🔥 Taukopaikka: Laavu on, missä nuotiomahdollisuus.
Sijainti: Auton voi pysäköidä Kartanon palloilukentän eli Mäkipuistontien varrelta löytyvälle parkkipaikalle (osoite suunnilleen Mäkipuistontie 22, Pori).
Reitin pituus: Kaksi noin kilometrin pituista kierrosta.
Vaikeus: Helppo, leveä kuntoilupolku. Metsäalueella menee toki pienempiäkin polkuja.
Alueelta löytyy laavu nuotiopaikkoineen (omat polttopuut mukaan) ja talvella kuntoportaiden viereinen mäki soveltuu hyvin pulkkamäeksi.
Ps. Läheltä Harmaalinnasta löytyy ”Jokitörmän polku”, joka kulkee pitkin Kokemäenjoen vartta.
Sijainti: Iso parkkipaikka löytyy osoitteesta Tummamäentie 60 (Vehmaa).
Reitin pituus: Alle 2 km.
Vaikeus: Melko helppo. Osittain alueella voisi kulkea esim. rattaiden kanssa tietä pitkin, mutta varsinaisella reitillä on metsäpolkua, pitkospuita ja portaita.
Tummamäen luontopolku kulkee vanhalla louhosalueella, jossa louhostoiminta on päättynyt 1970-luvulla ja luonto on päässyt valtaamaan aluetta sen jälkeen uudelleen. Luontopolun on alueelle tehnyt Lahdingon kyläyhdistys v. 2013. Reitti oli kiva näin talvellakin, mutta parhaimmillaan tämä paikka on varmasti sulan maan aikaan. Reitillä on useampi pöytäryhmä taukojen pitämiseen sekä kaksi nuotiopaikkaa. Puuvarastoa ei näyttänyt olevan eli omat polttopuut mukaan.
Jos reitin kiertää myötäpäivään, voi aluksi nousta louhosalueen huipulle ”rääpekivikasojen” päälle ja katsella maalaismaisemia pitkälle tai vaihtoehtoisesti ison louhosmontun suuntaan.
”Tarzan-montun” vieressä on nuotiopaikka (vaikka sitä ei tässä kuvassa näy).
Varsinaiselta luontopolkukierrokselta kannattaa poiketa lyhyelle ”Peikkopolulle”, jonka varrelta löytyy erilaisia peikkoja sekä lopusta löytyy taukopaikka hienolla näköalalla.
Reitiltä löytyy monia paikkoja eväiden syömiseen. 🙂
Peikkopolun lisäksi reitille on rakennettu lyhyt Sammalpolku, mitä ei toki voinut oikein näin lumisena aikana hyödyntää.
Seuraavassa kuvassa näkyy upea noin 230-vuotias mänty, joka on nimetty ”halimännyksi” eli mekin kävimme sille halaukset antamassa.
Reitin varrelta löytyy myös laavu ”Kivitasku”.
Louhostoiminnan jäljiltä voi käydä ihmettelemässä isoa kompressoria lähellä parkkipaikkaa.
Suosittelut! Reitti saisi toki olla hieman pidempi, mutta toisaalta täältä löytyy kyllä paljon katseltavaa ja pituus on sopiva aivan pientenkin lasten kanssa retkeileville.
Tästä merkinnästä löytyy tietoa Pirttilahden pysäköintipaikalta sekä Korteniemen perinnetilalta lähtevistä reiteistä. Aiemmin tässä blogissa on julkaistu merkintä Peukaloisen polusta.
Liesjärven kansallispuisto lyhyesti
📍 Parkkipaikan sijainti: Eri vaihtoehtoja, esim. Korteniementie 242.
🥾 Reitin pituus: Monia mahdollisuuksia alle parin kilometrin reiteistä useamman kilometrin reitteihin.
🌱 Vaikeus: Suurimmaksi osaksi helppokulkuisia.
🔥 Taukopaikka: Kansallispuistosta löytyy useita nuotiopaikkoja.
