Seitsemisen kansallispuisto lyhyesti
Sijainti: Uittajanpolulle voi lähteä Koverosta (osoite: Seitsemisentie 948, Ikaalinen) tai vaikkapa Saari-Soljasen parkkipaikalta (Soljostentie, tarkempi kohta löytyy Google Mapsista nimellä ”Saari-Soljanen pysäköintialue”).
Reitin pituus: Uittajanpolun pituus on 18 km (rengasreitti). Saari-Soljasen rengasreitti on 2 km pitkä ja siitä pieni osuus (n. 500 m) on esteetöntä. Netistä löytyy pdf:nä Seitsemisen esite.
Vaikeus: Helpohko. Uittajanpolku on tavallista metsäpolkua ja pitkospuita sekä osittain myös metsäteitä pitkin kulkevaa. Saari-Soljasen reitti kulkee suolla eli reitillä on paljon pitkospuita.
PS. Seitsemisen kansallispuistosta on myös kaksi aiempaa merkintää: Torpparintaival (ja Aarnipolku) sekä Runokangas (ja Harjupolku).
Uittajanpolku
Jos lähtöpaikkana on Kovero, Uittajanpolku kulkee aluksi (ja myös lopuksi) samaa reittiä kuin Torpparintaival ja lisäkuvia voikin katsoa siitä reitistä kertovasta merkinnästä. Tällä osuudella on hieman korkeuseroja harjun vuoksi, mutta muuten Uittajanpolku on melko tasainen reitti.
Kun reitti kääntyy Multiharjulta eri suuntaan kuin Torpparintaival, polku muuttuu kapeammaksi ja kyseisellä osuudella olevat pitkospuut ovat osittain huonokuntoisia.
Reitti ei ole kovin tiheään merkitty (välillä puissa on valkoisia pisteitä, varmaankin jonkun aiemman reitin jäljiltä? ja isommissa risteyksissä kyltit opastavat kulkusuuntaa), mutta pärjäsin kuitenkin itse ilman karttaa.
Ensimmäinen taukopaikka on nimeltään Jokiristi, jonne Koverosta on matkaa noin 5 km. Valitettavasti kuvaa en siitä huomannut ottaa, mutta alueella on siis telttapaikka, nuotiopaikka puuvajoineen ja puucee. Jokiristin jälkeen seuraava osuus on hieman tylsempi, sillä se kulkee leveää polkua ja sen jälkeen metsätietä pitkin.
Autotieosuuden jälkeen reitti kääntyy jälleen metsäpolulle ja polku kulkee mm. Liesijoen yli.
Saari-Soljanen
Uittajanpolku kulkee Saari-Soljasen vierestä lyhyen pätkän, mutta halutessaan siellä menevän parin kilometrin ympyräreitin voisi yhdistää Uittajanpolku-kierrokseen kokonaankin.
Parkkipaikan vierestä löytyy iso keittokatos sekä nuotiopaikka.
Saari-Soljasen reitistä noin puoli kilometriä on esteetöntä.
Uittajanpolku jatkuu
Saari-Soljasen jälkeen reitti kulkee muutaman kilometrin pitkin metsätietä.
Tieosuuden jälkeen viimeiset viisi kilometriä reitistä menee metsäpolkuja ja yhdistyy siis lopuksi Torpparintaival-reittiin. Näin syksyisenä sadepäivänä reitillä oli joitakin mutaisia kohtia, mutta goretex-kengillä pärjäsi.
Haukilammella on nuotiopaikka ja telttailupaikka.
Minulta reitin kiertämiseen meni hieman yli 4 tuntia lyhyellä tauolla, mutta vähemmän metsäkävelyitä harrastavan tai muuten rauhallisemmin etenevän kannattaa toki varata selvästi enemmän aikaa.
Kuninkaankierros (Kiukainen ja Panelia, Eura)
Kuninkaankierros lyhyesti
Sijainti: Kierrokselle voisi lähteä monestakin kohdasta, mutta itse lähdin liikkeelle Kiukaisten keskustasta (Myllykuja 2). Panelian päässä auton voisi pysäköidä esimerkiksi Mäkiläntiellä olevan leikkipuiston viereen.
