🥾 Reitin pituus: Luontopolkuosuudet noin 5 km, mutta lisäksi 1,5 km autotietä, jos haluaa kulkea ympyräreittinä.
🌱 Vaikeus: Helppo.
🔥 Taukopaikka: Nuotiopaikka löytyy.
👀 Hyvä tietää: Reitillä on myös lintutorni.
Sijainti: Luontopolulle voi lähteä kolmelta eri parkkipaikalta, mutta ainakaan tänä talviviikonloppuna kaikki parkkipaikat eivät olleet aurattuja kunnolla eli suosittelisin autolla tuleville lähtöpaikaksi näin talvella Merikadun varrella olevaa pysäköintipaikkaa (löytyy Google Mapsista nimellä Tiilitehtaanmäki-Pohjoislahti -luontopolku). Itäpuolen parkkipaikka löytyy täältä.
Reitin pituus: Luontopolkuosuuksien pituus on noin 5 km (riippuu hieman siitä, mitä reittiä kulkee), mutta jos ei halua kulkea samoja polkuja takaisin, on lisäksi kaupunkiteillä kulkemista noin 1,5 km eli reitistä saa tehtyä helposti siten rengasreitin. Halutessaan voi toki tehdä janareittinä lyhyemmän retken jommallakummalla puolella. Netistä löytyy pdf-tiedostona esite, missä kartta ja eri pisteiden etäisyydet.
Vaikeus: Melko helppo. Reitillä on metsäpolkua ja pitkospuuosuuksia.
Kaunis reitti näin talvellakin, mutta kesällä tämä olisi varmasti vieläkin upeampi kohde ja silloin aitauksissa näkisi myös lampaita. Riippusillan vierestä löytyy nuotiopaikka ja kuivakäymälä.
Reitti on merkitty selvästi puihin sinisin (ja punaisin) merkein sekä sen lisäksi reitin varrella on useita karttakuvia.
Tiilitehtaanmäen luontopolku
Reitin varrella on opastetauluja alueen luontoon liittyen.
Tämä kohde on osaMuinaisvuorten reitistöä, joka on pitkä retkeilyreitistö. Muinaisvuorten reitistön kartta löytyy esimerkiksi visitsuupohjan sivuilta.Tästä blogista löytyy myös merkintä Karijoen alueen kohteista.
Susiluola lyhyesti
📍 Parkkipaikan sijainti: Susiluolantien varrella. Google Maps ei jostain syystä löydä Susiluolantietä, mutta ”Susiluola”-haulla löytää oikeaan paikkaan.
🥾 Reitin pituus: Autotieltä on luolalle alle 0,5 km, mutta täällä voi retkeillä paljon pidempiäkin reittejä.
🌱 Vaikeus: Melko helppo.
🔥 Taukopaikka: Alueelta löytyy kota.
👀 Hyvä tietää: Susiluola on aidattu, joten sen sisälle voi vain katsella. Täältä löytyy myös näkötorni, josta on kirkkaalla säällä upea näköala pitkälle.
Sijainti: Paikka sijaitsee Kristiinankaupungin ja Karijoen rajalla. Kristiinankaupungin karttapalvelun mukaan tie on Varggrottsvägen/Susiluolantie, mutta esim. Google Mapsista ei sellaista tietä hakemalla löydä (määränpääksi voi laittaa kuitenkin siis Susiluolan ja ohjaa tällöin oikealle tielle).
Reitin pituus: Pysäköintipaikalta on vain 400 metriä Susivuorelle ja siellä sijaitsevalle luolalle (janareitti), mutta kyseisellä autotiellä ei ole talvikunnossapitoa eli talvella me päädyimme kävelemään reilun kilometrin verran metsäpolun alkuun Karijoentieltä. Muinaisvuorten reitistöä pitkin täällä voi tehdä pitkän vaellusreitin.
Vaikeus: Helpohko, hieman nousua kallioille.
Luolaan ei pääse sisälle, sillä se on suljettu aidalla. Susiluola on tärkeä tutkimuskohde, koska luolassa on todennäköisesti aikanaan oleskellut neandertalinihminen. Lauhanvuoriregion.fi kertoo Susiluolasta lisää.
