Sijainti: Kyseessä on isohko alue, joka on monien eri pienten järvien ja lampien muodostama kokonaisuus Nokialla. Mahdollisia lähtöpaikkoja on useita, itse lähdin Pinsiöntieltä (osoite suunnilleen Pinsiöntie 419, Nokia). Toinen parkkipaikka löytyy esim. Kivikeskun läheltä (osoite: Koukkujärventie 518, Nokia).

Reitin pituus: Alueella ei mene merkittyjä reittejä paitsi Kivikeskun reitti, mutta polkukartan (esim. trailmap.fi) avulla on mahdollista suunnitella monenlaisia rengasreittejä parin kilometrin reiteistä yli kahdenkymmenen kilometrin reitteihin.

Ohessa oma n. 20 kilometrin pituinen rengasreittini ja sama trailmapissa. Selostus reitistä myöhemmin tässä merkinnässä.

Vaikeus: Yleisesti ottaen helpohkoja metsäpolkuja, mutta toki jotkut polut ovat erittäin kivikkoisia ja suoalueilla ei mene pitkospuita eli vedenkestävät kengät olivat pakollinen varuste näin kesäaikaankin.

HUOM. Alueen vesistöissä elää kaakkureita ja suurin osa alueesta on luonnonsuojelualuetta. Kaakkuri on herkkä lintulaji ja sen vuoksi ranta-alueilla liikkumista tulee välttää pesintäaikana 1.5.-15.7. Retkeillä toki alueella saa muuten ympäri vuoden. Kaakkureita tulikin itse bongattua useampia tämän retken aikana.

Järvien rannoilla näkyi paljon laittomia nuotiopaikkoja, mutta alueen nuotiopaikat löytyvät siis Nuijalammen laavulta ja Kivikeskun rannalta. Telttailu on kiellettyä luonnonsuojelualueilla eli esim. Kivikeskun alueella, mutta esim. Nuijalammen laavu ei sijaitse suojelualueella.

***

Pinsiöntieltä Nokian saaristoon (Ylisenjärvenlammi – Ylinenjärvi – Porrasjärvi – Pieni Porrasjärvi – Juottojärvi – Kalliojärvi)

Parkkipaikalta ei tarvinnut kävellä kuin pieni matka nähdäkseen ensimmäisen upean järvimaiseman!

Porrasjärven ranta (seuraava kuva) ihastutti minut täysin. Muita ihmisiä ei näkynyt ja järvellä oli niin rauhaisa tunnelma.

Koska kyseessä ei ole mikään merkitty virallinen reitti, osa silloista oli vähän mitä oli, mutta hyvin pääsi silti ylittämään.

Porrasjärvien ylitykseen oli ihan kunnollinen silta.

Saariston kallioalueelle oli pieni nousu, jonka jälkeen upeat näköalat palkitsivat.

Kalliojärven kallioilla oli mukavaa viettää taukoa järveä ihaillen.

Kalliojärven päästä kulkee Kirkkopolku, joka on vanha kulkureitti Nokialta Hämeenkyrön suuntaan. Se polku ei kuulunut omiin reittisuunnitelmiini, vaan lähdin kulkemaan Ruokejärven suuntaan ohittaen myös Pitkälammin.

Pitkälammi – Ruokejärvi – Huuhkajanvuori – Korpijärvi – Nuijalammi

Vanha kyltti ja kuluneet merkinnät puissa paljastavat, että joskus täällä on mennyt merkitty reitti kohti Koukkujärveä. Koukkujärvi kuului omaankin reittisuunnitelmaani, mutta itse tein sinne pidemmän reitin muualta kiertäen eli kuljin tätä polkua vain hetken aikaa.

Kuten jo aiemmin todettu, alueella on useita märkiä suokohtia ilman pitkospuita, minkä vuoksi vedenpitävät kengät tulevat tarpeeseen (itse siis pärjäsin hyvin goretex-lenkkareilla).

Ruokejärvellä näkyi paljon joutsenia, mutta ne olivat kännykällä liian kaukana kuvattaviksi.

Ruokejärven jälkeen jätin rantamaisemat hetkeksi aikaa taakseni ja kiersin Huuhkajanvuoren kautta Korpijärvelle.

Korpijärvi oli ihana pikkujärvi suon vieressä.

Korpijärveltä kävelin lyhyehkön matkan metsäautotietä Nuijalammen laavulle. Polttopuita näytti olevan nyt melko vähän, mutta itselläni ei suunnitelmia nuotion tekemiseen ollutkaan, vaan jatkoin matkaa kohti Kivikeskua. Kyltit paljastivat, että talvella täällä kulkee hiihtolatuja.

Laavulle voisi ilmeisesti ajaa sulan maan aikaan myös autolla, sillä viereen kulkee metsäautotie, mutta osittain se näytti huonokuntoiselta eli en ehkä ensimmäisenä suosittelisi.

Nuijalammi – Kivikesku – Pikku Kivikesku – Saapaslammi – Kiimalammi – Koukkujärvi

Talvella kävimme Kivikeskulla ja silloin päätinkin, että palaisin tälle seudulle retkeilemään kesäaikaan. Kivikeskun rannalta löytyy pari nuotiopaikkaa, mutta puuvarasto on Koukkujärventien varrella.

Näitä erilaisia pieniä lampia täällä riittää.

Kivikeskun jälkeen kävelin lyhyen matkaa autotietä ja poikkesin katsomaan myös Kiimalammia.

Koukkujärvi alkoi olla retkeni viimeisiä järviä.

Koukkujärveltä suuntasin kohti Ruokejärveä, jonka olin ohittanut jo aiemmin toiselta puolelta.

Koukkujärvi – Ruokejärvi – Karhuntaponmaa – Ylisenlammi – Ylinenjärvi

Ruokejärvellä näkyi taas joutsenia.

Ruokejärven jälkeen oli taas jonkin aikaa metsä- ja suomaisemia ilman rantamaisemia.

Ylisenlammi ja Ylinenjärvi olivat retkeni viimeiset järvimaisemat.

Ehdottomasti lämpimät suosittelut tällä alueella retkeilyyn, tulen varmasti tänne itsekin vielä palaamaan. Jos oikein laskin, tuli tällä kertaa nähtyä yhteensä 16 eri lampea tai järveä.

Lopuksi vielä kyltti liittyen kaakkurien pesimärauhan turvaamiseen.