Reitin pituus: Kokonaisuudessaan reitti on noin 16-17 km pitkä (riippuen siitä, käykö Kuninkaanhaudalla ja laavulla), mutta hyvin voisi kiertää esimerkiksi vain rengasreittiosuuden, jolloin reitti lyhenee noin 10 kilometriin. Katso kartta merkinnän ensimmäisestä kuvasta.
Tämä kierros ei ole metsäretkeilyyn sopiva, sillä suurin osa reitistä kulkee pitkin autoteitä, joten minä kävin tämän yksin kulkemassa ihan vain liikuntamielessä. Lasten kanssa voisi luontoretkeillä janareittinä Paneliasta Mäkiläntieltä Tolvin laavulle ja takaisin, jolloin reitin pituus olisi reilun kaksi kilometriä per suunta ja sillä reittiosuudella on melko paljon metsäpolkua.
Vaikeus: Helppo. Reitti on suurelta osin autoteillä kulkemista. Kuninkaankierros on selvästi merkitty eli ilman karttaakin pärjää, mutta reitti näkyy retkikartta.fi:ssä.
Kiukaisissa reitti kulkee aluksi Eurajoen yli, minkä jälkeen on muutama kilometri pitkin autoteitä kulkemista.
Asfaltti- ja sorateiden jälkeen reitti kääntyy metsätielle, minkä päätyttyä reitti kulkee pienen matkaa metsässä.
Metsäpätkän jälkeen on taas pidempi osuus soratietä maalaismaisemissa.
Sen jälkeen seuraava osuus kulkee pellon reunassa joen vieressä.
Reitin varrella on useita infotauluja, joissa kerrotaan alueen historiasta.
Varsinaiselta reitiltä voi tehdä pienen koukkauksen (lisää pituutta reitille noin 700 m) Paneliantien varrella olevalle Kuninkaanhaudalle.
Paneliassa reitti kulkee mukavan osuuden metsässä.
Loppureitti kulkee jälleen soratietä pitkin. Jos haluat poiketa laavulle, se lisää reitille pituutta yhteensä 300 m.
Tolvin laavulle on toki mahdollista mennä autolla suoraankin, Haavontieltä kääntyy sinne nimetön tie (katso sijainti Google Mapsista). Laavulla näytti olevan polttopuita valmiina.
Kaasmarkku (Ulvila) – Puolivälin tulet – Salomonkallio (Nakkila)
Kaasmarkku-Salomonkallio-reitti lyhyesti
Sijainti: Liikkeelle voi lähteä Kaasmarkun keskisen myllyltä (Myllärinkuja 20, Ulvila) tai vaihtoehtoisesti Salomonkallion laskettelukeskukselta.
Reitin pituus: Noin 7 kilometrin janareitti (eli yht. 14 km, jos koko reitin menee edestakaisin). Tämän polkureitin kartan näkee esim. tästä pdf-tiedostosta.
Ps. Kaasmarkun päässä voi tehdä myös parin kilometrin pituisen rengasreitin, ks. merkintä Keskisen myllyn luontopolku.
Vaikeus: Helpohko. Kaasmarkussa reitti kulkee aluksi pitkin kapeaa kivikkoista polkua keskellä voimakkaasti virtaavaa jokea, mutta muuten reitti on tavallista metsäpolkua ja paljon autoteitä.
Reitti on merkitty risteyskohdissa puisilla kylteillä, mutta muuten mitään säännöllisiä merkkejä ei ole.
Metsäpolkuja etsiville tämä reitti ei ole ensisijainen vaihtoehto, koska suurin osa reitistä kulkee autoteitä pitkin pelloilla tai metsämaisemissa.
Puolivälin tulet -laavulla voi pitää tauon.
Metsäpolkuosuuden jälkeen reitti kulkee useamman kilometrin soratietä pitkin.
Seitsemän järven reitti: Särklampi (Vermuntila, Rauma)
Seitsemän järven retkeilyreitti on pitkä reitistö, mutta tämä merkintä kertoo toistaiseksi vain sen yhdestä osasta eli janareitistä Hietalantieltä Särklammelle.
Särklammen reitti lyhyesti
Sijainti: Auton voi pysäköidä merkitylle P-paikalle Hietalantielle, mutta jos aikoo kiertää koko alueen retkeilyreitin, pysäköintipaikkoja on muuallakin (esim. Noitajärven uimarannan parkkipaikka).