Alueelta löytyy myös kivipelto (pirunpelto).
Susivuorella sijaitseva näkötorni löytyy helposti viittoja seuraamalla.
Näkötornista on hieno näköala pitkälle!
Alueelta löytyy myös kota, jonka sijainnin voi katsoa esim. retkikartta.fi:stä.
Susiluolalta voi hyvin retkeillä esim. Pyhävuorelle, jolloin saa tehtyä esim. 8,5 kilometrin kierroksen. Sitä kierrosta en toistaiseksi ole käynyt kuitenkaan itse kokonaan tekemässä.
🥾 Reitin pituus: Monia mahdollisuuksia, nähtävyydet ovat aivan autotien lähellä. Aulangonjärven ympäri kiertävä reitti on 7 km.
🌱 Vaikeus: Helppo, korkeuseroja on hieman.
🔥 Taukopaikka: Alueelta löytyy pari nuotiopaikkaa.
👀 Hyvä tietää: Täällä on myös näkötorni ja uimarantoja.
Sijainti: Alueella kiertävän yksisuuntaisen rengastien (Aulangonmetsäntie) varrella on useampi eri pysäköintialue, joten tarkempi lähtöpaikka kannattaa suunnitella sen mukaan, mitä reittiä aikoo kulkea.
Reitin pituus: Monenlaisia mahdollisuuksia. Nähtävyydet sijaitsevat aivan pysäköintialueiden vieressä, joten pitkiä kävelyitä ei tarvitse tehdä, mutta halutessaan alueella voi retkeillä pidempiäkin polkureittejä pitkin. Esimerkiksi Joutsenlammen kierros on vain noin kilometrin pituinen, kun taas Aulangonjärven ympäri kiertävä reitti on 7 km pituinen. Aulangon pdf-kartta löytyy Hämeenlinnan sivuilta, mihin on merkittynä myös etäisyydet sekä toisenlainen esite löytyy luontoon.fi-sivustolta. Polut näkyvät esimerkiksi trailmap.fi:ssä.
Vaikeus: Yleisesti ottaen helppo.
Me olimme retkellä ensimmäisellä kerralla talviaikaan ja tutustuimme Aulangon luonnonsuojelualueen nähtävyyksiin, mutta syksyllä palasimme uudelleen ja kiersin Aulangonjärven ympäri mm. Sibeliuksen metsän läpi. Luonnonsuojelualueella ei ole sallittua leiriytyä eikä tehdä nuotiota, mutta pari nuotiopaikkaa löytyy alueen ulkopuolelta. Talvella alueella menee myös hiihtolatuja.
Joutsenlampi
Emme kiertäneet tällä kertaa Joutsenlampea ympäri, joten siitä reitistä ei kokemuksia. Hiihtolatu näytti menevän lammen vierestä.
Ruusulaakson paviljonkija Tuijametsä
Ruusulaakson paviljongin vieressä on pieni Metsälampi.
Paviljonkia vastapäätä tien toiselta puolelta lähtee metsäpolku. Pienen kävelemisen (n. 100 m) jälkeen käännytään vasemmalle ja opasteet näyttävät reitin Tuijametsään. Autotieltä Tuijametsään on matkaa vain noin parisataa metriä.
Tuijametsän reitillä on pitkospuut, jotka johdattavat pienelle taukopaikalle puron solistessa vieressä. Ihana paikka!
Aulangon näkötorni ja karhuluola
Näkötornin parkkipaikalta on lyhyt kävelymatka näkötornille. Monen mielestä tämä on varmasti Aulangon hienoin kohde, sillä järvelle avautuma maisema on upea.
Näköalapaikan vierestä lähtevät portaat alas. Huom. portaissa ei ole talvikunnossapitoa ja meidän retkeillessämme ne olivat aivan lumen peitossa. Lapset päätyivätkin laskemaan portaat pyllymäkeä alas, mutta sentään myös jaksoivat kiivetä ne takaisin myös ylös. Toki alhaalta olisi päässyt myös kiertämällä polkua pitkin takaisin näkötornille.
