🌱 Vaikeus: Melko helppoja reittejä, paljon leveää latupohjaa. Hieman korkeuseroja.
🔥 Taukopaikka: Laavu löytyy.
👀 Hyvä tietää: Kallion päältä on hieno näköala pitkälle.
Sijainti: Urheilutien (Sportvägen, Kristiinankaupunki) loppupuolelta löytyy parkkipaikkoja. Reittien lähtöpiste löytyy Google Mapsista nimellä ”Pyhävuoren vaellusreitti”.
Reitin pituus: Alueelta löytyy useampi merkitty reitti, joiden pituudet vaihtelevat 1-6,5 kilometrin välillä ja niitä on toki mahdollista myös yhdistellä. Katso kartta alempaa sekä myös Kristiinankaupungin sivuilta. Lisäksi täältä voi retkeillä myös Susiluolalle ja tehdä noin 8,5 km pituisen kierroksen.
Vaikeus: Melko helppo.
Suurin osa reiteistä kulkee latupohjaa pitkin eli talvella tänne voisi tulla myös hiihtämään ja sen lisäksi täältä löytyy laskettelumäki. Me kiersimme nyt syksyn 2025 retkellä viiden kilometrin pituisen ”sinisen” kierroksen, mikä on ainut reitti, joka on tarkoitettu vain kävelijöille (noin puolet menee metsäpolkua pitkin kallioisessa maastossa).
🥾 Reitin pituus: Monia vaihtoehtoja, esim. 3,5 km:n kierros.
🌱 Vaikeus: Helppokulkuisia reittejä.
🔥 Taukopaikka: Nuotiopaikkoja löytyy useampi.
👀 Hyvä tietää: Täältä löytyy myös uimaranta ja kesäaikaan auki oleva näkötorni.
Sijainti: Parkkipaikka löytyy osoitteesta ”Portaantie 466” (Tammela).
Reitin pituus: Ympyräreitti Suujärven ympäri, Raanpään laavun kautta, on pituudeltaan noin 3,5 km. Parkkipaikalta Kaukolanharjun näkötornille on alle kilometrin pituinen matka, mutta jos tekee mieli vaeltaa pidempi matka, täältä pääsee Ruostejärvelle asti Hämeen Ilvesreittiä pitkin (n. 13 km). Ks. luontoon.fi-sivustolta reittikuvaus Ruostejärvi – Saari.
Vaikeus: Helppokulkuinen.
Polut ovat helppokulkuisia, mutta Kaukolanharjulle on toki hieman nousua. Näkötorni on auki vain kesäaikaan eli itse en näin syyskuun retkellä päässyt siellä käymään. Harjun päältä on kuitenkin hieno näköala järvelle!
Seuraavassa kuvassa Suujärvi, minkä ympäri voi tehdä kierroksen.
Kansanpuistosta löytyy uimalaitureita hyppymahdollisuuksineen sekä pitkä hiekkaranta Kuivajärven rannalla. Uimapaikan läheltä löytyy myös nuotiopaikka.
Raanpäästä löytyy kaksi nuotiopaikkaa, joista toinen laavun yhteydessä. Polttopuita näytti ainakin tällä retkellä olevan.
Tämä sopii hyvin pienten lasten kanssa retkeileville tai muuten helppokulkuista, suht lyhyttä reittiä etsivälle. Järvi- ja harjumaisemat ovat oikein kauniita!
🥾 Reitin pituus: Erilaisia vaihtoehtoja, esim. noin 4 km:n kierros.
🌱 Vaikeus: Helppoja reittejä.
🔥 Taukopaikka: Täältä löytyy laavuja ja nuotiopaikkoja.
👀 Hyvä tietää: Alueelta löytyy lossi vesistön ylitykseen. Uimarantakin on.
Sijainti: Parkkipaikka löytyy osoitteesta ”Härkätie 810” (Tammela).
Reitin pituus: Jos kiertää rengasreitin uimarannalta Kurjenniemen kautta Eerikkilän urheilukeskukselle ja sieltä Leppilammin rantoja pitkin Myllylahden laavulle ja lopuksi takaisin parkkipaikalle, pituus on alle 4 km.