Sijainti: Korteniemen perinnetila sijaitsee osoitteessa Korteniementie 242 (Tammela) ja Pirttilahden pysäköintialue osoitteessa Kanteluksentie 211.
Reitin pituus: Monia vaihtoehtoja alle 2 kilometrin reiteistä useamman kilometrin reitteihin. Esimerkiksi Pohjantikan polku on 5 km pituinen ja Hyypiön polku noin 3 km (molemmat rengasreittejä). Katso kansallispuiston pdf-esite.
Vaikeus: Ahonnokan, Punatulkun ja Pohjantikan metsäpolut ovat melko helppokulkuisia eikä niillä juurikaan ole korkeuseroja. Hyypiön polulla korkeuseroja on hieman. Kyynäränharjun polku on helppo ja leveä eli siinä voisi kulkea myös lastenrattaiden kanssa. Reitit ovat selvästi merkittyjä.
Korteniemen perinnetila
Kesäaikaan täällä näkee lampaita, lehmiä ja kanoja (pihapiirin rakennusten lisäksi). Myös savusauna löytyy, joka oli nyt Suomen luonnon päivänä kaikille avoimena, mutta saunaa on muina aikoina mahdollista vuokrata.
Korteniemen tilalta voi lähteä kolmelle lyhyehkölle rengasreitille: Ahonnokan luontopolku (1,3 km), Punatulkun polku (3,1 km) ja Pohjantikun polku (5 km), jotka kulkevat siis aluksi samaa reittiä. Ilvesreittiä pitkin täältä voi lisäksi kulkea kohti Kyynäränharjua ja tehdä siten pidempiä reittejä kansallispuiston toiselle puolelle. Me yhdistimme Ahonnokan luontopolun Pohjantikan polkuun.
Ahonnokan luontopolku
Luontopolun varrella on infotauluja, joissa kerrotaan alueen luonnosta.
Polulta voi poiketa katsomaan Liesjärven kauniita maisemia aivan rannasta.
Pohjantikan polku
Reitillä on lahopuita ja asiasta varoitetaan kyltilläkin. Polun varrella on jonkin verran kaatuneita puita, jotka täytyy ylittää, alittaa tai kiertää.
Jos ei halua kävellä Korteniemen tilalta Kyynäränharjulle asti, Pirttilahden pysäköintialueelta on lyhyt matka Kyynäränharjulle ja se toimii lähtöpaikkana myös noin 3 kilometrin mittaiselle Hyypiön polulle.
Kyynäränharju
Kyynäränharjun reitiltä on hienot näköalat Liesjärvelle ja Kyynäräjärvelle, mitkä kaksi järveä harju siis toisistaan erottaa.
Hyypiön polku
Hyypiönkalliolta on upea näköala Tapolanjärvelle!
Monipuolinen kansallispuisto, jota voi lämpimästi suositella pientenkin lasten kanssa retkeileville, sillä reitit ovat suht helppoja ja lyhyitä. 🙂 Esteettömästä Peukaloisen polusta löytyy oma merkintä. Lisäksi Torronsuon kansallispuisto on melko lähellä tätä kansallispuistoa.
📍 Parkkipaikan sijainti: Kaksi vaihtoehtoa: Kylämäntie tai Huhtalantie.
🥾 Reitin pituus: Monia vaihtoehtoja lyhyistä pitkiin.
🌱 Vaikeus: Keskivaikea/helppo.
🔥 Taukopaikka: Kansallispuistosta löytyy useita nuotiopaikkoja.
Sijainti: Alueelta löytyy pari pysäköintialuetta kansallispuiston eri laidoilta: Heretty (Kylämäntie 1335, Kuhmoinen) ja Kaatvuoren pysäköintialue (Huhtalantie).