Sijainti: Pieni parkkipaikka ja polun lähtöpiste löytyy osoitteesta Rajalantie 46 (Kokemäki).
Reitin pituus: 1,6 km. Melkein kokonaan rengasreitti.
Vaikeus: Helppo. Reitillä on kapeahkoa metsäpolkua ja pitkospuita.
Tämä reitti on vielä pientä viimeistelyä vaille valmis, mutta oikein hyvin siis jo tällä hetkellä kuljettavissa. Reitti kulkee suoalueella, pienen suolammen vierestä. Myös laavu löytyy.
📍 Parkkipaikan sijainti: Nokianvaltatien varrelta kääntyvälle nimettömälle tielle (Maatialankatu on toisella puolella valtatietä).
🥾 Reitin pituus: Noin 5 km ympyräreitti.
🌱 Vaikeus: Helppo/keskivaikea.
🔥 Taukopaikka: Nuotiopaikka löytyy.
👀 Hyvä tietää: Täällä on myös uimaranta sekä Pitkäniemen sairaalan vanha hautausmaa.
Sijainti: Parkkipaikka löytyy Nokianvaltatien varrelta, autogrillin vierestä. Google Mapsista paikka löytyy nimellä ”Vihnusjärven uimarannan P-paikka”.
Reitin pituus: Noin 5,2 km (rengasreitti). Polut näkyvät mm. trailmap.fi:ssä.
Vaikeus: Hyväkuntoista metsäpolkua ja osa matkasta on leveämpää liikuntapolkua, hieman korkeuseroja. Selkeät reittimerkinnät.
Mukava ja kaunis reitti, joka täytyisi käydä kiertämässä joskus kesäaikaan!
Parkkipaikalta reitti lähtee portaiden kohdalta. Aluksi reitti kulkee Maatialanharjun laella.
Seuraavan kuvan kohdassa harjun laki oli kapea ja koska oli liukasta, toinen lapsista päätyi kulkemaan kyykyssä, jotta ei liukastuisi. 🙂
Matkan varrella oli muutamia tietokylttejä alueeseen liittyen.
Harjulla on 1. maailmansodan aikaisia vallihautoja, joiden ohi luontopolku kulkee. Lisäksi pienen ylimääräisen koukkauksen tekemällä voi käydä katsomassa Pitkäniemen sairaalan vanhaa hautausmaata (katso tarkempi sijainti kartasta, mutta Kappelinmäen kohdilla).
Noin puolivälissä matkaa eli harjun päädyssä on Sarpatinharjun näköalapaikka.
Näköalapaikan jälkeen polku laskeutuu alas harjulta ja jonkin matkaa reitti on sen jälkeen leveää liikuntapolkua, missä myöhemmin talvella pitäisi olla myös kunnollinen hiihtolatu.
Liikuntapolkuosuuden jälkeen reitti jatkuu taas kapeampaa metsäpolkua pitkin ja menee Vihnusjärven rantaan. Rannalla on pieni nuotiopaikka, mutta se ei ollut kovin hyvässä kunnossa ja omat polttopuut täytyy ottaa mukaan.
Reitti menee loppumatkan järven rantaa pitkin.
Lopussa on pieni matka pitkospuita.
Uimarantaa en käynyt tällä kertaa kuvaamassa, mutta sellainen siis alueelta löytyy (Kennonnokka). Hiihtolatuja on talvella 1-3 km pituisina, alla kartta.
👀 Hyvä tietää: Luonnonpuiston alueella saa kulkea vain merkittyä polkua pitkin.
Sijainti: Pysäköintialue ”Elijärvenkulma” löytyy osoitteesta Honkilahdentie 303, Pöytyä.
Reitin pituus: Noin 19 km:n rengasreitti, reitti on merkitty retkikartta.fi:hin. Lasten kanssa suosittelisin janareittiä Elijärvenkulmalta Valastenmaan taukopaikalle (silloin reitin pituus on noin 4 km per suunta).
Vaikeus: Helppo reitti, joka kulkee metsäpolkuja, pitkospuita ja autoteitä pitkin. Melko tasainen maasto.