Lisäksi polkuja menee myös toiseen suuntaan kohti Toralahtea. ”Meidän metsäpolku” on janareitti, jonka pituus on reilun kilometrin per suunta. Polkuja voi katsoa esim. trailmap.fi:stä.
Tämä alue sopii oikein hyvin kohteeksi myös lapsiperheille. Maasto on helppoa, reitit eivät ole kovin pitkiä ja täältä löytyy metsäpolkujen lisäksi mm. uimaranta, köysilossi ja iso silta.
Uimarannalle menee esteetön soratie.
Metsässä menee myös pitkospuuosuuksia.
Seuraavassa kuvassa Lapinniemenmäen laavu, joka on nimensä mukaisesti mäen päällä. (Ruostejärven alueelta löytyy myös toinen laavu – Myllylahden laavu – joka on järven rannassa.)
”Meidän metsä” -polun varrella on infotauluja Suomen metsiin liittyen.
Meidän metsäpolkuun kuuluu veden ylitys lossilla, mutta 27.9.25 täällä käydessäni lossin köysi oli jumissa toisella puolella lahtea enkä siis käynyt toisella puolella. Sieltä pitäisi kartan mukaan löytyä nuotiopaikka.
Jos uimarannalta lähtee toiseen suuntaan kohti Kurjenniemeä, ovat maisemat upeat. Siellä vesistön ylitykseen on iso silta.
🥾 Reitin pituus: Monenlaisia mahdollisuuksia, mutta esim. 7 km:n reitti on helppoa tehdä.
🌱 Vaikeus: Helppokulkuinen.
🔥 Taukopaikka: Laavuja nuotiopaikkoineen löytyy.
👀 Hyvä tietää: Vesi on täällä upean kirkas.
Sijainti: Auton voi pysäköidä osoitteesta Tauluntie 142 (Loppi) löytyvälle pysäköintialueelle.
Reitin pituus: Tauluntien parkkipaikalta on Iso-Melkuttimen rannalle alle kilometrin matka ja Iso-Melkuttimen ympärikierros on noin 5 km eli kyseisen reitin yhteispituus on noin 7 km.
Alueella kulkee paljon polkuja ja Melkuttimien reitti on osa yli 200 km:n pituista Hämeen Ilvesreittiä. Me kävelimme tällaisen noin 12 km:n kierroksen, joka kulki Iso-Melkuttimen, Rajalammin, Tammelan Kaitajärven ja Vähä-Melkuttimen vierestä.
Vaikeus: Helpohko. Suosittelut myös lapsiperheille!
Heti parkkipaikan läheltä löytyy pieni Makkaralammi.
Kävelymatka Iso-Melkuttimelle on lyhyt. Sen rannoilta löytyy monia hyviä paikkoja maisemien ihailuun tai vaikka telttailuun.
Iso-Melkuttimen reitin varrella on kaksi laavua. Seuraavassa kuvassa Tuplalaavu.
Polut ovat leveitä ja helppokulkuisia.
Seuraavassa kuvassa näkyy Lepakkolaavu.
Iso-Melkutin on todella kirkasvetinen järvi! Sen vuoksi se on sukeltajien suosiossa ja tälläkin toukokuun retkellä näkyi useampia sukeltajia.
Me emme kiertäneet pelkästään Iso-Melkutinta, vaan kävelimme pidemmälle. Tammelan Kaitajärven vierestä löytyy myös laavu nuotiopaikkoineen, mutta siitä ei tullut nyt otettua kuvaa muiden retkeilijöiden vuoksi.
Tämä seuraavan kuvan silta erottaa Iso- ja Vähä-Melkuttimen toisistaan.
Iso-Melkuttimella on kaksi hienoa niemennokkaa: Nappilahdennokka ja Tokholmannokka, joiden päissä tuli myös käytyä.
Maisemat ovat upeat! Tämä seuraava kuva on otettu Tokholmannokasta.
📍 Parkkipaikan sijainti: Kaksi vaihtoehtoa: Raasinpurontie 267 tai Lietsantie 1.
🥾 Reitin pituus: Janareitti eli itse valittavissa, mutta koko pituus noin 8 km per suunta.
