📍 Parkkipaikan sijainti: Koukkujärventie 518, Nokia.
🥾 Reitin pituus: Noin 1 km per suunta, mutta pidemmätkin metsäretket ovat täällä mahdollisia.
🌱 Vaikeus: Melko helppo.
🔥 Taukopaikka: Kaksi nuotiopaikkaa löytyy.
Sijainti: Parkkipaikka löytyy osoitteesta Koukkujärventie 518 (Nokia).
Reitin pituus: Kivikeskun pysäköintialueelta Kivikesku-järvelle on noin 1 km (janareitti), mutta lähialueella menee paljon polkuja eli jos ei tarvitse merkittyä reittiä, voi tehdä helposti omia monien kilometrien pituisia rengasreittejä esimerkiksi trailmapin avulla. Myös järven pystyy siis kiertämään, mutta huomioithan ajalla 1.5.-15.7. välttää ranta-alueita kaakkureiden pesinnän turvaamiseksi. Katso myös merkintä Kaakkurijärvien Natura-alue / Nokian saaristo.
Vaikeus: Melko helppo. Oikein sopiva pikkulasten kanssa retkeileville!
Polku oli tällä hetkellä (28.1.24) hyvin tamppautunut eli lumikengille ei merkityllä reitillä ollut tarvetta, mutta täällä olisi kyllä varmasti mukavaa lumikenkäillä ympäriinsä.
Kivikeskun rannalta löytyy kaksi nuotiopaikkaa. Polttopuita löytyy reitin alusta eli nuotiota kaipaavan kannattaa varautua jollakin kassilla, jolla saa puita kuljetettua nuotiopaikalle.
Sijainti: Iso parkkipaikka löytyy osoitteesta Tummamäentie 60 (Vehmaa).
Reitin pituus: Alle 2 km.
Vaikeus: Melko helppo. Osittain alueella voisi kulkea esim. rattaiden kanssa tietä pitkin, mutta varsinaisella reitillä on metsäpolkua, pitkospuita ja portaita.
Tummamäen luontopolku kulkee vanhalla louhosalueella, jossa louhostoiminta on päättynyt 1970-luvulla ja luonto on päässyt valtaamaan aluetta sen jälkeen uudelleen. Luontopolun on alueelle tehnyt Lahdingon kyläyhdistys v. 2013. Reitti oli kiva näin talvellakin, mutta parhaimmillaan tämä paikka on varmasti sulan maan aikaan. Reitillä on useampi pöytäryhmä taukojen pitämiseen sekä kaksi nuotiopaikkaa. Puuvarastoa ei näyttänyt olevan eli omat polttopuut mukaan.
Jos reitin kiertää myötäpäivään, voi aluksi nousta louhosalueen huipulle ”rääpekivikasojen” päälle ja katsella maalaismaisemia pitkälle tai vaihtoehtoisesti ison louhosmontun suuntaan.
”Tarzan-montun” vieressä on nuotiopaikka (vaikka sitä ei tässä kuvassa näy).
Varsinaiselta luontopolkukierrokselta kannattaa poiketa lyhyelle ”Peikkopolulle”, jonka varrelta löytyy erilaisia peikkoja sekä lopusta löytyy taukopaikka hienolla näköalalla.
Reitiltä löytyy monia paikkoja eväiden syömiseen. 🙂
Peikkopolun lisäksi reitille on rakennettu lyhyt Sammalpolku, mitä ei toki voinut oikein näin lumisena aikana hyödyntää.
Seuraavassa kuvassa näkyy upea noin 230-vuotias mänty, joka on nimetty ”halimännyksi” eli mekin kävimme sille halaukset antamassa.
Reitin varrelta löytyy myös laavu ”Kivitasku”.
Louhostoiminnan jäljiltä voi käydä ihmettelemässä isoa kompressoria lähellä parkkipaikkaa.
Suosittelut! Reitti saisi toki olla hieman pidempi, mutta toisaalta täältä löytyy kyllä paljon katseltavaa ja pituus on sopiva aivan pientenkin lasten kanssa retkeileville.
Tästä merkinnästä löytyy tietoa Pirttilahden pysäköintipaikalta sekä Korteniemen perinnetilalta lähtevistä reiteistä. Aiemmin tässä blogissa on julkaistu merkintä Peukaloisen polusta.
Liesjärven kansallispuisto lyhyesti
📍 Parkkipaikan sijainti: Eri vaihtoehtoja, esim. Korteniementie 242.
