Sijainti: Parkkipaikka löytyy osoitteesta Rutajärventie 180 (Orivesi).
Reitin pituus: Noin 4,5 km (rengasreitti). Reittiin voi yhdistää myös 6 km:n pituisen Siikajärven reitin, mutta me emme nyt lasten kanssa sitä lähteneet kiertämään eli siitä ei ole tässä merkinnässä kuvia tai tietoa. Alempana karttakuva, joka löytyy myös netistä pdf:nä.
Vaikeus: Helpohko/keskivaikea reitti, jolla metsäpolkuja ja pitkospuita. Ei kovin isoja korkeuseroja, mutta kallioilla on toki pienten lasten kanssa oltava varovaisia putoamisvaaran vuoksi.
Reitti kulkee upeissa järvimaisemissa. Iso Vuorijärven rantojen kallioilla on ihanaa istua auringossa ja katsella maisemaa.
Reitin erikoisuus on riippukivikallio ja sen luola. Nuotiopaikka on rakennettu siis kalliokiven alle. Polttopuita oli ainakin nyt.
Reitti kulkee suurelta osin aivan järven vieressä.
Alueella on erämaatunnelma, mitään mökkejä ei siis täällä näy rannoilla.
Iso Vuorijärven jälkeen reitti jatkuu kohti Kirvesjärviä. Tällä osuudella on suomaastoa.
Kirvesjärvien laavulla on reitin toinen nuotiopaikka.
Kirvesjärvien jälkeen reitillä oli pari kosteampaa kohtaa, mutta ainakin nyt näin kesällä goretex-kengät olivat täysin riittävät
Reitti kulkee vielä seuraavassa kuvassa näkyvän Salmijärven ohi.
Lyhyt loppuosuus reitistä kulkee pitkin autotietä. Halutessaan autotieltä voisi kääntyä kulkemaan vielä myös Siikajärven reitin.
Suosittelut! Kaunis reitti, joka on pituudeltaan hyvä lapsillekin.
📍 Parkkipaikan sijainti: Monia mahdollisuuksia, esimerkiksi Sauruntie 910, Salo.
🥾 Reitin pituus: Erilaisia vaihtoehtoja lyhyistä reiteistä useamman kilometrin kierroksiin.
🌱 Vaikeus: Helppoja ja keskivaikeita reittejä.
🔥 Taukopaikka: Kansallispuistosta löytyy useampia laavuja ja nuotiopaikkoja.
👀 Hyvä tietää: Sahajärvellä on sulan maan aikaan köysilossit.
Tässä merkinnässä on tietoa erityisesti Sahajärven kierroksesta sekä Matildanjärven kierroksesta.Me teimme kahden päivän reissun ja teltan pystytimme Roosinniemeen.
Sijainti: Teijon kansallispuistossa on useita parkkipaikkoja. Me käytimme Sahajärven kierrokselle lähtiessä Laviakallion pysäköintialuetta (Sauruntie 910, Salo) ja Matildanjärven kierrokselle lähtiessä Matildanjärventien päässä olevaa parkkipaikkaa.
Reitin pituus: Sahajärven kierros on melkein 9 km pitkä. Matildanjärven kierros on 5,5 km. Teijon kansallispuistosta löytyy kuitenkin monia muitakin reittejä, mm. noin kilometrin mittainen Totinpolku. Katso netistä löytyvä esite (pdf).
Vaikeus: Melko helppoja. Hieman korkeuseroja (varsinkin Sahajärven kierroksella on useampia kallioita), juurakkoisia metsäpolkuja ja pitkospuita. Huom! Sahajärven kierroksella vesistön ylittämiseen on kaksi lossia ja niitä ei siis tietenkään ole silloin käytettävissä, kun järvi on jäässä (suunnilleen marraskuusta toukokuuhun).
Yksi osuus Matildanjärven reitistä on esteetön (Kariholman pysäköintialueelta Kariholman taukopaikalle), minkä voi kulkea esim. lastenrattaiden kanssa.
MATILDANJÄRVEN KIERROS
Tämä kierros on oikein sopiva lapsiperheillekin. Maasto on vaihtelevaa: on juurakkoista metsäpolkua, lyhyitä portaita, kallioisia kohtia, suolla kulkevia pitkospuita ja lisäksi pieni osuus reitistä kulkee Matildan kylätietä. Maisemat ovat upeita, sillä lähes koko ajan reitillä on näkymä järvelle. Matildanjärven rannalta on mahdollisuus vuokrata mm. soutuveneitä.