🌱 Vaikeus: Keskivaikea.
🔥 Taukopaikka: Laavu ja nuotiopaikka löytyy.
Sijainti: Parkkipaikat löytyvät osoitteista Raasinpurontie 267 (Pöytyä) ja Lietsantie 1 (Pöytyä).
Reitin pituus: Kyseessä on janareitti, jonka pituus kokonaisuudessaan on noin 8 km per suunta eli yhteensä noin 16 km. Reitti on merkitty puihin ja polku näkyy esim. trailmap.fi:ssä.
Vaikeus: Reitti on melko haasteellinen useiden korkeiden kallioiden vuoksi.
Me lähdimme tällä kertaa liikkeelle Raasinpurontieltä. Aikataulusyistä kuljimme tällä kertaa vain Soikeroisista Pirunkirkolle ja takaisin (yhteensä noin 7 km). Luolakallion taukopaikka jäi siis valitettavasti näkemättä eli tänne täytynee palata joskus kesäaikaan. Lisäksi varsinaisen patikan lisäksi Soikeroisista on mahdollisuus kiertää erillinen n. 400 metriä pitkä ”kiipeilijän kierros”, mutta sitäkään emme nyt siis kiertäneet, koska tällä perusreitilläkin oli melko liukkaita kohtia.
Soikeroinen
Reitti oli ihan hyvin kuljettavissa, mutta esim. osa silloista oli hajalla ja muutenkin penkit ym. jo melko huonossa kunnossa.
Pirunkirkko
Seuraavan kuvan penkki löytyi Pirunkirkko-kallion päältä.
Kiva reitti, hienot kalliot. Nyt maisemat olivat aivan sumuiset, mutta selkeällä säällä täällä olisi ollut varmasti vieläkin upeampaa.
(Kaukana Satakunnasta ja toistaiseksi täällä on tullut kierrettyä vain yksi kierros, mutta ehkäpä merkintä joskus tulevaisuudessa päivittyy!)
Fiskträskin kierros lyhyesti
📍 Parkkipaikan sijainti: Knutersintie 256, Sipoo.
🥾 Reitin pituus: Noin 5 km kierros.
🌱 Vaikeus: Melko helppo.
🔥 Taukopaikka: Laavu ja nuotiopaikka löytyy.
Fiskträskin kierros
Sijainti: Liikkeelle voi lähteä esim. Korvenportin parkkipaikalta (Knutersintie 256, Sipoo).
Reitin pituus: Yhteensä reitin pituus on noin 5 km (aluksi on janareittipätkä ennen kolmen kilometrin kierroksen alkamista). Netistä luontoon.fi:stä löytyy pdf-kartta.
Vaikeus: Reitti on helpohko: metsäpolkua, leveämpää sorapolkua ja pitkospuita. Korkeuseroja on vain vähän. Kävimme täällä 10.11.24 ja silloin reitti oli melko mutainen, mutta goretex-lenkkareilla pärjäsi hyvin.
Reitillä on vaihtelevaa metsämaisemaa ja suo-osuuksia.
Fiskträskin järven taukopaikalta löytyy keittokatos ja laavu sekä telttailualue.
Sijainti: Linnaniityntien päästä löytyy parkkipaikka.
Reitin pituus ja vaikeus: Polku muinaislinnan alueella on lyhyt, ei esteetön. Nuotiopaikka ja vielä keskeneräinen laavu ovat esteettömiä (viereen pääsee autolla).
Täällä sijaitsi aikoinaan puinen linna, joka oli käytössä 1300-luvulla. Nykyisin linnan alueelta on meren rantaan muutama sata metriä, mutta keskiajalla linna sijaitsi siis pienellä saarella. Luontoon.fi-sivustolta voi lukea paikan historiasta tarkemmin. Me kävimme täällä Eurajoen avoimet pihat -tapahtuman yhteydessä ja tällöin kuulimme oppaan kertomana alueesta.
Laavu alueelle valmistuu v. 2025, nuotiopaikkaa oli mahdollista jo nyt käyttää.
Sijainti: Parkkipaikka löytyy osoitteesta Rutajärventie 180 (Orivesi).