🥾 Reitin pituus: Monia mahdollisuuksia alle parin kilometrin reiteistä useamman kilometrin reitteihin.
🌱 Vaikeus: Suurimmaksi osaksi helppokulkuisia.
🔥 Taukopaikka: Kansallispuistosta löytyy useita nuotiopaikkoja.
Sijainti: Korteniemen perinnetila sijaitsee osoitteessa Korteniementie 242 (Tammela) ja Pirttilahden pysäköintialue osoitteessa Kanteluksentie 211.
Reitin pituus: Monia vaihtoehtoja alle 2 kilometrin reiteistä useamman kilometrin reitteihin. Esimerkiksi Pohjantikan polku on 5 km pituinen ja Hyypiön polku noin 3 km (molemmat rengasreittejä). Katso kansallispuiston pdf-esite.
Vaikeus: Ahonnokan, Punatulkun ja Pohjantikan metsäpolut ovat melko helppokulkuisia eikä niillä juurikaan ole korkeuseroja. Hyypiön polulla korkeuseroja on hieman. Kyynäränharjun polku on helppo ja leveä eli siinä voisi kulkea myös lastenrattaiden kanssa. Reitit ovat selvästi merkittyjä.
Korteniemen perinnetila
Kesäaikaan täällä näkee lampaita, lehmiä ja kanoja (pihapiirin rakennusten lisäksi). Myös savusauna löytyy, joka oli nyt Suomen luonnon päivänä kaikille avoimena, mutta saunaa on muina aikoina mahdollista vuokrata.
Korteniemen tilalta voi lähteä kolmelle lyhyehkölle rengasreitille: Ahonnokan luontopolku (1,3 km), Punatulkun polku (3,1 km) ja Pohjantikun polku (5 km), jotka kulkevat siis aluksi samaa reittiä. Ilvesreittiä pitkin täältä voi lisäksi kulkea kohti Kyynäränharjua ja tehdä siten pidempiä reittejä kansallispuiston toiselle puolelle. Me yhdistimme Ahonnokan luontopolun Pohjantikan polkuun.
Ahonnokan luontopolku
Luontopolun varrella on infotauluja, joissa kerrotaan alueen luonnosta.
Polulta voi poiketa katsomaan Liesjärven kauniita maisemia aivan rannasta.
Pohjantikan polku
Reitillä on lahopuita ja asiasta varoitetaan kyltilläkin. Polun varrella on jonkin verran kaatuneita puita, jotka täytyy ylittää, alittaa tai kiertää.
Jos ei halua kävellä Korteniemen tilalta Kyynäränharjulle asti, Pirttilahden pysäköintialueelta on lyhyt matka Kyynäränharjulle ja se toimii lähtöpaikkana myös noin 3 kilometrin mittaiselle Hyypiön polulle.
Kyynäränharju
Kyynäränharjun reitiltä on hienot näköalat Liesjärvelle ja Kyynäräjärvelle, mitkä kaksi järveä harju siis toisistaan erottaa.
Hyypiön polku
Hyypiönkalliolta on upea näköala Tapolanjärvelle!
Monipuolinen kansallispuisto, jota voi lämpimästi suositella pientenkin lasten kanssa retkeileville, sillä reitit ovat suht helppoja ja lyhyitä. 🙂 Esteettömästä Peukaloisen polusta löytyy oma merkintä. Lisäksi Torronsuon kansallispuisto on melko lähellä tätä kansallispuistoa.
📍 Parkkipaikan sijainti: Kaksi vaihtoehtoa: Kylämäntie tai Huhtalantie.
🥾 Reitin pituus: Monia vaihtoehtoja lyhyistä pitkiin.
🌱 Vaikeus: Keskivaikea/helppo.
🔥 Taukopaikka: Kansallispuistosta löytyy useita nuotiopaikkoja.
Sijainti: Alueelta löytyy pari pysäköintialuetta kansallispuiston eri laidoilta: Heretty (Kylämäntie 1335, Kuhmoinen) ja Kaatvuoren pysäköintialue (Huhtalantie).
Reitin pituus: Monenlaisia rengasreittivaihtoehtoja. Esimerkiksi Hevosenlenkki on 6 km pituinen reitti, jonka mies kiersi tällä kertaa lasten kanssa, mutta itse kuljin Savottapolun (10 km) ja Jätkän polun (11 km), jolloin nämä kaksi yhdistettynä reitin pituus oli n. 20 km. Kannuslahden esteetön janareitti on puoli kilometriä per suunta. Katso tarkemmin pdf-esite.