Reitin pituus: Monenlaisia rengasreittivaihtoehtoja. Esimerkiksi Hevosenlenkki on 6 km pituinen reitti, jonka mies kiersi tällä kertaa lasten kanssa, mutta itse kuljin Savottapolun (10 km) ja Jätkän polun (11 km), jolloin nämä kaksi yhdistettynä reitin pituus oli n. 20 km. Kannuslahden esteetön janareitti on puoli kilometriä per suunta. Katso tarkemmin pdf-esite.
Vaikeus: Osa reiteistä on helppoja, osa keskivaikeita, koska korkeuseroja on ja polut ovat juurakkoisia & kivikkoisia.
Savottapolku (+ Hevosenlenkki ja Heretyn luontopolku)
Osan matkasta Hevosenlenkki ja Heretyn luontopolku kulkevat samaa reittiä kuin Savottapolku.
Maisema Hevosjärvelle on kaunis.
Hevosjärven upeiden maisemien jälkeen voi nähdä majavien padon. Tässä kohtaa reittiä Savottapolku lähtee eri suuntaan kuin Hevosenlenkki.
Savottapolku suuntaa kohti Latokuusikkoa, joka on rajoitusaluetta eikä lumettomana aikana ole sallittua liikkua kuin polulla.
Latokuusikon jälkeen reitti kulkee jonkin aikaa melko tavallisessa kallioisessa metsämaisemassa.
Vahterjärveltä löytyy laavu ja nuotiopaikka. Tämä näytti olevan suosittu telttailupaikka!
Jätkän polku(ja Majavapolku)
Itse kiersin siis Savottapolun ja Jätkän polun yhdistettynä, jolloin Vahterjärven kohdalla siirryin Jätkän polulle. Savottapolun loppuosuudesta on kuvia merkinnän loppupuolella. (Jos Jätkän polulle lähtisi Kaatvuoren pysäköintipaikalta, nämä seuraavat maisemat löytyisivät vasta reitin puolivälin jälkeen.)
Jätkän polku menee pienen matkan myös pitkin Isojärven rantaa.
Kalalahdelta löytyy mm. nuotiopaikka. Tässä kohtaa reitti myös muuttuu helppokulkuiseksi Majavapoluksi (Majavapolku on suurelta osin vanhaa metsäautotietä).
Majavapolkuosuus oli mielestäni melko tylsä, mutta myös sen varrella on mahdollisuus nähdä majavien rakentama pato.
Majavapolulta Jätkän polku erkanee taas pienemmäksi metsäpoluksi ja pian maisemissa näkyy upeita kallioita.
Lortikka, Savottapolun loppuosuus ja Kannuslahti
Jätkän polku kulkee ohi Lortikan alueen. Täällä olisi mahdollisuus vuokrata vanha tupa.
Lortikan nuotiopaikan jälkeen käännyin takaisin Savottapolulle, joka menee ohi upean Lortikanvuoren.
Lortikanvuori on rajoitusaluetta herkän kalliokasvillisuuden vuoksi eli lumettomana aikana kulkeminen on sallittua vain merkityllä polulla. En käynyt itse Lortikanvuoren polulla tällä kertaa.
Savottapolun loppupuolella kuljetaan ohi kauniin Kannuslahden, josta löytyy laavu ja nuotiopaikka. Kannuslahdelta polku Heretyn pysäköintialueelle asti on esteetön.
Suosittelut! Minulta tähän parinkymmenen kilometrin kierrokseen meni taukoineen viisi tuntia, mutta jos haluaisi edetä hitaammin ja jäädä yöksikin, soveltuu Isojärven kansallispuisto siihen oikein mainiosti. Ehkäpä hyvällä tuurilla hämärässä voisi bongata myös majavia puuhissaan. 🙂
📍 Parkkipaikan sijainti: Eri vaihtoehtoja, esim. Törmälän metsätie 136, Rautalampi.
🥾 Reitin pituus: Monenlaisia vaihtoehtoja, esim. Kalajan kierros on vajaan 5 km:n mittainen.
🌱 Vaikeus: Keskivaikea.
🔥 Taukopaikka: Nuotiopaikkoja löytyy.