Reitin pituus: Särklammelle matkaa on Hietalantieltä noin 2,4 km (janareitti eli yhteensä noin 5 km), mutta halutessaan alueella voi siis tehdä paljon pidemmänkin retken myös rengasreittinä. Katso kuva alueen kartasta alempaa tai täältä. Polut näkyvät esim. trailmap.fi:ssä.
Reitin vaikeus: Keskivaikea. Hietalantie-Särklampi-osuudesta osa kulki hakkuualueella, missä oli paljon lammikkoja, joiden väisteleminen vaikeutti kulkemista.
Polku on merkitty selvästi punaisilla merkeillä eli eksymisvaaraa ei ole.
Reitti kulkee Pitkäjärvenkallioilla.
Polku kulkee myös hakkuualueella, missä vesialueiden väistely hidasti kulkemista.
Tämän reitin varrella ei ollut nuotiopaikkaa, mutta sellaisia löytyy muualta tämän retkeilyreitin varrelta.
Ps. Katso myös merkintä ”Vihreästä reitistä” ja muista Rauman kohteista.
Kourijärvi – Rottalammi – Sisälmystenlahti (Ulvila) & Kalajärvi (Noormarkku)
Kourijärven reitti lyhyesti
Sijainti: Auton voi pysäköidä Kourijärven uimarannan pysäköintipaikalle, osoite on Kirra-Katoperäntie 312 (Ulvila).
Reitin pituus: Kourijärveltä Rottalammille on noin 2,5 km, mutta kyseessä on siis janareitti eli yhteensä n. 5 km. Halutessaan voi toki tehdä lyhyemmän retken esimerkiksi vain Osalammille asti (noin 1,5 km per suunta) tai pidemmän retken esimerkiksi Joutsijärvelle Sisälmystenlahdelle asti.
Mahdollista on lähteä myös toiseen suuntaan kohti Kalajärveä, jonne Kourijärveltä on matkaa noin 4 km per suunta.
Reitti näkyy retkikartta.fi:ssä sekä Porin arcgis.comin Joutsijärvi-Noormarkku-Ahlainen-kartassa.
Vaikeus: Helppo/keskivaikea. Polku Rottalammille on kivikkoista metsäpolkua ja kallioiden vuoksi reitillä on hieman korkeuseroja. Kalajärven suuntaan menevä reitti kulkee osittain autoteitä pitkin, mutta on muuten kapeahkoa metsäpolkua kivikkoisessa metsämaastossa ja rämesuomaisemissa.
Kourijärven uimarannalle on parkkipaikalta vain muutaman sadan metrin kävely esteetöntä polkua pitkin (joskin tie oli suljettu yhdestä kohtaa ketjulla). Rannalta löytyy laiturin lisäksi nuotiopaikka ja keittokatos kamiinalla.
Reitti Rottalammin / Joutsijärven suuntaan
Osalammin rannalla on penkit, joilla voi tauon pitää.
Myös Rottalammilla on taukopaikka, mutta nuotiopaikkaa ei ole.
Rottalammilta voi jatkaa eteenpäin kohti Kustaan savupirttiä (noin 1,5 km).
Savupirtiltä on vielä 1,5 kilometriä Joutsijärvelle Sisälmystenlahdelle, jossa on kaivo ja autiotupa. Lue myös merkintä Joutsijärvestä.
Reitti Kalajärven suuntaan
Reitti kulkee aluksi hetken matkaa kaunista reittiä Kourijärven rantaa pitkin. Polku on melko kapea.
Alle kilometrin metsäosuuden jälkeen reitti kulkee jonkin matkaa soratietä ennen kuin käännytään jälleen metsäpolulle.
Reitillä on joissakin kohdissa pitkospuita.
Kalajärven rannalla on kamiina (ei tavallista nuotiopaikkaa) ja pöytäryhmä.
Kalajärveltä voisi jatkaa Noormarkun retkeilyreittiä pidemmälle eteenpäin kohti Keidaslammia.