Vaikeus: Osa reiteistä on helppoja, osa keskivaikeita, koska korkeuseroja on ja polut ovat juurakkoisia & kivikkoisia.
Savottapolku (+ Hevosenlenkki ja Heretyn luontopolku)
Osan matkasta Hevosenlenkki ja Heretyn luontopolku kulkevat samaa reittiä kuin Savottapolku.
Maisema Hevosjärvelle on kaunis.
Hevosjärven upeiden maisemien jälkeen voi nähdä majavien padon. Tässä kohtaa reittiä Savottapolku lähtee eri suuntaan kuin Hevosenlenkki.
Savottapolku suuntaa kohti Latokuusikkoa, joka on rajoitusaluetta eikä lumettomana aikana ole sallittua liikkua kuin polulla.
Latokuusikon jälkeen reitti kulkee jonkin aikaa melko tavallisessa kallioisessa metsämaisemassa.
Vahterjärveltä löytyy laavu ja nuotiopaikka. Tämä näytti olevan suosittu telttailupaikka!
Jätkän polku(ja Majavapolku)
Itse kiersin siis Savottapolun ja Jätkän polun yhdistettynä, jolloin Vahterjärven kohdalla siirryin Jätkän polulle. Savottapolun loppuosuudesta on kuvia merkinnän loppupuolella. (Jos Jätkän polulle lähtisi Kaatvuoren pysäköintipaikalta, nämä seuraavat maisemat löytyisivät vasta reitin puolivälin jälkeen.)
Jätkän polku menee pienen matkan myös pitkin Isojärven rantaa.
Kalalahdelta löytyy mm. nuotiopaikka. Tässä kohtaa reitti myös muuttuu helppokulkuiseksi Majavapoluksi (Majavapolku on suurelta osin vanhaa metsäautotietä).
Majavapolkuosuus oli mielestäni melko tylsä, mutta myös sen varrella on mahdollisuus nähdä majavien rakentama pato.
Majavapolulta Jätkän polku erkanee taas pienemmäksi metsäpoluksi ja pian maisemissa näkyy upeita kallioita.
Lortikka, Savottapolun loppuosuus ja Kannuslahti
Jätkän polku kulkee ohi Lortikan alueen. Täällä olisi mahdollisuus vuokrata vanha tupa.
Lortikan nuotiopaikan jälkeen käännyin takaisin Savottapolulle, joka menee ohi upean Lortikanvuoren.
Lortikanvuori on rajoitusaluetta herkän kalliokasvillisuuden vuoksi eli lumettomana aikana kulkeminen on sallittua vain merkityllä polulla. En käynyt itse Lortikanvuoren polulla tällä kertaa.
Savottapolun loppupuolella kuljetaan ohi kauniin Kannuslahden, josta löytyy laavu ja nuotiopaikka. Kannuslahdelta polku Heretyn pysäköintialueelle asti on esteetön.
Suosittelut! Minulta tähän parinkymmenen kilometrin kierrokseen meni taukoineen viisi tuntia, mutta jos haluaisi edetä hitaammin ja jäädä yöksikin, soveltuu Isojärven kansallispuisto siihen oikein mainiosti. Ehkäpä hyvällä tuurilla hämärässä voisi bongata myös majavia puuhissaan. 🙂
📍 Parkkipaikan sijainti: Auton voi jättää Suvitien Merijakamolle.
🥾 Reitin pituus: Noin 2 km:n ympyräreitti saarella.
🌱 Vaikeus: Helppo.
🔥 Taukopaikka: Saaresta löytyy nuotiopaikka.
👀 Hyvä tietää: Jos et kulje omalla veneellä, reittiliikenne on maksullinen.
Sijainti: Rauman saaristossa. Kesäaikaan reittiliikenne vie Suvitien Merijakamolta saarelle noin puolessa tunnissa (Rauman Saaristokuljetus, aikuiselta meno-paluu v. 2023 25e, ks. lisätietoja nettisivuilta).
Reitin pituus: Saarella kulkeva merkitty polku on noin 2 km:n mittainen. Kyseessä ei ole kuitenkaan vain luontopolku, vaan saarelta löytyy vanhoja Puolustusvoimien toimintaan liittyviä kohteita, mm. tykkejä, ampumaratoja ja torneja. Sotilaallinen toiminta on loppunut kokonaan vuosituhannen vaihteessa (lue lisää).
