Aulanko / Aulangon luonnonsuojelualue (Hämeenlinna)

Sijainti: Alueella kiertävän yksisuuntaisen rengastien (Aulangonmetsäntie) varrella on useampi eri pysäköintialue, joten tarkempi lähtöpaikka kannattaa suunnitella sen mukaan, mitä reittiä aikoo kulkea. 

Reitin pituus: Monenlaisia mahdollisuuksia. Nähtävyydet sijaitsevat aivan pysäköintialueiden vieressä, joten pitkiä kävelyitä ei tarvitse tehdä, mutta halutessaan alueella voi retkeillä pidempiäkin polkureittejä pitkin. Esimerkiksi Joutsenlammen kierros on vain noin kilometrin pituinen, kun taas Aulangonjärven ympäri kiertävä reitti on 7 km pituinen. Aulangon pdf-kartta löytyy Hämeenlinnan sivuilta, mihin on merkittynä myös etäisyydet sekä toisenlainen esite löytyy luontoon.fi-sivustolta. Polut näkyvät esimerkiksi trailmap.fi:ssä.

Vaikeus: Yleisesti ottaen helppo.

Me olimme retkellä nyt talviaikaan ja tutustuimme Aulangon luonnonsuojelualueen nähtävyyksiin, mutta täytyisi ehkä joskus lähteä käymään täällä kesällä ja kiertää pidempi reitti Aulangonjärven ympäri mm. Sibeliuksen metsän läpi. Luonnonsuojelualueella ei ole sallittua leiriytyä eikä tehdä nuotiota, mutta pari nuotiopaikkaa löytyy alueen ulkopuolelta. Talvella alueella menee myös hiihtolatuja.

Joutsenlampi

Emme kiertäneet tällä kertaa Joutsenlampea ympäri, joten siitä reitistä ei kokemuksia. Hiihtolatu näytti menevän lammen vierestä.

Ruusulaakson paviljonki ja Tuijametsä

Ruusulaakson paviljongin vieressä on pieni Metsälampi.

Paviljonkia vastapäätä tien toiselta puolelta lähtee metsäpolku. Pienen kävelemisen (n. 100 m) jälkeen käännytään vasemmalle ja opasteet näyttävät reitin Tuijametsään. Autotieltä Tuijametsään on matkaa vain noin parisataa metriä.

Tuijametsän reitillä on pitkospuut, jotka johdattavat pienelle taukopaikalle puron solistessa vieressä. Ihana paikka!

Aulangon näkötorni ja karhuluola

Näkötornin parkkipaikalta on lyhyt kävelymatka näkötornille. Monen mielestä tämä on varmasti Aulangon hienoin kohde, sillä järvelle avautuma maisema on upea.

Näköalapaikan vierestä lähtevät portaat alas. Huom. portaissa ei ole talvikunnossapitoa ja meidän retkeillessämme ne olivat aivan lumen peitossa. Lapset päätyivätkin laskemaan portaat pyllymäkeä alas, mutta sentään myös jaksoivat kiivetä ne takaisin myös ylös. Toki alhaalta olisi päässyt myös kiertämällä polkua pitkin takaisin näkötornille.

Graniittilinna

Onnentemppeli

Tätä emme katselleet kuin auton ikkunan läpi, joten siitä ei enempää ole kerrottavaksi eikä valokuvaakaan ole.

Lämpimät suosittelut Aulangon luonnonsuojelualueella retkeilyyn!

Kaasmarkku (Ulvila) – Puolivälin tulet – Salomonkallio (Nakkila)

Sijainti: Liikkeelle voi lähteä Kaasmarkun keskisen myllyltä (Myllärinkuja 20, Ulvila) tai vaihtoehtoisesti Salomonkallion laskettelukeskukselta.

Reitin pituus: Noin 7 kilometrin janareitti (eli yht. 14 km, jos koko reitin menee edestakaisin). Tämän polkureitin kartan näkee esim. tästä pdf-tiedostosta.

Ps. Kaasmarkun päässä voi tehdä myös parin kilometrin pituisen rengasreitin, ks. merkintä Keskisen myllyn luontopolku.

Vaikeus: Helpohko. Kaasmarkussa reitti kulkee aluksi pitkin kapeaa kivikkoista polkua keskellä voimakkaasti virtaavaa jokea, mutta muuten reitti on tavallista metsäpolkua ja paljon autoteitä.