Kairila – Löytänejärvi (Noormarkku, Pori)
Noormarkun retkeilyreitti Kairilasta Löytänejärvelle lyhyesti
Sijainti: Auton voi jättää esim. Kairilan entisen koulun lähelle. Osoitteen ”Harjantie 1695, Pori” kohdalta kääntyy pikkutie, jonka alkupäähän saa yhden auton sopivasti pysäköityä (edit 2/25: Tällä hetkellä alueella hakkuita, joten autoa ei saa järkevästi siihen). Reitti lähtee metsään toiselta puolelta Harjantietä.
Toinen vaihtoehto on jättää auto esim. Mastontielle, jos haluaa kävellä lyhyemmän metsäreitin Löytänejärvelle (reitti kulkee suunnilleen osoitteen Mastontie 221-229 kohdalta).
Polku näkyy trailmap.fi:ssä, josta voi tarkemmin reitin sijainnin katsoa. Jos haluaa mennä suoraan järven rannalle ilman pitkää kävelemistä, lähin tie on Löytänejärventie. Löytänejärventie on yksityistie, jolla ajamiseen tarvitsee luvan.
Reitin pituus: Janareitti, joten itse valittavissa. Harjantieltä on Löytänejärvelle noin 7 km (eli yht. 14 km), mutta Mastontieltä matkaa on puolet vähemmän. Mastontie-Löytänejärvi-osuus on kyllä osittain hieman tylsä, koska siitä on noin puolet autotiellä kävelemistä.
Vaikeus: Keskivaikea. Reitillä on helposti kuljettavia pitkospuuosuuksia sekä autoteitä, mutta myös metsäpolkua, joka on aika huonokuntoista (reitin kunnostus on kai edelleen kesken). Reitti on merkitty selvästi punaisilla merkeillä, joten ilman karttaakin pärjää.
Ensimmäiset kuvat ovat Löytänejärveltä. Löytänejärven rannalla on kaksoislaavu, puucee ja laituri. Ei tavallista nuotiopaikkaa, mutta kamiina on!
Seuraavat kuvat ovat osuudelta Harjantie–Mastontie.
Lyhyen kävelyn jälkeen polku tulee Lamminjärvelle, minkä jälkeen alkaa pian ensimmäinen pitkospuuosuus.
Välillä polkua ei edes oikeastaan näe, mutta punaisia merkkejä seuraamalla ei voi eksyä.
Kivijärvenkeitaalla pitkospuut on uusittu.
Mastontie–Löytänejärvi-osuudella reitti kulkee alkupuolella metsässä, mutta loppuosa reitistä on autotietä pitkin kulkemista.
PS. Löytänejärveltä reitti jatkuu toki eteenpäinkin ja myös Harjantieltä voi lähteä toiseen suuntaan Ylinen Tervalammille.
Harjureitti (Säkylä, Loimaa, Oripää, Huittinen)
Tämän merkinnän lopussa tietoa myös Kankaanjärvestä.
Harjureitti lyhyesti
Sijainti: Lähtöpaikkoja on useampi ja ne on lueteltu Harjureitin nettisivuilla, mutta me lähdimme liikkeelle Kantolaavun viereiseltä parkkipaikalta (Säkyläntie 717, Oripää).
Reitin pituus: Monenlaisia mahdollisuuksia. Meidän kulkema reitti oli vajaan 7 kilometrin pituinen rengasreitti, jossa kuljimme ensin Kantolaavulta Porsaanharjun näköalalaavulle ja sieltä Isosuon pitkospuureitille (ja sen jälkeen Isosuon parkkipaikalta loppumatka täytyi kulkea autotietä pitkin takaisin Kantolaavulle). Polut näkyvät retkikartta.fi:ssä ja tässä alueen kartta pdf:nä. Kokonaisuudessaan Harjureitin reitistö on 28 km pitkä.
Huom. Harjureitti kulkee osittain myös sotilasalueella ja tämän vuoksi sallittua on kulkea vain merkittyjä retkeilyreittejä pitkin.
Vaikeus: Helppoa leveää polkua, mikä sopii siis lenkkeilyynkin. Korkeuseroja harjun vuoksi. Suo-osuudella pitkospuita. Talvella alueelle tehdään hiihtolatuja.
Kantolaavu on aivan parkkipaikan vieressä, joten sille pääsee esteettömästi ja reitti kulkee pitkään leveää metsäpolkua pitkin, mutta kokonaisuudessaan tämä reitti ei siis esteetön ole. Kantolaavulla oli puuvarasto.