Tämä reitti sisälsi mielestäni liian paljon tieosuuksia ja vain siis osa reitistä kulkee Vaskijärven luonnonpuiston alueella. Huomaa, että luonnonpuistossa saa kulkea vain merkittyä polkua pitkin. Reitti ei kulje järven rannalla.
Itse kiersin reitin vastapäivään.
Elijärvenkulma–Valastenmaa
Tämä reittiosuus oli mielestäni Vaskijärven kierroksen hienoin osuus.
Osittain pitkospuut olivat reitillä huonossa kunnossa, mutta paikalla näkyi uusia lautoja, joten reittiä ollaan oletettavasti lähitulevaisuudessa kunnostamassa.
Valastenmaan taukopaikalla on tulentekomahdollisuus.
Valastenmaa–Vesirauma
Valastenmaan taukopaikan jälkeen reitti jatkuu tietä pitkin.
Tien loputtua reitti jatkuu kapeahkoa metsäpolkua pitkin hakkuualueelle.
Hakkuualueen jälkeen on melko lyhyt metsä- ja suo-osuus ennen Vesirauman laavua. Laavulla oli polttopuita. Vesiraumalta olisi mahdollisuus kiertää lyhyt kolmen kilometrin pituinen ympyräreitti Kajavajärven kierros. (Autolla ei kuitenkaan pääse ilmeisesti suoraan Vesirauman laavulle, koska ainakin Vaskijärventie on puomilla suljettu, vaikka Google Maps sitä reittiä ehdottaakin.)
Vesirauma–Elijärvenkulma
Vesirauman jälkeen on pitkä tieosuus kuljettavana.
Periaatteessa Vaskijärven reitillä pärjäisi ilman karttaa, mutta yksi risteys sai minut kulkemaan hetken aikaa väärää polkua ennen kuin tulin katsoneeksi, miten reitin kuuluisi oikeasti kulkea. Tämä tapahtui Vesiraumantietä pitkin kävellessä, missä toinen samalla tavalla merkitty polku kääntyi oikealle ja automaattisesti käännyin merkkien mukaisesti sen enempää ajattelematta, vaikka oikeasti Vaskijärven reitti kääntyi siis kyseiseltä tieltä vasta hieman myöhemmin vasemmalle. Seuraavan kuvan näyttämästä kohdasta ei siis tule kääntyä, jos ei ole menossa Pyhän Henrikin tietä.
Pitkien tieosuuksien välissä on lyhyitä metsäosuuksia.
Lopuksi reitti suuntaa jälleen Vaskijärven luonnonpuiston alueelle.
Minulta reitin kiertämiseen meni reilu 4 tuntia, mutta vähemmän metsäkävelyitä harrastavan tai muuten rauhallisemmin etenevän kannattaa toki varata selvästi enemmän aikaa.
Sijainti: Polku lähtee osoitteesta ”Merikarvian rantatie 112” (Pori).
Reitin pituus: Vajaa 1 km.
Vaikeus: Helpohko, ei esteetön.
Osittain rengasreitti kuten alla oleva reittitallennus näyttää:
Tämä polkureitti on vasta hiljattain tehty. Polun ”oppimiskohteet” on lueteltuna Ahlaisten kyläyhdistyksen sivuilla, mutta kyseiseen sivuun törmäsin vasta reitin kiertämisen jälkeen, joten kohteita ei itse tullut huomioitua.
Reitin varrella on laavu, josta on kaunis näköala pelloille.
📍 Parkkipaikan sijainti: Esim. Kuhankuonontie, Pöytyä.
🥾 Reitin pituus: Koko kierroksen pituus on 30 km.
🌱 Vaikeus: Melko helppo suurimmaksi osaksi.
🔥 Taukopaikka: Reitin varrella on useita nuotiopaikkoja.
👀 Hyvä tietää: Myös lintutorneja on reitin varrella.
Sijainti: Reitille voi lähteä useasta eri paikasta. Omana lähtöpaikkanani oli Kurjenpesä (osoite: Kuhankuonontie, Pöytyä). Liikkeelle voisi hyvin lähteä myös esimerkiksi Rantapihan pysäköintialueelta (Savojärventie, Nousiainen) tai Vajosuon pysäköintipaikalta (Vajosuontie, Rusko). Netistä löytyy kansallispuiston esite pdf:nä, jossa on merkittynä kaikki pysäköintialueet.
