitunvuorelta vaellusreitti jatkuu tietä pitkin ja sen jälkeen on taas noin parin kilometrin kallioinen metsäosuus.

Tämän metsäosuuden jälkeen reitti kulkee jälleen autotietä pitkin melko pitkän osuuden ja kaiken lisäksi kyseessä oli näin syksyllä melko mutainen tie… Sen jälkeen kuitenkin reitti siirtyi taas joksikin aikaa kulkemaan rämesuolla ja metsässä.

Tämän jälkeen reitti eteneekin nimikkosuolleen eli Vajosuolle. Reitiltä voi poiketa lintutornille.

Vajosuon metsäosuuden jälkeen reitti kulkee jälleen autotietä pitkin Töykkälään. Töykkälä–Kurjenpesä -osuudella on pitkospuuosuuksia suolla sekä tavallista metsäpolkua Kurjenrahkan alueella. Myös tällä osuudella yksi lintutorni.

Viimeinen lyhyt osuus reitistä ennen Kurjenpesää on esteetöntä Karpalopolkua.

Monipuolinen ja hieno reitti, vaikka toki autotieosuuksia olisi toivonut olevan hieman vähemmän.

***

Ps. Jos pitkät vaellusreitit kiinnostavat, oletko tutustunut Joutsijärven retkeilyreittiin?

Seitsemisen kansallispuisto (Uittajanpolku ja Saari-Soljanen, Kuru/Ikaalinen)

/ Mira / Jätä kommentti

Sijainti: Uittajanpolulle voi lähteä Koverosta (osoite: Seitsemisentie 948, Ikaalinen) tai vaikkapa Saari-Soljasen parkkipaikalta (Soljostentie, tarkempi kohta löytyy Google Mapsista nimellä ”Saari-Soljanen pysäköintialue”).

Reitin pituus: Uittajanpolun pituus on 18 km (rengasreitti). Saari-Soljasen rengasreitti on 2 km pitkä ja siitä pieni osuus (n. 500 m) on esteetöntä. Netistä löytyy pdf:nä Seitsemisen esite.

Vaikeus: Helpohko. Uittajanpolku on tavallista metsäpolkua ja pitkospuita sekä osittain myös metsäteitä pitkin kulkevaa. Saari-Soljasen reitti kulkee suolla eli reitillä on paljon pitkospuita.

PS. Seitsemisen kansallispuistosta on myös kaksi aiempaa merkintää: Torpparintaival (ja Aarnipolku) sekä Runokangas (ja Harjupolku).

Uittajanpolku

Jos lähtöpaikkana on Kovero, Uittajanpolku kulkee aluksi (ja myös lopuksi) samaa reittiä kuin Torpparintaival ja lisäkuvia voikin katsoa siitä reitistä kertovasta merkinnästä. Tällä osuudella on hieman korkeuseroja harjun vuoksi, mutta muuten Uittajanpolku on melko tasainen reitti.

Kun reitti kääntyy Multiharjulta eri suuntaan kuin Torpparintaival, polku muuttuu kapeammaksi ja kyseisellä osuudella olevat pitkospuut ovat osittain huonokuntoisia.

Reitti ei ole kovin tiheään merkitty (välillä puissa on valkoisia pisteitä, varmaankin jonkun aiemman reitin jäljiltä? ja isommissa risteyksissä kyltit opastavat kulkusuuntaa), mutta pärjäsin kuitenkin itse ilman karttaa.

Ensimmäinen taukopaikka on nimeltään Jokiristi, jonne Koverosta on matkaa noin 5 km. Valitettavasti kuvaa en siitä huomannut ottaa, mutta alueella on siis telttapaikka, nuotiopaikka puuvajoineen ja puucee. Jokiristin jälkeen seuraava osuus on hieman tylsempi, sillä se kulkee leveää polkua ja sen jälkeen metsätietä pitkin.

Autotieosuuden jälkeen reitti kääntyy jälleen metsäpolulle ja polku kulkee mm. Liesijoen yli.