Reitin varrella on useampi taukopaikka, Kariholmasta löytyy keittokatos.
Seuraava kuva on kuvattu Matildanjärven kierroksen varrelta kallioilta kohti Roosinniemeä.
Roosinniemi sopi meille hyvin telttailuun, sillä parkkipaikalta on alle kilometrin pituinen matka kantaa lasten kanssa tarvittavia varusteita. Alueelta löytyy laavu, nuotiopaikka ja puucee sekä upeat näköalat Matildanjärvelle. Sumuinen järvi oli auringonnousun aikoihin nyt toukokuussa lumoavan upea (enemmän kuvia instassa)!
Seuraavan kuvat pitkospuut vievät Roosinniemeen Matildanjärven kierrokselta.
SAHAJÄRVEN KIERROS
Sahajärven kierroksen varrella on kaksi lossia, mikä on varmasti monille lapsille yksi reitin mieluisimmista asioista. Koko rengasreitin pituus on melkein 9 km, joten pikkulapsille sitä ei voi suositella, mutta tällöin voi tehdä janareitin Sahajärven losseille asti ja palata sitten takaisin parkkipaikalle (Laviakallion parkkipaikalta on alle kilometrin matka Sahajärvelle per suunta). Saaresta löytyy Kalasuntin laavu nuotiopaikkoineen.
Kierroksella on useita kallioita.
Nyt toukokuussa (18.5.24) reitillä oli muutamia mutaisia kohtia.
Tätä kansallispuistoa sekä alueen ruukkikyliä voi suositella lämpimästi retkikohteeksi. 🙂
📍 Parkkipaikan sijainti: Kaksi vaihtoehtoa: Kylämäntie tai Huhtalantie.
🥾 Reitin pituus: Monia vaihtoehtoja lyhyistä pitkiin.
🌱 Vaikeus: Keskivaikea/helppo.
🔥 Taukopaikka: Kansallispuistosta löytyy useita nuotiopaikkoja.
Sijainti: Alueelta löytyy pari pysäköintialuetta kansallispuiston eri laidoilta: Heretty (Kylämäntie 1335, Kuhmoinen) ja Kaatvuoren pysäköintialue (Huhtalantie).
Reitin pituus: Monenlaisia rengasreittivaihtoehtoja. Esimerkiksi Hevosenlenkki on 6 km pituinen reitti, jonka mies kiersi tällä kertaa lasten kanssa, mutta itse kuljin Savottapolun (10 km) ja Jätkän polun (11 km), jolloin nämä kaksi yhdistettynä reitin pituus oli n. 20 km. Kannuslahden esteetön janareitti on puoli kilometriä per suunta. Katso tarkemmin pdf-esite.
Vaikeus: Osa reiteistä on helppoja, osa keskivaikeita, koska korkeuseroja on ja polut ovat juurakkoisia & kivikkoisia.
Savottapolku (+ Hevosenlenkki ja Heretyn luontopolku)
Osan matkasta Hevosenlenkki ja Heretyn luontopolku kulkevat samaa reittiä kuin Savottapolku.
Maisema Hevosjärvelle on kaunis.
Hevosjärven upeiden maisemien jälkeen voi nähdä majavien padon. Tässä kohtaa reittiä Savottapolku lähtee eri suuntaan kuin Hevosenlenkki.
Savottapolku suuntaa kohti Latokuusikkoa, joka on rajoitusaluetta eikä lumettomana aikana ole sallittua liikkua kuin polulla.
Latokuusikon jälkeen reitti kulkee jonkin aikaa melko tavallisessa kallioisessa metsämaisemassa.
Vahterjärveltä löytyy laavu ja nuotiopaikka. Tämä näytti olevan suosittu telttailupaikka!
Jätkän polku(ja Majavapolku)
Itse kiersin siis Savottapolun ja Jätkän polun yhdistettynä, jolloin Vahterjärven kohdalla siirryin Jätkän polulle. Savottapolun loppuosuudesta on kuvia merkinnän loppupuolella. (Jos Jätkän polulle lähtisi Kaatvuoren pysäköintipaikalta, nämä seuraavat maisemat löytyisivät vasta reitin puolivälin jälkeen.)
Jätkän polku menee pienen matkan myös pitkin Isojärven rantaa.
Kalalahdelta löytyy mm. nuotiopaikka. Tässä kohtaa reitti myös muuttuu helppokulkuiseksi Majavapoluksi (Majavapolku on suurelta osin vanhaa metsäautotietä).