Vaikeus: Helpohko. Tavallisia metsäpolkuja, pitkospuita ja osittain tiellä kulkemista. Vain vähän korkeuseroja.
Minulta reitin kiertämiseen meni noin 7,5 tuntia parilla tauolla, mutta vähemmän metsäkävelyitä harrastavan tai muuten rauhallisemmin etenevän kannattaa toki varata selvästi enemmän aikaa (mieluiten yön yli kestävä retki).
Lähdin itse kiertämään vaellusreittiä Kurjenpesältä vastapäivään eli ensimmäiseksi Savojärven osuuden, vaikka Savojärven kierroksen merkitty kiertosuunta onkin myötäpäivään, mutta halusin kulkea kauniin järviosuuden aamuauringossa. Seuraava kuva on Kurjenpesän laiturilta.
Savojärven osuuden jälkeen reitti jatkuu Rantapihalta kohti Pukkipalon kierrosta. Tällä osuudella on pieni matka autotiellä kulkemista, mutta muuten tämä osuus on oikein mukava ja nätti.
Itse poikkesin tältä osuudelta tekemään pienen lisäkäynnin Lakjärvelle, vaikka se ei Vajosuon vaellukseen varsinaisesti kuulukaan. Tämä lisäsi vaellukselle pituutta vain reilun kilometrin.
Lakjärveltä jatkoin Pukkipalon kierrosta.
Pukkipalon kierroksella on pienesti korkeuseroja, sillä reitti nousee Takaniitunvuorelle.
Takaniitunvuorelta vaellusreitti jatkuu tietä pitkin ja sen jälkeen on taas noin parin kilometrin kallioinen metsäosuus.
Tämän metsäosuuden jälkeen reitti kulkee jälleen autotietä pitkin melko pitkän osuuden ja kaiken lisäksi kyseessä oli näin syksyllä melko mutainen tie… Sen jälkeen kuitenkin reitti siirtyi taas joksikin aikaa kulkemaan rämesuolla ja metsässä.
Tämän jälkeen reitti eteneekin nimikkosuolleen eli Vajosuolle. Reitiltä voi poiketa lintutornille.
Vajosuon metsäosuuden jälkeen reitti kulkee jälleen autotietä pitkin Töykkälään. Töykkälä–Kurjenpesä -osuudella on pitkospuuosuuksia suolla sekä tavallista metsäpolkua Kurjenrahkan alueella. Myös tällä osuudella yksi lintutorni.
Viimeinen lyhyt osuus reitistä ennen Kurjenpesää on esteetöntä Karpalopolkua.
Monipuolinen ja hieno reitti, vaikka toki autotieosuuksia olisi toivonut olevan hieman vähemmän.
📍 Parkkipaikan sijainti: Koveron osoite on Seitsemisentie 948, Ikaalinen.
🥾 Reitin pituus: Monia erilaisia mahdollisuuksia, mutta Uittajanpolun pituus on 18 km.
🌱 Vaikeus: Helppo/keskivaikea.
🔥 Taukopaikka: Kansallispuistosta löytyy useita nuotiopaikkoja.
Sijainti: Uittajanpolulle voi lähteä Koverosta (osoite: Seitsemisentie 948, Ikaalinen) tai vaikkapa Saari-Soljasen parkkipaikalta (Soljostentie, tarkempi kohta löytyy Google Mapsista nimellä ”Saari-Soljanen pysäköintialue”).
Reitin pituus: Uittajanpolun pituus on 18 km (rengasreitti). Saari-Soljasen rengasreitti on 2 km pitkä ja siitä pieni osuus (n. 500 m) on esteetöntä. Netistä löytyy pdf:nä Seitsemisen esite.
Vaikeus: Helpohko. Uittajanpolku on tavallista metsäpolkua ja pitkospuita sekä osittain myös metsäteitä pitkin kulkevaa. Saari-Soljasen reitti kulkee suolla eli reitillä on paljon pitkospuita.