Saari-Soljanen

Uittajanpolku kulkee Saari-Soljasen vierestä lyhyen pätkän, mutta halutessaan siellä menevän parin kilometrin ympyräreitin voisi yhdistää Uittajanpolku-kierrokseen kokonaankin.

Parkkipaikan vierestä löytyy iso keittokatos sekä nuotiopaikka.

Saari-Soljasen reitistä noin puoli kilometriä on esteetöntä.

Uittajanpolku jatkuu

Saari-Soljasen jälkeen reitti kulkee muutaman kilometrin pitkin metsätietä.

Tieosuuden jälkeen viimeiset viisi kilometriä reitistä menee metsäpolkuja ja yhdistyy siis lopuksi Torpparintaival-reittiin. Näin syksyisenä sadepäivänä reitillä oli joitakin mutaisia kohtia, mutta goretex-kengillä pärjäsi.

Haukilammella on nuotiopaikka ja telttailupaikka.

Minulta reitin kiertämiseen meni hieman yli 4 tuntia lyhyellä tauolla, mutta vähemmän metsäkävelyitä harrastavan tai muuten rauhallisemmin etenevän kannattaa toki varata selvästi enemmän aikaa.

Kuninkaankierros (Kiukainen ja Panelia, Eura)

/ Mira / 3 kommenttia

Sijainti: Kierrokselle voisi lähteä monestakin kohdasta, mutta itse lähdin liikkeelle Kiukaisten keskustasta (Myllykuja 2). Panelian päässä auton voisi pysäköidä esimerkiksi Mäkiläntiellä olevan leikkipuiston viereen.

Reitin pituus: Kokonaisuudessaan reitti on noin 16-17 km pitkä (riippuen siitä, käykö Kuninkaanhaudalla ja laavulla), mutta hyvin voisi kiertää esimerkiksi vain rengasreittiosuuden, jolloin reitti lyhenee noin 10 kilometriin. Katso kartta merkinnän ensimmäisestä kuvasta.

Tämä kierros ei ole metsäretkeilyyn sopiva, sillä suurin osa reitistä kulkee pitkin autoteitä, joten minä kävin tämän yksin kulkemassa ihan vain liikuntamielessä. Lasten kanssa voisi luontoretkeillä janareittinä Paneliasta Mäkiläntieltä Tolvin laavulle ja takaisin, jolloin reitin pituus olisi reilun kaksi kilometriä per suunta ja sillä reittiosuudella on melko paljon metsäpolkua.

Vaikeus: Helppo. Reitti on suurelta osin autoteillä kulkemista. Kuninkaankierros on selvästi merkitty eli ilman karttaakin pärjää, mutta reitti näkyy retkikartta.fi:ssä.

(Kuva isompana.)

Kiukaisissa reitti kulkee aluksi Eurajoen yli, minkä jälkeen on muutama kilometri pitkin autoteitä kulkemista.

Asfaltti- ja sorateiden jälkeen reitti kääntyy metsätielle, minkä päätyttyä reitti kulkee pienen matkaa metsässä.

Metsäpätkän jälkeen on taas pidempi osuus soratietä maalaismaisemissa.

Sen jälkeen seuraava osuus kulkee pellon reunassa joen vieressä.

Reitin varrella on useita infotauluja, joissa kerrotaan alueen historiasta.

Varsinaiselta reitiltä voi tehdä pienen koukkauksen (lisää pituutta reitille noin 700 m) Paneliantien varrella olevalle Kuninkaanhaudalle.

Paneliassa reitti kulkee mukavan osuuden metsässä.

Loppureitti kulkee jälleen soratietä pitkin. Jos haluat poiketa laavulle, se lisää reitille pituutta yhteensä 300 m.

Tolvin laavulle on toki mahdollista mennä autolla suoraankin, Haavontieltä kääntyy sinne nimetön tie (katso sijainti Google Mapsista). Laavulla näytti olevan polttopuita valmiina.