Vaikeus: Helpohko.
Kuuskajaskarin linnakesaari kuuluu Selkämeren kansallispuistoon, johon kuuluu myös mm. Sälttöö ja Leveäkarin alue Porissa.
Luontopolun/linnakepolun varrelta voi etsiä erilaisia kohteita, jotka näkyvät seuraavassa kuvassa.
Seuraavassa kuvassa näkyy ”Riitan suo”, joka sijaitsee kallion kolossa.
Seuraavan kuvan alueella pääsee näkemään diabaasisauman.
Entiseen säähavaintotorniin pääsee kiipeämään ja siten näkee pitkälle hienoa merimaisemaa.
Saarella on ravintola eli eväitäkään ei välttämättä tarvitse mukaan ottaa (mutta tarvittaessa nuotiokatoksia löytyy). Lisätietoja: Kuuskajaskari.fi
***
Ps. Tämä oli blogin 155. merkintä ja ikää sivustolla nyt siis 3 vuotta. 🙂
(Nyt ollaan kaukana Satakunnasta ja Kolin kansallispuistosta on netissä tietenkin paaaljon tietoa, mutta tässä kuitenkin tiivistetysti meidän kulkemat reitit. Kolin reittien kartta löytyy netistä pdf:nä.)
KOLIN LUONTOKESKUKSELTA LÄHTEVÄT REITIT
Huippujen kierros
Lyhyt (n. 1,5 km) rengasreitti, jonka varrella pääsee näkemään upeita maisemia Ukko-Kolin, Akka-Kolin ja Paha-Kolin huippujen päältä. Tämä ei ole vaativa reitti.
Mäkrän kierto
Melko vaativa rengasreitti (n. 7,5 km) huomattavien korkeuserojen vuoksi. Kuitenkin ehdottomasti suositeltava kaikille, joilla on riittävästi peruskuntoa korkeaan nousuun. Mäkrävaaren laella näkee kuuluisan männyn. Reitin varrella on nuotiopaikka Ikolanaholla.
Kolinuurron kierros
Noin kolmen kilometrin mittainen rengasreitti, jolla on suuria korkeuseroja eli vaatii myös jonkinlaista peruskuntoa.
*
PAIMENENVAARAN PYSÄKÖINTIALUE
Paimenen polku
Tämä on noin 2,5 kilometrin mittainen ympyräreitti. Myös tällä reitillä on suurehkoja korkeuseroja eli ei aivan huonokuntoisimmille, vaikka reitti ei olekaan pitkä. Reitin varrella on nuotiopaikka.
*
PIRUNKIRKON PYSÄKÖINTIALUE
Pirunkirkko
Autotieltä on vain lyhyt kävely Pirunkirkko-luolalle (matkalla on pitkät portaat), mutta toki täältä on mahdollista mennä pidempiäkin reittejä Kolin muille alueille esim. Kiehisen kierrosta pitkin. Luolaan sopii kulkemaan sisälle aikuinenkin.
***
Seuraavan kuvan näköala löytyy Mäkrän kierron / Kolinuurron kierroksen varrelta.
🥾 Reitin pituus: Luontopolku on 2 km:n ympyräreitti, mutta pidempäänkin vaellukseen on mahdollisuus.
🌱 Vaikeus: Helpohko.
🔥 Taukopaikka: Nuotiopaikka on.
👀 Hyvä tietää: Täällä on myös Metsämuseo.
Sijainti: Luontopolku lähtee Parkanon metsämuseon parkkipaikalta osoitteesta Rännärinmuseotie 112. Kaidatvedet on erämainen järviketju.
Reitin pituus: Kustaa-hirven luontopolku on 2 km (rengasreitti). Metsämuseolta lähtee myös pidempi Käpykintukka-vaellusreitti, jonka pituus Käenkoskelle on noin 7 km (janareitti eli sama matka takaisin; Käenkosken päässä on mahdollista kiertää myös muutaman kilometrin mittainen rengasreitti). Polut näkyvät esim. trailmap.fi:ssä.
Vaikeus: Melko helppo. Tavallista metsäpolkua ja pitkospuita. Hieman korkeuseroja.