Tässä merkinnässä tietoa Kalajan kierroksesta.
Sijainti: Me lähdimme liikkeelle Kalajan pysäköintialueelta eli osoitteesta Törmälän metsätie 136, Rautalampi.
Reitin pituus: Kalajan kierros on 4,6 km pitkä, mutta kansallispuistossa on mahdollista kiertää myös esim. 14 kilometrin mittainen Kolmen vuoren vaellus. Kansallispuiston esite pdf:nä.
Vaikeus: Kalajan kierroksella on huomattavia korkeuseroja, minkä vuoksi melko haastava reitti. (Jos haluaa tehdä lyhyen ja helpon luontoretken, parkkipaikalta voi retkeillä vain Vuori-Kalajan laavulle asti eikä lähteä kiertämään koko kierrosta. Myös lyhyt esteetön reitti on mahdollinen, katso lisätietoja luontoon.fi-sivustolta.)
Kaunis reitti ja Kalajanvuoren laelta on upea maisema pitkälle! Lämpimät suosittelut. Reitti on selvästi merkitty.
Reitin varrella on laavu (puolikota) ja nuotiopaikka.
🥾 Reitin pituus: Luontopolku on 2 km:n ympyräreitti, mutta pidempäänkin vaellukseen on mahdollisuus.
🌱 Vaikeus: Helpohko.
🔥 Taukopaikka: Nuotiopaikka on.
👀 Hyvä tietää: Täällä on myös Metsämuseo.
Sijainti: Luontopolku lähtee Parkanon metsämuseon parkkipaikalta osoitteesta Rännärinmuseotie 112. Kaidatvedet on erämainen järviketju.
Reitin pituus: Kustaa-hirven luontopolku on 2 km (rengasreitti). Metsämuseolta lähtee myös pidempi Käpykintukka-vaellusreitti, jonka pituus Käenkoskelle on noin 7 km (janareitti eli sama matka takaisin; Käenkosken päässä on mahdollista kiertää myös muutaman kilometrin mittainen rengasreitti). Polut näkyvät esim. trailmap.fi:ssä.
Vaikeus: Melko helppo. Tavallista metsäpolkua ja pitkospuita. Hieman korkeuseroja.
Kustaa-Hirven luontopolku
Luontopolulla on upeita järvimaisemia, erilaisia metsäosuuksia sekä suo-osuus.
Me kävimme ensin tutustumassa Metsämuseon nähtävyyksiin, minkä vuoksi lähdimme kiertämään luontopolkua myötäpäivään nuotiopaikan vierestä, mutta suoraan parkkipaikalta pääsee siis kiertämään reittiä toiseen suuntaan.
Reitillä on lapsille tehtäväkylttejä.
Reitti kulkee Messukallion vierestä. Messukallio on jääkauden hioma upea kallio. Kyltti kertoo, että paikalla pidettiin aikanaan jumalanpalveluksia kesken kirkkovenematkan, jos sään puolesta ei kirkkoon asti päästy.
Messukalliolla Käpykintukan polun ja Kustaa Hirven luontopolun reitit erkanevat. Seuraavan kuvan alue ei siis varsinaisesti kuulu enää luontopolkuun, mutta lapset tykkäsivät kyseisillä isoilla kivillä leikkiä.
Oikein kiva reitti, suosittelut!
***
Metsämuseon ulkona oleviin kohteisiin voi tutustua vuoden ympäri, aukioloajat sisätiloihin voit katsoa nettisivuilta. Esteetön alue. Metsämuseo esittelee metsätöiden historiaa.
🥾 Reitin pituus: Erilaisia mahdollisuuksia lyhyistä reiteistä usean kilometrin reitteihin.
🌱 Vaikeus: Helppo/keskivaikea.
🔥 Taukopaikka: Reitillä on laavu ja nuotiopaikka.