Joutsijärven retkeilyreitti (Kullaa, Ulvila)

/ Mira / 2 kommenttia

Joutsijärvestä on tässä blogissa ollut tietenkin merkintä jo blogin alkuajoilta lähtien, sillä olemme retkeilleet kyseisen järven reiteillä kymmeniä kertoja. Kyseinen merkintä on ehkä hieman sekava, sillä se kertoo Joutsijärven niistä monista eri reittiosuuksista, jotka sopivat pientenkin lasten kanssa kuljettavaksi. Tämä merkintä on tehty nyt selvyyden vuoksi koko retkeilyreitistä.

Sijainti: Auton voi jättää esim. Tammen parkkipaikalle (Tammentie 199, Ulvila), joka oli omana lähtöpaikkana tällä kertaa, mutta hyvin voisi lähteä liikkeelle esim. Korpelantieltä tai Rekitaipaleenjärveltä. Huonokuntoista Kakkurintietä en tavallisella henkilöautolla lähtisi ajamaan.

Reitin pituus: 27 km rengasreitti. Joutsijärven retkikartan voi ladata täältä ja polut näkyvät myös esim. retkikartta.fi:ssä. Halutessaan reittiä voi pidentää muutamalla kilometrillä kulkemalla Kakkurista Korsulle ja sieltä Kustaan Savupirtin kautta Sisälmystenlahdelle (eikä siis suoraan Kakkurista Sisälmystenlahdelle). Lisäksi voi tehdä pienen koukkauksen Hiivaniemeen ja/tai Kulhan laavulle.

Minulta 27 kilometrin reittiin meni taukoineen yhteensä noin 7 tuntia, mutta vähemmän metsäkävelyitä harrastavan tai muuten rauhallisemmin etenevän kannattaa toki varata selvästi enemmän aikaa.

Vaikeus: Helppoja osuuksia esim. pitkospuita pitkin kulkien, mutta myös kivikkoisia metsäpolkuja. Pieni osuus kulkee soratietä pitkin.

Tämä merkintä on tehty siten, että reitti on kuljettu vastapäivään Tammelta. Nuotiopaikoilla on puuvarastot, joissa polttopuita on aina ollut hyvin.

TAMMI (Tammen leirikeskus) – SILOKALLIONTIE – REKITAIPALEENJÄRVI

Reittiosuus lähtee järven vierestä, mutta sen jälkeen polku kulkee metsän keskellä eli Joutsijärvi ei ole siis tällä osuudella näkyvissä.

Tällä osuudella on melko paljon pitkospuita, sillä reitti kulkee mm. Tuhkapakansuon ja Jokisuon läpi.

Ahmauksenojan yli menee hieno iso silta.

Silokalliontieltä reitti jatkuu kohti Rekitaipaleenjärveä metsän läpi. Rekitaipaleenjärvestä on myös oma merkintänsä, josta löytyy enemmän kuvia tältä osuudelta.

Rekitaipaleenjärveltä löytyy laavu ja nuotiopaikka. Kun reittiä jatkaa niiden ohi Kulhantielle, löytyy myös kaivo.

REKITAIPALEENJÄRVI – KULHANSUO

Kulhantien jälkeen reitti jatkuu kohti Joutsijärven rantaa. Reitillä on välillä pitkospuita ja välillä tavallista metsäpolkua. Tältä reittiosuudelta voi halutessaan poiketa käymään Hiivaniemessä ja Kulhassa (molemmista löytyy laavut nuotiopaikkoineen). Niistä löydät kuvia toisesta Joutsijärvi-merkinnästä, sillä en käynyt kummassakaan tällä koko järven kierroksellani.

KULHANSUO – PIENI LATOSUO – KRONKISTO (KRONIKISTO)

Kulhansuon jälkeen reitti kulkee Kulhantien yli kohti Pientä latosuota. Tällä osuudella on tehty metsähakkuita.

Lyhyen soratieosuuden jälkeen reitti kääntyy jälleen metsään.

KRONKISTO – KAKKURI – SISÄLMYSTENLAHTI

Kronkisto vai Kronikisto? – joka tapauksessa paikalta löytyy nuotiopaikka ja laituri.