Kustaa-Hirven luontopolku
Luontopolulla on upeita järvimaisemia, erilaisia metsäosuuksia sekä suo-osuus.
Me kävimme ensin tutustumassa Metsämuseon nähtävyyksiin, minkä vuoksi lähdimme kiertämään luontopolkua myötäpäivään nuotiopaikan vierestä, mutta suoraan parkkipaikalta pääsee siis kiertämään reittiä toiseen suuntaan.
Reitillä on lapsille tehtäväkylttejä.
Reitti kulkee Messukallion vierestä. Messukallio on jääkauden hioma upea kallio. Kyltti kertoo, että paikalla pidettiin aikanaan jumalanpalveluksia kesken kirkkovenematkan, jos sään puolesta ei kirkkoon asti päästy.
Messukalliolla Käpykintukan polun ja Kustaa Hirven luontopolun reitit erkanevat. Seuraavan kuvan alue ei siis varsinaisesti kuulu enää luontopolkuun, mutta lapset tykkäsivät kyseisillä isoilla kivillä leikkiä.
Oikein kiva reitti, suosittelut!
***
Metsämuseon ulkona oleviin kohteisiin voi tutustua vuoden ympäri, aukioloajat sisätiloihin voit katsoa nettisivuilta. Esteetön alue. Metsämuseo esittelee metsätöiden historiaa.
📍 Parkkipaikan sijainti: Auton voi jättää Laukontorin lähistölle, mistä laiva lähtee.
🥾 Reitin pituus: Noin 1 km ympyräreitti.
🌱 Vaikeus: Helppo.
🔥 Taukopaikka: Saarella on nuotiopaikkoja.
👀 Hyvä tietää: Laivareitti on maksullinen. Täältä löytyy myös uimaranta.
Sijainti: Viikinsaaressa, jonne pääsee kesäaikaan laivalla noin 20 minuutissa Tampereen Laukontorilta (v. 2023 aikuisen meno-paluu 14e, ks. tarkemmin hinnat ja aikataulut nettisivuilta).
Reitin pituus: Luontopolun pituus on vain vähän yli kilometrin (ympyräreitti).
Vaikeus: Helppo.
Lyhyt laivamatka kulkee kauniissa maisemissa Pyhäjärvellä.
Saarelta löytyy mm. ravintola, lapsille leikkipuisto, jalkapallokenttä, kesäteatteri ja rantasauna. Katso kartta täältä.
Viikinsaaren toinen puolisko on luonnonsuojelualuetta ja siellä kulkee lyhyehkö luontopolku, joka sopii oikein hyvin pikkulasten kanssa retkeileville. Luontopolun varrella on kylttejä, joissa esitellään saaren luontoa ja joissa on aina myös jonkinlainen tehtävä lapsille (esim. ”Jatka matkaa liihotellen kuin kotka.”). Luontopolun varrella on myös mukavia meditaatio-ohjeita, jos mieluummin haluaa sellaisia tehdä. 🙂
Saarelta löytyy grillikatos.
Myös hiekkaranta löytyy uimareille (ja sauna, jossa on myös yleisövuoroja).
Viikinsaari on kiva paikka kauniin kesäpäivän viettoon eli suosittelut. 🙂
📍 Parkkipaikan sijainti: Auton voi jättää soveltuvalle paikalle Vanha Raumantien 177 / Ameriikantien 2 lähistölle.
🥾 Reitin pituus: Ei merkittyjä reittejä, mutta esim. parin kilometrin kierroksen saa tehtyä.
🌱 Vaikeus: Helppo.
🔥 Taukopaikka: Ei nuotiopaikkaa.
👀 Hyvä tietää: Täältä löytyy betonirakenteiden raunioita, mitkä ovat toisen maailmansodan ajalta.
Tässä merkinnässä tietoa myös Tuorsniemen vieressä sijaitsevasta Suruttomanmäestä sekä erilaisia puistoalueita hyödyntävä lähiulkoilureittiehdotus merkinnän lopussa.
PIMEÄMETSÄ
Sijainti: Vanha Raumantien / Ameriikantien vieressä. Navigointiin voi laittaa esim. Vanha Raumantie 137, mutta metsään menee siis polkuja myös Ameriikantieltä. Pysäköintipaikkoja täällä ei oikein ole, joten autolla tullessa täytyy etsiä sopiva kohta jonkin tien varrelta.