Majavapolkuosuus oli mielestäni melko tylsä, mutta myös sen varrella on mahdollisuus nähdä majavien rakentama pato.
Majavapolulta Jätkän polku erkanee taas pienemmäksi metsäpoluksi ja pian maisemissa näkyy upeita kallioita.
Lortikka, Savottapolun loppuosuus ja Kannuslahti
Jätkän polku kulkee ohi Lortikan alueen. Täällä olisi mahdollisuus vuokrata vanha tupa.
Lortikan nuotiopaikan jälkeen käännyin takaisin Savottapolulle, joka menee ohi upean Lortikanvuoren.
Lortikanvuori on rajoitusaluetta herkän kalliokasvillisuuden vuoksi eli lumettomana aikana kulkeminen on sallittua vain merkityllä polulla. En käynyt itse Lortikanvuoren polulla tällä kertaa.
Savottapolun loppupuolella kuljetaan ohi kauniin Kannuslahden, josta löytyy laavu ja nuotiopaikka. Kannuslahdelta polku Heretyn pysäköintialueelle asti on esteetön.
Suosittelut! Minulta tähän parinkymmenen kilometrin kierrokseen meni taukoineen viisi tuntia, mutta jos haluaisi edetä hitaammin ja jäädä yöksikin, soveltuu Isojärven kansallispuisto siihen oikein mainiosti. Ehkäpä hyvällä tuurilla hämärässä voisi bongata myös majavia puuhissaan. 🙂
Koska merkintä Lauhanvuoren kansallispuistosta venyi pitkäksi, se on selvyyden vuoksi jaettu nyt kahteen osaan. Tässä merkinnässä tietoa Spitaalijärvestä (sekä sieltä lähtevästä reitistä kohti Kivijataa) ja Rantapolusta. Toisessa merkinnässä on tietoa Kivijatasta ja Aumakivestä, joihin suosittelen myös tutustumaan!
Lauhanvuoren kansallispuisto lyhyesti
📍 Parkkipaikan sijainti: Esim. Spitaalijärven pysäköintialue löytyy Lauhanvuorentieltä kääntyvän nimettömän tien päästä (kyltti opastaa).
🥾 Reitin pituus: Monia eri reittimahdollisuuksia lyhyistä pitkiin.
🌱 Vaikeus: Suurimmaksi osaksi helppo. Spitaalijärvelle pääsee esteettömästi.
🔥 Taukopaikka: Kansallispuistosta löytyy nuotiopaikkoja ja laavuja.
👀 Hyvä tietää: Lauhanvuoresta löytyy myös korkea näkötorni. Lauhanvuoressa ei kannata lumiseen aikaan liikkua ilman suksia tai lumikenkiä.
Sijainti: Lauhanvuorentiellä Isojoella. Useita pysäköintipaikkoja, joten reitti kannattaa suunnitella jo etukäteen ja valita parkkipaikka sen mukaan.
Reitin pituus: Erilaisia vaihtoehtoja, joihin voit tutustua täällä ja alueen esite pdf:nä. Polut näkyvät retkikartta.fi:ssä.
Tässä merkinnässä esitelty Rantapolku on noin 2,5 km pitkä rengasreitti. Spitaalijärveltä kohti Kivijataa menevä polku on janareitti, joten pituus on itse valittavissa, mutta jos kulkee esimerkiksi Spitaalijärven parkkipaikalta Paavonkankaalle asti, pituus on noin 3 km per suunta (ja jos kiertää lisäksi Pirunkierroksen ja palaa sitten takaisin, pituutta tulee reitille lähemmäs 10 km). Terassikierros-niminen rengasreitti on pituudeltaan 9 km.
Polkuja yhdistelemällä voi tehdä omia reittejä helposti.
Vaikeus: Yleisesti ottaen helppokulkuinen. Spitaalijärvelle pääsee esteettömästi.
SPITAALIJÄRVI
Spitaalijärven parkkipaikalta on lyhyt matka esteetöntä polkua pitkin kauniille Spitaalijärvelle.
Spitaalijärvellä on keittokatos sekä kaksi tavallista nuotiopaikkaa.
Spitaalijärveltä on mahdollista lähteä kiertämään noin 9 km:n pituista ”Terassikierrosta”, mutta siitä ei ole itselläni vielä kokemuksia. Sen sijaan lämpimästi voin suositella ihanaa reittiä kohti Kivijataa.