Kantolaavulta Porsaanharjulla olevalle näköalalaavulle on noin 2,5 km helppoa reittiä pitkin.
Harjulta reittimme jatkui kohti Isosuota.
Kankaanjärvi (Loimaa)
Upea pieni järvi Harjureitin varrella. ”Kankaanjärvi on Natura 2000 -verkostoon kuuluvan Säkylänharjun harjukuopassa noin 15 metriä ympäristöään alempana oleva kirkasvetinen suppajärvi, joka on syntynyt jääkauden seurauksena.” kertoo retkipaikan artikkeli.
Lähimmäksi autolla taitaa päästä ajamalla Golfkentäntielle (Golfkentäntie 1, Loimaa) ja kävelemällä siitä loppumatka, jos pidempi luontoretkeily Harjureitillä ei käy.
PS. Katso myös erillinen merkintä Myllylähteestä.
Vihkimysvuori (Huittinen)
Vihkimysvuoren/Kännölän ulkoilualue lyhyesti
Tämä paikka on osa Kännönvuoren-Vihkimysvuoren-Pyölönvuoren ulkoilualuetta, mutta me siis ulkoilimme tällä kertaa vain Vihkimysvuoren alueella, joten kuvat sieltä. Katso tarkempia reittikartoja täältä.
Sijainti: Auton voi pysäköidä esim. osoitteeseen Ilomäentie 61 (tai Räikänmaantie 145, jos haluaa kulkea myös Kännönvuoren alueella).
Reitin pituus: Itse valittavissa / monia mahdollisuuksia. Jos haluaa mennä lähinnä liikuntamielessä pururataa, voi esim. kulkea Ilomäentieltä lähtevän kolmen kilometrin pituisen ”Metsäpolun”. Alueella kulkee myös 12 km:n pituinen patikointireitti, jos haluaa enemmän tavallisia metsäpolkuja kävellä.
Me teimme oman muutaman kilometrin pituisen reitin, jossa hyödynsimme erilaisia polkuja, joita metsässä kulki.
Vaikeus: Helppoa pururataa tai tavallista metsäpolkua. Korkeuseroja on. Talvella alueella kulkee hiihtolatuja.
Seuraavan kuvan laavu löytyy melko läheltä Ilomäentietä (ks. kartta).
Toinen laavu löytyy hieman kauempaa. Puut täytyy ilmeisesti itse näihin tuoda.
Melko perinteinen metsä liikuntapolkuineen siis. Tämä oli satunnaisesti valittu lisäkohde, koska varsinaisesti tulimme Huittisiin Vanhankosken luontopolun vuoksi.
Pikku Rottajärven reitti (Ulvila)
Pikku Rottajärven reitti lyhyesti
Sijainti: Autolla voi tulla Rottapäkintielle (Pori, ks. sijainti Google Mapsissa) ja lähteä siitä kävellen Vesitielle, joka on siis yksityistie, jolla on kielletty autolla ajaminen. Varsinainen metsäpolku kääntyy kyseiseltä Vesitieltä siis vasta myöhemmin, mutta jos haluaa tehdä pidemmän luontoretken, voi liikkeelle lähteä esim. vanhalta junaradalta ja kävellä aluksi Luolakallion ja Kettukallion metsäpolkuja pitkin.
Reitin pituus: Riippuu siitä, mistä lähtee liikkeelle. Jos lähtöpiste on Rottapäkintien ja Myyrynkujan risteyksessä, matkaa Pikku Rottajärvelle on noin 2,5 km (janareitti eli yhteensä noin 5 km). Metsäpolun lähtöpiste näkyy esim. trailmapissa. Jos reittiin yhdistää esimerkiksi Luolakallion ja Kettukallion polut, pituutta tulee yli 5 km per suunta.
Vaikeus: Tavallista metsäpolkua, kallioiden vuoksi hieman korkeuseroja. Ei merkittyä reittiä, mutta polku on hyväkuntoinen, joten ilman karttaakin pysyisi reitillä, mutta polun voi siis katsoa esim. trailmapista.