Reitin pituus: Metsäalue on melko pieni, joten ehkä max. 2-3 km:n reitin saa tehtyä polkuja kiertelemällä. Isoimmat polut näkyvät esim. Trailmapissa.
Vaikeus: Helppo.
Tämä nyt on tällainen pienehkö lähimetsä, joita Suomesta löytyy todella paljon, mutta erikoisuutena mainittakoon, että täältä löytyy betonirakenteiden raunioita. Toisen maailmansodan aikaan saksalaiset alkoivat rakentaa tälle metsäalueelle moottorikorjaamoa, joka ei kylläkään koskaan ehtinyt valmistua (näin kertoi joskus Satakunnan Kansa).
SURUTTOMANMÄKI
Sijainti: Tuorsniemen (/Klasipruukin) asuinalueen vieressä, osoite suunnilleen: Suruttomientie 13. Google Mapsissa paikan nimenä lukee Suruttomienmäki.
Reitin pituus: Pieni metsäalue eli täällä ei kovin pitkää luontoretkeä saa tehtyä, mutta voi hyvin yhdistää Pimeämetsässä kävelyyn. Isoimmat polut näkyvät esim. Trailmapissa.
Vaikeus: Helppo.
***
Länsi-Porin asuinalueiden keskeltä ei isoja metsäalueita löydy, mutta esimerkiksi tällaisen noin 12 km:n reitin voi kulkea, jolloin matkalla on paljon myös muita kuin asfalttiteitä. Kulkee näiden kahden yllä mainitun metsäalueen lisäksi mm. Kaurapellon polkua, Paratiisimäen polkua, Suruttomienpuistossa ja Vierupuistossa.
Pienet metsäalueet löytyvät myös Musasta: Musan kentän viereinen metsä ja Pormestarintien viereinen metsä.
🔥 Taukopaikka: Kallion päällä on kota, mutta ei tietoa, onko se kaikille avoin.
👀 Hyvä tietää: Kotieläintilalle on pääsymaksu (vuonna 2023 maksu oli 5e/henkilö).
Sijainti: Luontopolku lähtee Kanniston kotieläintilan perältä poroaitauksen vierestä. Tilan osoite on Kannistontie 172 (Alastaro). Kotieläintilalle pääsymaksu on 5e/henkilö.
Reitin pituus: Yhteensä noin pari kilometriä poroaitaukselta (voi kulkea rengasreittinä). Katso lisätiedot kartasta.
Vaikeus: Melko helppo, ei esteetön.
Tämä kohde sopii hyvin lapsiperheille, sillä samalla retkellä pääsee katselemaan maatilan monia eläimiä ja sen lisäksi siis lyhyehkö luontoretki mielenkiintoiselle paikalle.
Kanniston kotieläintila on perinteinen maatila. Maatilalle tullessa pääsymaksun voi maksaa suoraan ”Amalia”-tynnyriin tasarahana ja me emme oikeastaan törmänneet koko vierailun aikana henkilökuntaan (mikä tuntui vähän hassulta), vaan omatoimisesti kävimme katselemassa paikan eläimiä.
Luontopolku Leikkilinnan vuorelle
Ensimmäinen ”nähtävyys” polun varrella on suuri rapakiveä oleva siirtolohkare nimeltään Susikivi.
Seuraava erikoisuus on kallioon jääkauden myötä hioutunut kuvio, joka näyttää sorsalta. Kyltin mukaan paikka on toiminut muinaisena kokoontumispaikkana ja pakanallisena uskomusten riittipaikkana. Paikalle on tehty tuli ja siihen on heitetty rasvaa metsänhaltioille uhraten.
Pian ollaankin jo Leikkilinnan vuoren edessä, josta löytyy mielenkiintoiseen muotoon jäänyt siirtolohkare, joka on nimetty ”Läpikäytäväksi”. Kyltin mukaan tämä on ollut rautakautinen uhripaikka.
Vierestä löytyi myös sammakon muotoinen iso kivi.
Leikkivuoren ehkäpä mielenkiintoisin muodostelma on ”Jättiläisen portaat”, joita pitkin pääsee kipuamaan Leikkivuorelle.
Leikkivuoren päältä löytyi taukopaikka, mutta en tiedä, oliko se ihan yleisessä retkeilijöiden käytössä. Me pidimme tauon hieman kauempana.
Jonkinlainen luolakin löytyi alhaalta, kun lähdimme takaisin.
Retkeilyä Satakunnassa ja muualla Suomessa 