Reitin pituus: Noin 4,5 km (rengasreitti). Reittiin voi yhdistää myös 6 km:n pituisen Siikajärven reitin, mutta me emme nyt lasten kanssa sitä lähteneet kiertämään eli siitä ei ole tässä merkinnässä kuvia tai tietoa. Alempana karttakuva, joka löytyy myös netistä pdf:nä.
Vaikeus: Helpohko/keskivaikea reitti, jolla metsäpolkuja ja pitkospuita. Ei kovin isoja korkeuseroja, mutta kallioilla on toki pienten lasten kanssa oltava varovaisia putoamisvaaran vuoksi.
Reitti kulkee upeissa järvimaisemissa. Iso Vuorijärven rantojen kallioilla on ihanaa istua auringossa ja katsella maisemaa.
Reitin erikoisuus on riippukivikallio ja sen luola. Nuotiopaikka on rakennettu siis kalliokiven alle. Polttopuita oli ainakin nyt.
Reitti kulkee suurelta osin aivan järven vieressä.
Alueella on erämaatunnelma, mitään mökkejä ei siis täällä näy rannoilla.
Iso Vuorijärven jälkeen reitti jatkuu kohti Kirvesjärviä. Tällä osuudella on suomaastoa.
Kirvesjärvien laavulla on reitin toinen nuotiopaikka.
Kirvesjärvien jälkeen reitillä oli pari kosteampaa kohtaa, mutta ainakin nyt näin kesällä goretex-kengät olivat täysin riittävät
Reitti kulkee vielä seuraavassa kuvassa näkyvän Salmijärven ohi.
Lyhyt loppuosuus reitistä kulkee pitkin autotietä. Halutessaan autotieltä voisi kääntyä kulkemaan vielä myös Siikajärven reitin.
Suosittelut! Kaunis reitti, joka on pituudeltaan hyvä lapsillekin.
📍 Parkkipaikan sijainti: Auton voi jättää esim. Pinsiöntie 419.
🥾 Reitin pituus: Monia erilaisia mahdollisuuksia lyhyistä pitkiin.
🌱 Vaikeus: Helpohko/keskivaikea.
🔥 Taukopaikka: Yksi laavu löytyy, jossa nuotiopaikka.
👀 Hyvä tietää: Ranta-alueilla liikkumista tulee välttää kaakkurien pesintäaikana 1.5.-15.7.
Sijainti: Kyseessä on isohko alue, joka on monien eri pienten järvien ja lampien muodostama kokonaisuus Nokialla. Mahdollisia lähtöpaikkoja on useita, itse lähdin Pinsiöntieltä (osoite suunnilleen Pinsiöntie 419, Nokia). Toinen parkkipaikka löytyy esim. Kivikeskun läheltä (osoite: Koukkujärventie 518, Nokia).
Reitin pituus: Alueella ei mene merkittyjä reittejä paitsi Kivikeskun reitti, mutta polkukartan (esim. trailmap.fi) avulla on mahdollista suunnitella monenlaisia rengasreittejä parin kilometrin reiteistä yli kahdenkymmenen kilometrin reitteihin.
Ohessa oma n. 20 kilometrin pituinen rengasreittini ja sama trailmapissa. Selostus reitistä myöhemmin tässä merkinnässä.
Vaikeus: Yleisesti ottaen helpohkoja metsäpolkuja, mutta toki jotkut polut ovat erittäin kivikkoisia ja suoalueilla ei mene pitkospuita eli vedenkestävät kengät olivat pakollinen varuste näin kesäaikaankin.
HUOM. Alueen vesistöissä elää kaakkureita ja suurin osa alueesta on luonnonsuojelualuetta. Kaakkuri on herkkä lintulaji ja sen vuoksi ranta-alueilla liikkumista tulee välttää pesintäaikana 1.5.-15.7. Retkeillä toki alueella saa muuten ympäri vuoden. Kaakkureita tulikin itse bongattua useampia tämän retken aikana.
Järvien rannoilla näkyi paljon laittomia nuotiopaikkoja, mutta alueen nuotiopaikat löytyvät siis Nuijalammen laavulta ja Kivikeskun rannalta. Telttailu on kiellettyä luonnonsuojelualueilla eli esim. Kivikeskun alueella, mutta esim. Nuijalammen laavu ei sijaitse suojelualueella.