Kakkuri on reitin puolivälissä ja sieltä löytyy laavu nuotiopaikkoineen. Kakkuri-lammen rannalla on myös pieni laituri.

Kakkurista reittiä voi pidentää muutamalla kilometrillä kulkemalla Kakkurista Korsulle ja sieltä Kustaan Savupirtin kautta Sisälmystenlahdelle (eikä siis suoraan Kakkurista Sisälmystenlahdelle). PS. Katso myös merkintä Kourijärvi – Sisälmystenlahti.

Sisälmystenlahdelta löytyy nuotiopaikka ja autiotupa sekä pienen matkan päästä kaivo.

SISÄLMYSTENLAHTI – TUURUNKANGAS – KORPELANTIE

Tältä osuudelta löytyy monenlaista maastoa: kivikkoisia metsäpolkuja, pitkospuuosuuksia kosteammilla alueilla ja vesistön ylityksiä lossilla.

Ennen Tuurunkangasta löytyy järven rannalla oleva taukopaikka (ei nuotiopaikkaa).

Tuurunkankaalla on nuotiopaikka, laituri ja autiotupa.

KORPELANTIE – PITKÄNIEMI – TAMMI

Korpelantielle saavuttaessa reitti jatkuu jonkin aikaa pitkin soratietä, minkä jälkeen on lyhyt metsäosuus, kunnes reitti jatkuu jälleen soratietä. Joutsijärven reitti on yleisesti ottaen oikein hyvin merkitty, mutta tässä kannattaa olla tarkkana, sillä mielestäni kyseinen soratieosuus ei ollut kovin hyvin merkitty siinä vaiheessa, kun pitää kääntyä puomilla suljetulle tielle. Reitin voi toki kartasta varmistaa kulkiessaan.

Pitkäniemestä löytyy laavu ja nuotiopaikka.

Pitkäniemestä on enää lyhyt matka Tammeen. Reitillä on osittain pitkospuita.

Loppuosuus reitistä on samaa polkua kuin Joutsijärven luontopolku, mistä voit lukea tarkemmin toisesta Joutsijärvi-merkinnästä.

Ps. Olethan huomannut, että retkiämme voi seurata myös Instassa?

Seitsemän järven reitti: Särklampi (Vermuntila, Rauma)

/ Mira / 2 kommenttia

Seitsemän järven retkeilyreitti on pitkä reitistö, mutta tämä merkintä kertoo toistaiseksi vain sen yhdestä osasta eli janareitistä Hietalantieltä Särklammelle.

Sijainti: Auton voi pysäköidä merkitylle P-paikalle Hietalantielle, mutta jos aikoo kiertää koko alueen retkeilyreitin, pysäköintipaikkoja on muuallakin (esim. Noitajärven uimarannan parkkipaikka).

Reitin pituus: Särklammelle matkaa on Hietalantieltä noin 2,4 km (janareitti eli yhteensä noin 5 km), mutta halutessaan alueella voi siis tehdä paljon pidemmänkin retken myös rengasreittinä. Katso kuva alueen kartasta alempaa tai täältä. Polut näkyvät esim. trailmap.fi:ssä.

Reitin vaikeus: Keskivaikea. Hietalantie-Särklampi-osuudesta osa kulki hakkuualueella, missä oli paljon lammikkoja, joiden väisteleminen vaikeutti kulkemista.

Polku on merkitty selvästi punaisilla merkeillä eli eksymisvaaraa ei ole.

Reitti kulkee Pitkäjärvenkallioilla.

Polku kulkee myös hakkuualueella, missä vesialueiden väistely hidasti kulkemista.

Tämän reitin varrella ei ollut nuotiopaikkaa, mutta sellaisia löytyy muualta tämän retkeilyreitin varrelta.

Kartta isompana.

Ps. Katso myös merkintä ”Vihreästä reitistä” ja muista Rauman kohteista.

Harjureitti (Säkylä, Loimaa, Oripää, Huittinen)

/ Mira / Jätä kommentti

Tämän merkinnän lopussa tietoa myös Kankaanjärvestä.