Jos lähtöpaikkana on Kovero, Uittajanpolku kulkee aluksi (ja myös lopuksi) samaa reittiä kuin Torpparintaival ja lisäkuvia voikin katsoa siitä reitistä kertovasta merkinnästä. Tällä osuudella on hieman korkeuseroja harjun vuoksi, mutta muuten Uittajanpolku on melko tasainen reitti.
Kun reitti kääntyy Multiharjulta eri suuntaan kuin Torpparintaival, polku muuttuu kapeammaksi ja kyseisellä osuudella olevat pitkospuut ovat osittain huonokuntoisia.
Reitti ei ole kovin tiheään merkitty (välillä puissa on valkoisia pisteitä, varmaankin jonkun aiemman reitin jäljiltä? ja isommissa risteyksissä kyltit opastavat kulkusuuntaa), mutta pärjäsin kuitenkin itse ilman karttaa.
Ensimmäinen taukopaikka on nimeltään Jokiristi, jonne Koverosta on matkaa noin 5 km. Valitettavasti kuvaa en siitä huomannut ottaa, mutta alueella on siis telttapaikka, nuotiopaikka puuvajoineen ja puucee. Jokiristin jälkeen seuraava osuus on hieman tylsempi, sillä se kulkee leveää polkua ja sen jälkeen metsätietä pitkin.
Autotieosuuden jälkeen reitti kääntyy jälleen metsäpolulle ja polku kulkee mm. Liesijoen yli.
Saari-Soljanen
Uittajanpolku kulkee Saari-Soljasen vierestä lyhyen pätkän, mutta halutessaan siellä menevän parin kilometrin ympyräreitin voisi yhdistää Uittajanpolku-kierrokseen kokonaankin.
Parkkipaikan vierestä löytyy iso keittokatos sekä nuotiopaikka.
Saari-Soljasen reitistä noin puoli kilometriä on esteetöntä.
Uittajanpolku jatkuu
Saari-Soljasen jälkeen reitti kulkee muutaman kilometrin pitkin metsätietä.
Tieosuuden jälkeen viimeiset viisi kilometriä reitistä menee metsäpolkuja ja yhdistyy siis lopuksi Torpparintaival-reittiin. Näin syksyisenä sadepäivänä reitillä oli joitakin mutaisia kohtia, mutta goretex-kengillä pärjäsi.
Haukilammella on nuotiopaikka ja telttailupaikka.
Minulta reitin kiertämiseen meni hieman yli 4 tuntia lyhyellä tauolla, mutta vähemmän metsäkävelyitä harrastavan tai muuten rauhallisemmin etenevän kannattaa toki varata selvästi enemmän aikaa.
📍 Parkkipaikan sijainti: Esimerkiksi Tammentie 199, Ulvila.
🥾 Reitin pituus: Koko järven kierros n. 27 km.
🌱 Vaikeus: Keskivaikea.
🔥 Taukopaikka: Reitin varrella on useita laavuja/nuotiopaikkoja.
👀 Hyvä tietää: Reitin aikana täytyy käyttää kaksi kertaa venelossia vesistön ylitykseen.
Joutsijärvestä on tässä blogissa ollut tietenkin merkintä jo blogin alkuajoilta lähtien, sillä olemme retkeilleet kyseisen järven reiteillä kymmeniä kertoja. Kyseinen merkintä on ehkä hieman sekava, sillä se kertoo Joutsijärven niistä monista eri reittiosuuksista, jotka sopivat pientenkin lasten kanssa kuljettavaksi. Tämä merkintä on tehty nyt selvyyden vuoksi koko retkeilyreitistä.
Sijainti: Auton voi jättää esim. Tammen parkkipaikalle (Tammentie 199, Ulvila), joka oli omana lähtöpaikkana tällä kertaa, mutta hyvin voisi lähteä liikkeelle esim. Korpelantieltä tai Rekitaipaleenjärveltä. Huonokuntoista Kakkurintietä en tavallisella henkilöautolla lähtisi ajamaan.