***
Pinsiöntieltä Nokian saaristoon (Ylisenjärvenlammi – Ylinenjärvi – Porrasjärvi – Pieni Porrasjärvi – Juottojärvi – Kalliojärvi)
Parkkipaikalta ei tarvinnut kävellä kuin pieni matka nähdäkseen ensimmäisen upean järvimaiseman!
Porrasjärven ranta (seuraava kuva) ihastutti minut täysin. Muita ihmisiä ei näkynyt ja järvellä oli niin rauhaisa tunnelma.
Koska kyseessä ei ole mikään merkitty virallinen reitti, osa silloista oli vähän mitä oli, mutta hyvin pääsi silti ylittämään.
Porrasjärvien ylitykseen oli ihan kunnollinen silta.
Saariston kallioalueelle oli pieni nousu, jonka jälkeen upeat näköalat palkitsivat.
Kalliojärven kallioilla oli mukavaa viettää taukoa järveä ihaillen.
Kalliojärven päästä kulkee Kirkkopolku, joka on vanha kulkureitti Nokialta Hämeenkyrön suuntaan. Se polku ei kuulunut omiin reittisuunnitelmiini, vaan lähdin kulkemaan Ruokejärven suuntaan ohittaen myös Pitkälammin.
Vanha kyltti ja kuluneet merkinnät puissa paljastavat, että joskus täällä on mennyt merkitty reitti kohti Koukkujärveä. Koukkujärvi kuului omaankin reittisuunnitelmaani, mutta itse tein sinne pidemmän reitin muualta kiertäen eli kuljin tätä polkua vain hetken aikaa.
Kuten jo aiemmin todettu, alueella on useita märkiä suokohtia ilman pitkospuita, minkä vuoksi vedenpitävät kengät tulevat tarpeeseen (itse siis pärjäsin hyvin goretex-lenkkareilla).
Ruokejärvellä näkyi paljon joutsenia, mutta ne olivat kännykällä liian kaukana kuvattaviksi.
Ruokejärven jälkeen jätin rantamaisemat hetkeksi aikaa taakseni ja kiersin Huuhkajanvuoren kautta Korpijärvelle.
Korpijärvi oli ihana pikkujärvi suon vieressä.
Korpijärveltä kävelin lyhyehkön matkan metsäautotietä Nuijalammen laavulle. Polttopuita näytti olevan nyt melko vähän, mutta itselläni ei suunnitelmia nuotion tekemiseen ollutkaan, vaan jatkoin matkaa kohti Kivikeskua. Kyltit paljastivat, että talvella täällä kulkee hiihtolatuja.
Laavulle voisi ilmeisesti ajaa sulan maan aikaan myös autolla, sillä viereen kulkee metsäautotie, mutta osittain se näytti huonokuntoiselta eli en ehkä ensimmäisenä suosittelisi.
Talvella kävimme Kivikeskulla ja silloin päätinkin, että palaisin tälle seudulle retkeilemään kesäaikaan. Kivikeskun rannalta löytyy pari nuotiopaikkaa, mutta puuvarasto on Koukkujärventien varrella.
Näitä erilaisia pieniä lampia täällä riittää.
Kivikeskun jälkeen kävelin lyhyen matkaa autotietä ja poikkesin katsomaan myös Kiimalammia.
Koukkujärvi alkoi olla retkeni viimeisiä järviä.
Koukkujärveltä suuntasin kohti Ruokejärveä, jonka olin ohittanut jo aiemmin toiselta puolelta.
Ruokejärven jälkeen oli taas jonkin aikaa metsä- ja suomaisemia ilman rantamaisemia.
Ylisenlammi ja Ylinenjärvi olivat retkeni viimeiset järvimaisemat.
Ehdottomasti lämpimät suosittelut tällä alueella retkeilyyn, tulen varmasti tänne itsekin vielä palaamaan. Jos oikein laskin, tuli tällä kertaa nähtyä yhteensä 16 eri lampea tai järveä.
Lopuksi vielä kyltti liittyen kaakkurien pesimärauhan turvaamiseen.