Sijainti: Lähtöpaikkoja on useampi ja ne on lueteltu Harjureitin nettisivuilla, mutta me lähdimme liikkeelle Kantolaavun viereiseltä parkkipaikalta (Säkyläntie 717, Oripää).

Reitin pituus: Monenlaisia mahdollisuuksia. Meidän kulkema reitti oli vajaan 7 kilometrin pituinen rengasreitti, jossa kuljimme ensin Kantolaavulta Porsaanharjun näköalalaavulle ja sieltä Isosuon pitkospuureitille (ja sen jälkeen Isosuon parkkipaikalta loppumatka täytyi kulkea autotietä pitkin takaisin Kantolaavulle). Polut näkyvät retkikartta.fi:ssä ja tässä alueen kartta pdf:nä. Kokonaisuudessaan Harjureitin reitistö on 28 km pitkä.

Huom. Harjureitti kulkee osittain myös sotilasalueella ja tämän vuoksi sallittua on kulkea vain merkittyjä retkeilyreittejä pitkin.

Vaikeus: Helppoa leveää polkua, mikä sopii siis lenkkeilyynkin. Korkeuseroja harjun vuoksi. Suo-osuudella pitkospuita. Talvella alueelle tehdään hiihtolatuja.

Kantolaavu on aivan parkkipaikan vieressä, joten sille pääsee esteettömästi ja reitti kulkee pitkään leveää metsäpolkua pitkin, mutta kokonaisuudessaan tämä reitti ei siis esteetön ole. Kantolaavulla oli puuvarasto.

Kantolaavulta Porsaanharjulla olevalle näköalalaavulle on noin 2,5 km helppoa reittiä pitkin.

Harjulta reittimme jatkui kohti Isosuota.

Kankaanjärvi (Loimaa)

Upea pieni järvi Harjureitin varrella. ”Kankaanjärvi on Natura 2000 -verkostoon kuuluvan Säkylänharjun harjukuopassa noin 15 metriä ympäristöään alempana oleva kirkasvetinen suppajärvi, joka on syntynyt jääkauden seurauksena.” kertoo retkipaikan artikkeli.

Lähimmäksi autolla taitaa päästä ajamalla Golfkentäntielle (Golfkentäntie 1, Loimaa) ja kävelemällä siitä loppumatka, jos pidempi luontoretkeily Harjureitillä ei käy.

PS. Katso myös erillinen merkintä Myllylähteestä.

Joutsijärvi (Kullaa, Ulvila)

/ Mira / Jätä kommentti

Sijainti: Yksi hyvä lähtöpaikka / pysäköintialue löytyy Tammen leirikeskuksen vierestä (osoite on suunnilleen Tammentie 199), mutta suosittelen myös esimerkiksi Korpelantieltä lähtevää reittiä, jos ei siis aio koko järveä kiertää samalla kerralla.

Pituus: Monenlaisia mahdollisuuksia. Jos tulet ensimmäistä kertaa ja etsit keskipituista reittiä lasten kanssa tehtäväksi, suosittelen Tammentilalta lähtevää noin 4 kilometrin luontopolkua (on rengasreitti) TAI Korpelantieltä Tuurunkankaalle menevää reittiä (ei ole rengasreitti, mutta jos menee autiotuvalle asti, pituus on noin 2 km per suunta) TAI Kulhantieltä Hiivaniemeen (noin 2,5 km per suunta). Lyhyt reitti pienten lasten kanssa tehtäväksi on esim. Kulhantieltä Kulhan laavulle. Retkikarttaa tutkimalla voit suunnitella muunlaisiakin reittejä, me olemme kävelleet lasten kanssa myös muun muassa Korpelan alueelta Pitkäniemen laavulle ja Tammen leirikeskukselta Vasonniemelle. Lisäksi yksi kaunis janareitti on Tammelta Silokalliontielle, jolloin matkaa tulee noin 3,5 km per suunta. (Myös täältä löydät (s. 3) pdf:nä Joutsijärven alueen retkikartan.) Koko järven retkikierros on 27 km.