Spitaalijärven parkkipaikalta Kivijataan päin
Tämä reitti on janareitti, joten sitä voi kulkea haluamansa pituuden. Suosittelen kulkemista ainakin Peräkorvelle asti, koska siellä on mm. kauniita lähteitä. Jos kulkee Paavonkankaalle asti, pituus on noin 3 km per suunta (eli yhteensä noin 6 km), mutta jos kiertää lisäksi Pirunkierroksen ja palaa sitten takaisin, pituutta tulee reitille lähemmäs 10 km. Katso polku retkikartta.fi:stä.
Reitillä on kauniita suomaisemia.
Alueella on lähteitä.
LAUHANVUOREN LAKI / NÄKÖTORNI JA RANTAPOLKU
Aivan Lauhanvuoren näkötornin vieressä on pysäköintialue, joten näkötornille ei montaa metriä tarvitse kävellä. Näkötornista on upea näköala pitkälle.
Näkötornilta voi lähteä kulkemaan noin 9 kilometrin pituisen Terassikierroksen, mutta me olemme siitä lasten kanssa kulkeneet lyhyen (noin 2,5 kilometrin pituisen) Rantapolun.
Rantapolku
Rantapolku on helppokulkuista metsäpolkua.
Reitiltä voi käydä pitämässä tauon Lauhan laavulla.
🥾 Reitin pituus: Laavu on aivan parkkipaikan vieressä, mutta koko ympyräreitti on noin 10 km.
🌱 Vaikeus: Melko helppo.
🔥 Taukopaikka: Laavu, jonka yhteydessä on nuotiopaikka.
👀 Hyvä tietää: Täältä löytyy lisäksi näkötorni.
Sijainti: Google Mapsiin voi kirjoittaa määränpääksi ’Katselmankallion näkötorni’, jolloin navigointi ohjaa Katselmantiellä olevalle pysäköintialueelle. Osoite suunnilleen Katselmantie 101.
Reitin pituus: Näkötornille ja laavulle on parkkipaikalta matkaa vain reilu 100 metriä, mutta esimerkiksi me kävelimme lasten kanssa Haapakeitaan retkeilyreittiä suolla Pieni Haapajärvelle asti ja takaisin samaa reittiä, jolloin reitin pituudeksi tuli yhteensä lähemmäs 5 km. Jos haluaa kulkea koko rengasreitin (hyödyntämällä autoteitä takaisin tullessa), pituus on lähemmäs 10 km. Ks. alempaa kartta; reitti ei ole näkyvissä retkikartta.fi:ssä, mutta se on selkeästi merkitty puihin punaisilla merkeillä.
Vaikeus: Melko helppo.
Polku Haapakeitaalla oli helposti lenkkareilla kuljettavissa näin helleaikana, mutta vain osa reitistä kulkee pitkospuilla, joten sateisina aikoina reitti vaatinee kumisaappaat. (Ja nytkin olisi ollut järkevää olla vähintään pitkälahkeiset housut, koska polku suolla oli monessa kohtaa kapea ja suopursut osuivat koko ajan jalkoihin. :))
Pieni Haapajärven rannalla on pöytä ja tuolit, joten se sopii hyvin evästauon pitämiseen.
📍 Parkkipaikan sijainti: Esim. Sormelantie 77, Jämijärvi.
🥾 Reitin pituus: Erilaisia vaihtoehtoja, esim. 5 km ympyräreitti.
🌱 Vaikeus: Melko helppokulkuisia polkuja.
🔥 Taukopaikka: Nuotiopaikkoja ja laavuja löytyy.
👀 Hyvä tietää: Täältä löytyy myös mm. näkötorni.
Sijainti: Auton voi jättää Jämikeskuksen parkkipaikalle (Sormelantie 77, Jämijärvi) ja kävellä siitä reitin lähtökohtaan. Jos tarkoitus on kiertää vain Koivistonkierros tai mennä muuten esteetöntä reittiä Niinikodalle, auton voi pysäköidä Niinikodan lähelle (Rinnetie).
Reitin pituus: Tämä merkintä kertoo Harjuluontopolusta, joka on vähän alle 5 kilometrin pituinen sekä Koivistonkierroksesta, jonka pituus on noin 4,5 km. Nämä kaksi reittiä voi halutessaan yhdistää reilun 9 km:n reitiksi ja niiden lisäksi Hämeenkankaalla kulkee todella paljon erilaisia polkuja, joten niitä yhdistelemällä voi tietenkin kulkea sen pituisen reitin kuin itse haluaa.
Vaikeus: Hieman korkeuseroja harjulle nousemisen vuoksi, mutta helppokulkuinen.