Sijainti: Mahdollisia parkkipaikkoja löytyy alueelta useampia (ks. merkinnän ensimmäinen kuva). Me lähdimme liikkeelle Keskisentieltä, osoitteesta Keskisentie 707, mutta mm. Jasperintieltä löytyy parkkipaikka myös.
Reitin pituus: Paljon erilaisia mahdollisuuksia, sillä alueella kulkee paljon erilaisia polkuja. Me teimme noin 8 km:n rengasreitin, katso reitti trailmapista (tämä jälkikäteen tehty uudelleen trailmappiin, joten ei ehkä ihan juuri näin mennyt). Keskisentieltä Iso-Naistenjärven rannalla sijaitsevalle laavulle on vain noin 1 kilometrin matka per suunta, jos etsii lyhyttä reittiä lasten kanssa tehtäväksi. Alueella kulkee merkitty Iso-Naistenjärven luontopolku, mutta sen pituus ei käynyt aivan selväksi, sillä kuljimme sitä vain osaksi. Kyseisen reitin varrella on puihin kiinnitettyjä Pirkkala-seuran luontotauluja.
Vaikeus: Melko helppoa (osittain kivikkoista) metsäpolkua, suolla pitkospuut. Korkeuseroja.
Iso-Naistenjärven rannan läheltä löytyy laavu. Puuvarasto on siitä noin parinsadan metrin päässä ja polttopuita näytti olevan nyt paljon.
Rannalta löytyy myös toinen nuotiopaikka.
Pehkusuon läpi kulkee pitkospuureitti.
Reitiltä löytyy vanhoja rajapyykkejä.
Kurikkakallio.
Meidän kulkema reitti kiersi uudelleen Iso-Naistenjärvelle, josta lähdimme kohti Pirunkiveä.
Pirkkalan Pirunkivi on upean suuri siirtolohkare.
Taaporinvuoren päältä löytyi pöytäryhmä, jos evästauon haluaa pitää.
🔥 Taukopaikka: Reitillä on laavu, jonka yhteydessä nuotiopaikka.
Sijainti: Auton voi pysäköidä osoitteeseen Kangastuvantie 39 (Oripää), mistä reitti lähtee.
Reitin pituus: Noin 7 km (rengasreitti).
Vaikeus: Helppo.
Myötäpäivään kiertäessä jo heti reitin alkupuolella on seuraavan kuvan penkki. Reitti on aluksi leveää polkua, jolla voisi lastenrattaitakin työntää, mutta myöhemmin Polvarinpolku muuttuu siis kapeaksi metsäpoluksi.
Reitin varrella on laavu nuotiopaikkoineen. Jos etsii lyhyttä reittiä laavulle, Ketunhautaintieltä on tänne vain lyhyt matka.
Reitti on merkitty hyvin kylteillä ja sinisillä merkeillä puissa (kiertosuunta myötäpäivään). Seuraava kartta löytyy parkkipaikan vierestä, mutta alueen polkuja voi katsella esim. trailmapista.
📍 Parkkipaikan sijainti: Vesijärventie 1271 kohdalta kääntyvän pikkutien lopussa.
🥾 Reitin pituus: Laavu on aivan autotien lähellä.
🌱 Vaikeus: Helppo.
🔥 Taukopaikka: Laavulla on nuotiopaikka.
👀 Hyvä tietää: Tämä on käännettävä laavu.
Sijainti: Paikka löytyy Google Mapsista Myllylaavu-nimellä, autolla voi ajaa pikkutien loppuun asti (yhden auton sopii tien päähän hyvin pysäköimään). Katso sijainti.
Reitin pituus: Autolla pääsee aivan laavun lähelle. Täällä ei mene mitään luontopolkua, joten lähinnä tämä on kiva paikka käydä syömässä ulkona eväitä. Me kävimme katsomassa tämän paikan (ja syömässä siis retkilounaan) samalla matkalla, kun olimme menossa Lauhanvuoren kansallispuistoon.
Laavu sijaitsee pellon ja kuohuvan joen vieressä. Laavun hieno erikoisuus on se, että se on pyörivän alustan päällä eli laavua voi halutessaan pyörittää eri suuntaan esim. auringonpaisteen mukaisesti.