📍 Parkkipaikan sijainti: Monia mahdollisuuksia, esimerkiksi Sauruntie 910, Salo.
🥾 Reitin pituus: Erilaisia vaihtoehtoja lyhyistä reiteistä useamman kilometrin kierroksiin.
🌱 Vaikeus: Helppoja ja keskivaikeita reittejä.
🔥 Taukopaikka: Kansallispuistosta löytyy useampia laavuja ja nuotiopaikkoja.
👀 Hyvä tietää: Sahajärvellä on sulan maan aikaan köysilossit.
Tässä merkinnässä on tietoa erityisesti Sahajärven kierroksesta sekä Matildanjärven kierroksesta.Me teimme kahden päivän reissun ja teltan pystytimme Roosinniemeen.
Sijainti: Teijon kansallispuistossa on useita parkkipaikkoja. Me käytimme Sahajärven kierrokselle lähtiessä Laviakallion pysäköintialuetta (Sauruntie 910, Salo) ja Matildanjärven kierrokselle lähtiessä Matildanjärventien päässä olevaa parkkipaikkaa.
Reitin pituus: Sahajärven kierros on melkein 9 km pitkä. Matildanjärven kierros on 5,5 km. Teijon kansallispuistosta löytyy kuitenkin monia muitakin reittejä, mm. noin kilometrin mittainen Totinpolku. Katso netistä löytyvä esite (pdf).
Vaikeus: Melko helppoja. Hieman korkeuseroja (varsinkin Sahajärven kierroksella on useampia kallioita), juurakkoisia metsäpolkuja ja pitkospuita. Huom! Sahajärven kierroksella vesistön ylittämiseen on kaksi lossia ja niitä ei siis tietenkään ole silloin käytettävissä, kun järvi on jäässä (suunnilleen marraskuusta toukokuuhun).
Yksi osuus Matildanjärven reitistä on esteetön (Kariholman pysäköintialueelta Kariholman taukopaikalle), minkä voi kulkea esim. lastenrattaiden kanssa.
MATILDANJÄRVEN KIERROS
Tämä kierros on oikein sopiva lapsiperheillekin. Maasto on vaihtelevaa: on juurakkoista metsäpolkua, lyhyitä portaita, kallioisia kohtia, suolla kulkevia pitkospuita ja lisäksi pieni osuus reitistä kulkee Matildan kylätietä. Maisemat ovat upeita, sillä lähes koko ajan reitillä on näkymä järvelle. Matildanjärven rannalta on mahdollisuus vuokrata mm. soutuveneitä.
Reitin varrella on useampi taukopaikka, Kariholmasta löytyy keittokatos.
Seuraava kuva on kuvattu Matildanjärven kierroksen varrelta kallioilta kohti Roosinniemeä.
Roosinniemi sopi meille hyvin telttailuun, sillä parkkipaikalta on alle kilometrin pituinen matka kantaa lasten kanssa tarvittavia varusteita. Alueelta löytyy laavu, nuotiopaikka ja puucee sekä upeat näköalat Matildanjärvelle. Sumuinen järvi oli auringonnousun aikoihin nyt toukokuussa lumoavan upea (enemmän kuvia instassa)!
Seuraavan kuvat pitkospuut vievät Roosinniemeen Matildanjärven kierrokselta.
SAHAJÄRVEN KIERROS
Sahajärven kierroksen varrella on kaksi lossia, mikä on varmasti monille lapsille yksi reitin mieluisimmista asioista. Koko rengasreitin pituus on melkein 9 km, joten pikkulapsille sitä ei voi suositella, mutta tällöin voi tehdä janareitin Sahajärven losseille asti ja palata sitten takaisin parkkipaikalle (Laviakallion parkkipaikalta on alle kilometrin matka Sahajärvelle per suunta). Saaresta löytyy Kalasuntin laavu nuotiopaikkoineen.
Kierroksella on useita kallioita.
Nyt toukokuussa (18.5.24) reitillä oli muutamia mutaisia kohtia.
Tätä kansallispuistoa sekä alueen ruukkikyliä voi suositella lämpimästi retkikohteeksi. 🙂