Reitin pituus: 27 km rengasreitti. Joutsijärven retkikartan voi ladata täältä ja polut näkyvät myös esim. retkikartta.fi:ssä. Halutessaan reittiä voi pidentää muutamalla kilometrillä kulkemalla Kakkurista Korsulle ja sieltä Kustaan Savupirtin kautta Sisälmystenlahdelle (eikä siis suoraan Kakkurista Sisälmystenlahdelle). Lisäksi voi tehdä pienen koukkauksen Hiivaniemeen ja/tai Kulhan laavulle.
Minulta 27 kilometrin reittiin meni taukoineen yhteensä noin 7 tuntia, mutta vähemmän metsäkävelyitä harrastavan tai muuten rauhallisemmin etenevän kannattaa toki varata selvästi enemmän aikaa.
Vaikeus: Helppoja osuuksia esim. pitkospuita pitkin kulkien, mutta myös kivikkoisia metsäpolkuja. Pieni osuus kulkee soratietä pitkin.
Tämä merkintä on tehty siten, että reitti on kuljettu vastapäivään Tammelta.Nuotiopaikoilla on puuvarastot, joissa polttopuita on aina ollut hyvin.
Rekitaipaleenjärveltä löytyy laavu ja nuotiopaikka. Kun reittiä jatkaa niiden ohi Kulhantielle, löytyy myös kaivo.
REKITAIPALEENJÄRVI – KULHANSUO
Kulhantien jälkeen reitti jatkuu kohti Joutsijärven rantaa. Reitillä on välillä pitkospuita ja välillä tavallista metsäpolkua. Tältä reittiosuudelta voi halutessaan poiketa käymään Hiivaniemessä ja Kulhassa (molemmista löytyy laavut nuotiopaikkoineen). Niistä löydät kuvia toisesta Joutsijärvi-merkinnästä, sillä en käynyt kummassakaan tällä koko järven kierroksellani.
KULHANSUO – PIENI LATOSUO – KRONKISTO (KRONIKISTO)
Kulhansuon jälkeen reitti kulkee Kulhantien yli kohti Pientä latosuota. Tällä osuudella on tehty metsähakkuita.
Lyhyen soratieosuuden jälkeen reitti kääntyy jälleen metsään.
KRONKISTO – KAKKURI – SISÄLMYSTENLAHTI
Kronkisto vai Kronikisto? – joka tapauksessa paikalta löytyy nuotiopaikka ja laituri.
Kakkuri on reitin puolivälissä ja sieltä löytyy laavu nuotiopaikkoineen. Kakkuri-lammen rannalla on myös pieni laituri.
Kakkurista reittiä voi pidentää muutamalla kilometrillä kulkemalla Kakkurista Korsulle ja sieltä Kustaan Savupirtin kautta Sisälmystenlahdelle (eikä siis suoraan Kakkurista Sisälmystenlahdelle). PS. Katso myös merkintä Kourijärvi – Sisälmystenlahti.
Sisälmystenlahdelta löytyy nuotiopaikka ja autiotupa sekä pienen matkan päästä kaivo.
SISÄLMYSTENLAHTI – TUURUNKANGAS – KORPELANTIE
Tältä osuudelta löytyy monenlaista maastoa: kivikkoisia metsäpolkuja, pitkospuuosuuksia kosteammilla alueilla ja vesistön ylityksiä lossilla.
Ennen Tuurunkangasta löytyy järven rannalla oleva taukopaikka (ei nuotiopaikkaa).
Tuurunkankaalla on nuotiopaikka, laituri ja autiotupa.
KORPELANTIE – PITKÄNIEMI – TAMMI
Korpelantielle saavuttaessa reitti jatkuu jonkin aikaa pitkin soratietä, minkä jälkeen on lyhyt metsäosuus, kunnes reitti jatkuu jälleen soratietä. Joutsijärven reitti on yleisesti ottaen oikein hyvin merkitty, mutta tässä kannattaa olla tarkkana, sillä mielestäni kyseinen soratieosuus ei ollut kovin hyvin merkitty siinä vaiheessa, kun pitää kääntyä puomilla suljetulle tielle. Reitin voi toki kartasta varmistaa kulkiessaan.
Pitkäniemestä löytyy laavu ja nuotiopaikka.
Pitkäniemestä on enää lyhyt matka Tammeen. Reitillä on osittain pitkospuita.