Reitti on merkitty risteyskohdissa puisilla kylteillä, mutta muuten mitään säännöllisiä merkkejä ei ole.

Metsäpolkuja etsiville tämä reitti ei ole ensisijainen vaihtoehto, koska suurin osa reitistä kulkee autoteitä pitkin pelloilla tai metsämaisemissa.

Puolivälin tulet -laavulla voi pitää tauon.

Metsäpolkuosuuden jälkeen reitti kulkee useamman kilometrin soratietä pitkin.

Harjureitti (Säkylä, Loimaa, Oripää, Huittinen)

Sijainti: Lähtöpaikkoja on useampi ja ne on lueteltu Harjureitin nettisivuilla, mutta me lähdimme liikkeelle Kantolaavun viereiseltä parkkipaikalta (Säkyläntie 717, Oripää).

Reitin pituus: Monenlaisia mahdollisuuksia. Meidän kulkema reitti oli vajaan 7 kilometrin pituinen rengasreitti, jossa kuljimme ensin Kantolaavulta Porsaanharjun näköalalaavulle ja sieltä Isosuon pitkospuureitille (ja sen jälkeen Isosuon parkkipaikalta loppumatka täytyi kulkea autotietä pitkin takaisin Kantolaavulle). Polut näkyvät retkikartta.fi:ssä ja tässä alueen kartta pdf:nä. Kokonaisuudessaan Harjureitin reitistö on 28 km pitkä.

Huom. Harjureitti kulkee osittain myös sotilasalueella ja tämän vuoksi sallittua on kulkea vain merkittyjä retkeilyreittejä pitkin.

Vaikeus: Helppoa leveää polkua, mikä sopii siis lenkkeilyynkin. Korkeuseroja harjun vuoksi. Suo-osuudella pitkospuita. Talvella alueelle tehdään hiihtolatuja.

Kantolaavu on aivan parkkipaikan vieressä, joten sille pääsee esteettömästi ja reitti kulkee pitkään leveää metsäpolkua pitkin, mutta kokonaisuudessaan tämä reitti ei siis esteetön ole. Kantolaavulla oli puuvarasto.

Kantolaavulta Porsaanharjulla olevalle näköalalaavulle on noin 2,5 km helppoa reittiä pitkin.

Harjulta reittimme jatkui kohti Isosuota.

PS. Katso myös erillinen merkintä Myllylähteestä.

Kynäsjoen retkeilyreitti (Pomarkku)

Sijainti: Osoite Riuttansalmentie, Pomarkku. Tien vieressä näkee kylttejä eri koskipaikoista ja auton voi siis pysäköidä esimerkiksi Vääräkosken lähelle (osoite suunnilleen Riuttansalmentie 280, autotien varressa on levennys, johon helposti pari autoa sopii). Jos reittiä kulkee vastavirran suuntaan, lähtöpaikkana voisi olla Kynäskoski.

Reitin pituus: Janareitti (paitsi jos takaisin haluaa kulkea pelkkää autotietä), joten pituus on itse valittavissa. Vääräkoskelta Kynäskoskelle on kartasta mitattuna noin 3,5 km per suunta.

Tätä reittiä emme ole kulkeneet kokonaan. Lähdimme Vääräkoskelta liikkeelle ja polku kulki pitkään tylsällä hakkuualueella, joten päätimme palata takaisin jo melko lyhyen kävelyn jälkeen.

Jo talvella kävimme katsomassa, miltä Kukonkosken ja Vääräkosken laavu näytti, mutta retkeilyreittiä emme silloin kulkeneet, koska lunta oli liikaa. Laavuilla oli hyvin puita, mutta jos et ole lunastanut kalastuslupaa, vie omat puut mukanasi.

Vääräkosken laavulle menee hyvä soratie autotieltä.

Palasimme keväällä katsomaan joen vieressä kulkevaa retkeilyreittiä, joka kulkee kohti Inhottujärveä, mutta reitti oli hieman pettymys. Jokimaisema on toki nätti, mutta kävelimme Vääräkoskelta reittiä eteenpäin arviolta kilometrin ja koko matka oli hakkuualuetta. Sen jälkeen palasimme takaisin, joten en toki tiedä, onko koko reitti samanlaista, mutta tämän perusteella en täällä retkeilyä ensimmäisenä lähtisi suosittelemaan.

Ps. Harjantietä ajaessa voi käydä katsomassa Kynäsjoen Harjakoskea.