Pikku Rottajärven laavu on palanut joitakin vuosia sitten eikä uutta ole sittemmin rakennettu. Nuotiopaikka oli edelleen, mutta puuvarastossa ei ollut ainakaan viimeksi puita.
Pikku Rottajärveltä polkua voi jatkaa vielä eteenpäinkin, mutta polku näytti suht kostealta / pitkospuut olivat melko huonossa kunnossa.
Ps. Katso myös Ruosniemen alueen paikat (Kukkulakallio, Rännärinkallio, Ruosniemen entinen luontopolku ja Ylikylän metsä/Palokallio) ja merkintä reitistä Rottasuonkalliot – Sitkeänmäenkalliot – Rottajärvi!
Kirkkoniittu (Pori)
Kirkkoniitun reitti lyhyesti
Sijainti: Kirkkoniitun kodalle vievälle retkeilyreitille voi lähteä Porin Saaristotieltä eli Pohjoiselta satamatieltä (Google Mapsiin voi laittaa Pohjoinen satamatie 1097). Pohjoisella satamatiellä on sillan vieressä hyvä iso parkkipaikka, jonne auton voi jättää. Jotkut ovat ajaneet autolla myös suoraan Kirkkoniitun viereiselle tielle, josta paikalle on matkaa vain 200 m.
EDIT 8/23: Kirkkoniitulta Kellahden rantatielle menevä osuus on nykyisin poistettu reitistöstä. Eli huollettu reitti on nyt vain Pohjoiselta satamatieltä (Porin saaristotie) Kirkkoniitulle asti.
Reitin pituus: Pohjoiselta satamatieltä on Kirkkoniitun kodalle noin 3,5 km. Kyseessä on janareitti eli yhteensä noin 7 km. Halutessaan reitistä voi tehdä osittain rengasreitin kulkemalla takaisin esim. Sahakosken kautta. Kellahden rantatieltä taas on Kirkkoniitulle hieman yli 4 km:n janareitti eli edestakaisin yli 8 km.
Kävelin aikoinaan itse 8-vuotiaan kanssa koko reitin Pohjoiselta satamatieltä Kellahden rantatielle asti, jolloin reitin pituudeksi tuli siis noin 7,5 km. Jos hakijaa ei toisessa päässä ole eikä halua samaa reittiä mennä takaisin, voisi kävellä autotietä pitkin takaisin lähtöpaikkaan ja siitä reitille tulisi lisäpituutta noin 6,5 km.
Vaikeus: Saaristotie / Pohjoinen satamatie – Kirkkoniittu -reitti oli helpohko. Sen sijaan Kirkkoniittu – Kellahden rantatie -reitti oli keskivaikea (katso lisätietoja alempaa) enkä ensimmäisenä suosittelisi kyseistä osuutta, mutta Saaristotieltä Kirkkoniittuun menevä reitti oli siis mukava!
Reitin kartan näet täältä (arcg.is). Polku näkyy myös trailmapissa.
Kirkkoniitun kodan lähelle menee myös tie, josta on vain 200 metrin matka perille. Itselläni ei kuitenkaan ole kokemuksia siitä, onko tähän kohtaan tulevat autotiet puomilla suljettuja yksityisteitä.
Alueella on useita tuulivoimaloita, esimerkiksi kota-alueen läheisyydessä on yksi.
EDIT: Seuraavat kuvat ovat osuudelta, joka on nyt 8/23 poistunut virallisesta reitistöstä.
Kirkkoniitulta Kellahden rantatielle menevä reittiosuus oli monesta kohtaa vaikeasti kuljettava ainakin näin keväällä, koska maasto oli hyvin märkää vanhojen metsäteiden kohdalta. Näitä väistellessä etenemisnopeus oli meillä melko hidas…
Haastetta reitille toivat myös myrskyn kaatamat puut, jotka täytyi kiertää tai ylittää.
Osittain Kirkkoniittu-Kellahden rantatie -reitti oli melko huonoa polkua.
Tämän tylsän hakkuualueen jälkeen loppureitti kulki metsäautoteitä.
***
Sahakoski
Kirkkoniitun reitistä voi tehdä osittaisen rengasreitin siten, että kulkee takaisin esim. Sahakosken (Kallionpääntie) kautta. Reitti trailmapissa.
Retkeilyä Satakunnassa ja muualla Suomessa 