Harjuluontopolku
Kun me lähdimme Jämikeskukselta, lähdimme ensin kulkemaan hieman väärää polkua (koska emme tutustuneet reittikarttaan tarkasti), mutta onneksi pian huomasimme virheemme ja löysimme Harjuluontopolun, joka on siis merkitty käpykuvilla. Reitti on tarkoitus kulkea myötäpäivään.
Reitin ensimmäinen nuotiopaikka löytyy Jämi-Jukola-laavulta.
Reitti on kapeaa hyväkuntoista metsäpolkua Niinikodalle asti ja sen jälkeen leveää polkua. Jos siis haluat kulkea rattaiden kanssa, katso reitti sen mukaisesti.
Reitin lopussa (tai alussa) voi käydä Soininharjun näkötornissa, josta seuraava näköala on kuvattu.
Koivistonkierros
Lähtöpaikka on Niinikota, mutta tämän polun voi tosiaan yhdistää myös hyvin Harjuluontopolkuun, jolloin saa pidemmän luontoreitin. Suositeltu kiertosuunta on vastapäivään, reitti on risteyksissä viitoitettu. Tämäkin reitti kulkee pitkin harjumetsiä.
Reitin varrella on iso Koivistonvadin laavu nuotiopaikkoineen sekä vieressä leirikoululaavu.
Sijainti: Jos olet menossa Pirulanvuoren näkötornille, auton voi jättää Laviantien varteen pienelle parkkipaikalle (osoite: Laviantie 600, Sastamala). Samasta paikasta voi lähteä alueen luontopolulle, mutta pysäköintipaikkoja löytyy muualtakin reitin eri kohdista. Netistä löytyy pdf-kartta.
Reitin pituus: Laviantien varresta Pirulanvuoren näkötornille on matkaa vain 250 metriä. Pienten lasten kanssa voi jäädä seikkailemaan ihan vain Pirulanvuoren päälle (siinäkin saa mukavaa ulkoilua riittävästi, kun kiipeilee kallioilta toisille), mutta jos kaipaa pidempää luontopolkua, voi lähteä kulkemaan Suodenniemen retkeilyreittiä. Reitti on janareitti ja pituus on ilmeisesti noin 10 km, mutta me teimme lasten kanssa muutaman kilometrin pituisen reitin, jossa kiersimme Huutijärven ja Kaituri-järven. Toisella retkikerralla kuljimme Pirulanvuorelta osittain vanhaa reittiä Mutimatka-nimiselle paikalle ja siitä vielä eteenpäin Vuosikappaleen laavulle.
Vaikeus: Polut suht hyväkuntoisia, mutta kallioilla on toki syytä noudattaa varovaisuutta. Korkeuseroja on eikä ole esteetön.
Pirulanvuoren näkötorni nousee korkealle ja sieltä voi katsella maisemia pitkälle mm. Palojärven ympäristöön. Tämä maisema on tuttu myös yhden euron kolikosta!
Vuoden 2020 retkellä jatkoimme Pirulanvuorelta kohti Huutijärveä, polku on merkitty keltaisin merkein puissa. Huutijärveltä jatkoimme matkaa kohti Kaituria ja sen matkan varrella oli kota, jonka vieressä söimme eväät. Molemmilla näillä kahdella pienellä lammella/järvellä oli useita laitureita – niillä voisi kai kalastaa. Tällä osuudella ei ole laavua, mutta sellainen löytyy toiselta puolelta reittiä Suodenjärven vierestä.
Kävimme täällä uudelleen retkeilemässä talvella 2024 ja silloin kuljin Pirulanvuorelta vanhaa reittiä pitkin Mutimatkalle (polku näkyy esim. retkikartta.fi:ssä) ja siitä eteenpäin Vuosikappale-nimisellä paikalla olevalle laavulle.
Laavulla oli laput, jotka kielsivät avotulen tekemisen eli täällä ei saa nuotiota tehdä lainkaan. Nuotiopaikkoja löytyy kartan mukaan hieman pidemmältä Ylinen Vehkajärven rannalta ja samoin myös Alinen Vehkajärven vierestä.
***
+ Lisävinkki: Pirulanvuoren näkötornin parkkipaikalta on lyhyt matka pienelle putoukselle (Velhonvuoren putous, osoite: Tampereentie 222, Pori), jota kannattaa käydä katsomassa kevätaikaan. Joskus olimme täällä retkeilemässä syksyllä, jolloin putousta ei juuri putoukseksi erottanut edes, mutta esim. helmikuussa jäinen putous oli hienon näköinen.
Retkeilyä Satakunnassa ja muualla Suomessa 