Vaikeus: Tavallista metsäpolkua; reitistä riippuen matkalla saattaa olla esim. pitkospuita. Jos menee Tuurunkankaalle Korpelantieltä, reitillä on pari lossia vesialueen ylitykseen.

PS. Koko järven kierroksesta on erikseen oma merkintänsä.

Alla oleva ensimmäinen kuva on Pitkäniemen laavun viereiseltä rannalta, toinen ja kolmas kuva taas on reitiltä, joka menee Korpelantieltä Tuurunkankaalle.

LUONTOPOLKU

Tammen leirikeskuksen vierestä lähtevä 4 km:n luontopolku on mukava, koska sen varrelta löytyy monenlaista luontoa ja kyseessä on rengasreitti. Me olemme yleensä kiertäneet polun siten, että laavu on loppuvaiheessa, jolloin on mukavaa pitää evästauko.

TUURUNKANGAS

Toinen ihana reitti on Korpelantieltä Tuurunkangas-nimiseen paikkaan menevä reitti. Reitti ei ole rengasreitti, mutta pituus on 2 km per suunta, jos haluaa mennä autiotuvalle asti ja kokeilla siis molemmat lossit. Auton voi jättää Korpelantiellä olevalle paikalle, johon sopii muutama auto (osoite on suunnilleen Korpelantie 249). Kävele kyseiseltä kohdalta vielä hieman matkaa tietä eteenpäin, jotta pääset varsinaiselle metsäpolulle. Tieltä kääntyvä metsäpolku on selvästi osoitettu viitalla ja punaisilla merkeillä puissa. Kyseisen reitin varrella on kaksi lossia sekä silta, joten lasten mielestä tämä reitti oli niiden vuoksi oikein kiva. Polku on suurelta osin kivikkoinen.

Tuurunkankaalta löytyy autiotupa ja nuotiopaikka.

Tuurunkankaalta voi toki jatkaa eteenpäin kohti Sisälmystenlahtea ja vieläkin pidemmälle Kakkuriin, josta seuraava kuva.

VASONNIEMI

Seuraava kuva on toiselta puolelta järveä kuin missä Tuurunkangas on – Vasonniemen uimarannalta.

KULHAN LAAVU

Kulhantien varteen voi jättää auton (katso polun lähtökohta esim. retkikartta.fi:stä) ja siitä voi kävellä läpi Kulhansuon Kulhan laavulle. Lyhyt reitti esim. lasten kanssa, mutta halutessaan reittiä voi jatkaa paljon pidemmällekin esim. kohti Tammen tilaa.

Vaihtoehtoisesti voi kävellä Kulhantieltä Rekitaipaleenjärven viereiseltä parkkipaikalta hieman pidemmän reitin Kulhan laavulle asti. Tällöin reitti on aluksi sama kuin seuraavaksi esiteltävällä Hiivaniemen reitillä. Jos reitistä haluaa rengasreitin, takaisin voi kävellä läpi Kulhansuon ja sen jälkeen Rekitaipaleenjärven viereen autotietä pitkin. Reitin pituus on silloin reilun 5 km.

Seuraavat kuvat ovat reitiltä, joka kulkee hieman pidemmän matkan Kulhan laavulle.

HIIVANIEMI

Kulhantieltä, Rekitaipaleenjärven viereiseltä parkkipaikalta, on noin 2,5 kilometrin kävely per suunta Hiivaniemen laavulle, joten kyseinen janareitti sopii myös lasten kanssa liikkuville. Kaunis ja muutenkin kiva reitti!

Joutsijärveltä löytyy siis useita hienoja reittejä sekä lapsiperheille että aikuisretkeilijöille – lämpimät suosittelut. 🙂 Koko järven kierroksesta on erikseen postaus.

+ Lisävinkki: Joutsijärven vierestä löytyy pieni Rekitaipaleenjärvi, josta oma merkintänsä.

+ Katso myös Kourijärvi–Sisälmystenlahti -merkintä.