Birgitan polku on yhteensä noin 50 kilometrin pituinen vaellusreitti (ympyräreitti), mutta tämä merkintä kertoo sen kahdesta kohteesta, joihin pääsee tarvittaessa helposti myös lasten kanssa lyhyttä reittiä.
🥾 Reitin pituus: Erilaisia mahdollisuuksia, mm. lyhyehkö janareitti tai noin 6 km:n kierros.
🌱 Vaikeus: Helpohkoja reittejä.
🔥 Taukopaikka: Laavu ja nuotiopaikkoja löytyy.
Vähä-Riutan reitti lyhyesti
📍 Parkkipaikan sijainti: Savontie 656, Lempäälä.
🥾 Reitin pituus: Erilaisia mahdollisuuksia, autotieltä on 1,5 km janareitti Vähä-Riutalle.
🌱 Vaikeus: Helppo.
🔥 Taukopaikka: Laavu ja nuotiopaikka on.
👀 Hyvä tietää: Birgitan polku on yhteensä noin 50 km pituinen eli paljon pidemmätkin retket ovat mahdollisia.
Sijainti: Kirskaanniemelle lähimmät pysäköintipaikat löytyvät Koipitaipaleentien varrelta. Vähä-Riutalle lyhyin reitti on Savontieltä (osoite suunnilleen Savontie 656).
Reitin pituus: Kirskaanniemelle lyhyin reitti on alle kilometrin per suunta, mutta esimerkiksi Hyttyskorven läpi kulkemalla matkaa tulee 1,5 km per suunta. Kirskaanniemen alueella on mahdollista kulkea helposti esimerkiksi ”Pelipolkua” pitkin muutaman kilometrin pituinen rengasreitti tai sitten esimerkiksi tämmöistä reittiä pitkin (linkki aukeaa trailmappiin) noin 6 kilometrin ympyräreitti. Netissä kerrotaan, että Kirskaanniemelle voi kulkea esim. lastenrattaiden kanssa myös huoltotietä, joka lähtee punaisen portin takaa, mutta tätä en siis itse tarkistanut.
Vähä-Riutalle on matkaa Kirskaanniemeltä noin 8 km per suunta. Savontieltä Vähä-Riutalle on alle 1,5 km esteetöntä metsätietä pitkin.
Me kävelimme Kirskaanniemelle Hyttyskorvelta ja sen jälkeen teimme kierroksen, jossa kävelimme Koipitaipaleen läpi.
Kirskaanniemellä on laavu ja useita nuotiopaikkoja (puuvarastossa oli puita).
Kirskaanniemessä kulkee myös pelipolku ”Koipitaipaleen aarteet”, jossa voi suorittaa erilaisia haasteita lisätyllä todellisuudella (lue lisää).
Koipitaipale
Koipitaipaleen nuotiopaikka oli pieni eikä siellä ollut polttopuita valmiina.
Koipitaipaleen alue oli ihana siellä kulkevan puron vuoksi.
Vähä-Riutta
Vähä-Riutalta löytyy laavu ja nuotiopaikka sekä laituri.
Jos Vähä-Riutalta jatkaa kävelyä kohti Koukkurahkaa, näkee polun vieressä mielenkiintoisen ison siirtolohkareen Eevertin kiven. Talvella alueella kulkee hiihtolatuja.
Koukkurahkalla reitti ei kulje ja siellä ei siis näyttänyt pitkospuita olevan.
Hieman ennen Koukkurahkaa metsään kääntyy pieni metsäpolku, jota pitkin pääsee katsomaan kaunista maisemaa (nimeä paikalle ei kai ole). Polku näkyy esimerkiksi trailmapissa.
Suosittelut! Birgitan polulla on toki monia muitakin kohteita, joihin olisi kiva tulla retkeilemään.
Retkeilyä Satakunnassa ja muualla Suomessa 